Shetlannin"poni" paimentaa laumaansa

 Nyt sietää liputtaa taas meitin hienoa kouluponia. Yritin ladata teille videota eilisestä peltotyöskentelystä, mutta ei hän tää kone jaksanu sitä pyörittää kun taltiointia oli lähes puolentunnin ajalta. Niinpä tietenkin, kun kerrankin tuntu et olis ollu mitä näyttää. Sitten kun yritin sitä pätkiä niin tuntu et siihen menee ikä ja terveys ja lopulta uni vei voiton ja luovutin ja tänään suosiolla otin vain klippejä suoraan videosta. Laatu ei siis kohtaa muuta kuin ponissa. Ehkäpä yritän ladata sitä vielä myöhemmin, koska ikikuuna päivänä en ole ratsastanut niin hienolla Lotalla kuin eilen. Se kulki reippaasti, polki kunnolla jalkojaan alleen, hakeutu muotoon jopa niin että pystyin palkkaamaan sen tästä antamalla löysää ohjaa ja ottaen huomioon, että "kenttä" on mikä on! Kertaakaan koko reilun tunnin pakertamisen aikana se ei painanut kädelle!!! Mikä on jo sinänsä ihan täydellinen lottovoitto (Lotan) ratsastajalle! Kyllä meidän poni on nyt ihan selkeästi sisäänajettu, kiitos kenttätyöskentelyn :)

Koska on mun vuoro?

Toki mukaan mahtui epäpuhtauksia asetuksissa, taivutuksissa ja suoristamisissa joita koitin sille saada kaaliin sillä pääosin tuntui, että mentiin pelkkää kiemurauraa ja laukassa koitettiin Lottamaiseen tapaan vähän punkeilla ja jopa ryöstellä. Tämä saattoi johtua perässämme notkuvasta Britneystä sillä häntä heilahti ja pieni ryntäys eteenpäin tuli joka kerta kun Riitu juoksi liian lähelle.

Pihaan päästyämme meidän pikku ketaleet, aitojenläpi luikertelevat Ylläri ja Skella päättivät ottaa varaslähdön suunnittelemalleni "kaikille poneille tänään vähän vihreää" teemalle! Voi sitä silmitöntä riemua ja pukkipomppujen määrää (siis poneilla). Itseni päinvastoin pukkejen sijaan teki mieli mennä kuristamaan ne ryökäleet ;)

 En tehnyt elettäkään ottaakseni heitä kiinni sillä aina lähestyessänikin heitä tuli kaverille käsky:
KARKUUN!!! Niinpä syöttelin Lottaa narun päässä ja totesin, että sinne minne meni Lotta sinne menivät myös Ylläri ja Skella. Niinpä ajattelin, että päästänpä Lotankin vapaaksi ja haen tarhassa ikäväänsä silmittömästi huutavan Bimin narun päähän syöpöttelemään heidän seuraansa.
Se siitä narusta, hetken päästä huomasin, että kaikki ponit olivat pihassa vapaana syöpöttelemässä. Kun haki yhden niin eihän toista voinut jättää!! Joo älkää kokeilko tätä kotona!
Meillä tämä toimi tehokkaan paimenkoirani (lue Lotan) avustuksella, sekä luotin vahvasti lähestyvän iltatallin (eli niitten ilta-appeitten) voimaan.
Ja kyllä sitä naatittiin, kukaan ei tiennyt mihin sitä pitäisi oikein jäädä mutustelemaan vai söisikö tuolta puun juurelta eikun kaverilla näyttäis olevan paremmat herkut, tuolta kukkulalta saisi vatsansa taatusti täyteen herkullista ruohopöperöä ja sitten sitä pyörittiin, pyrähdeltiin ja piehtaroitiin niin hevosten kuin Riitunkin toimesta. Kuvitteleekohan se olevansa Shetlanninlammaskoiran sijasta Shetlanninponi (jolla Lara aina tallilla leikkii, siis että Riitu on sen Shettis) -samalta saareltahan kaikki tyynni :)

Hildur nauttii hiljaa hiipivästä kesästä ja auringosta!

Onneksi meitin tallin ympäristössä on niin paljon puita ja "orjantappuraa", syviä ojia ja pihatienkin voi tukkia kätevästi omalla autollaan etteivät ne pääse (ainakaan kovin helposti) luikkimaan viereiselle pellolle tai tielle.

Tein muutaman barrikaadin ja naruhökötyksen sekä tietysti Riitun avulla sain pysymään ne mukavasti samassa kasassa. 

Silmä kovana, jos yks meinaa lähtee, niin se on äkkiä saatu takas laumaan.
(Kun tarkkaan kyylää näkee kaikki kuus ponia samassa kuvassa)

Nimittäin tällä piiskalla!!
Siis mitä? Luulitteks te oikeesti et paimennan nitä luontaisilla paimennuskoiran vaistoillani pelkästään?

Skella tuli uteleen Riitulta: "Ethän aja mua takaa jos meen käymään tuo pellolla?"

Toinen silmä poneissa ja toinen rikki menneessä aitauksessa (eli fiksun näkösenä) aloin setvimään talven aikana melkoiseksi narujen sekamelskaksi kehittynyttä aitausta. Varmaan kaks tuntia säädin noitten nauhojen kanssa, että sain aidasta vähän siistimmän ja toivottavasti edes hetkeksi pitävämmän.
Tosin pelkään pahoin, että kun ne nyt taas kerran keksi, että tällä tavoin saa masut täyteen safkaa niin tulevatko siellä nauhojen toisella puolella taas pysymäänään.
Ei siis muuta ku kesätarhaa odotellessa!