Kaksi viikkoa Nemon kalenterista
Joskus oli aika, kun pystyin (ja halusinkin) kirjoittaa blogiin ylös oikeastaan kaiken, mitä Nemon kanssa on tehty. Lähes jokainen harjoitus varsan kanssa oli jotain uuden oppimista, ja näitä harjoituskertoja oli niin harvoin, että ne olikin helppo dokumentoida muistiin kuvin ja videoin.
Nykypäivänä tämä ei mitenkään olisi mahdollista, eikä siinä juuri olisi järkeäkään. Toki edelleen opitaan paljon uutta, mutta pääasiassa Nemon kanssa tekeminen on kuitenkin jo osatun vahvistamista, hevosen liikutusta ja siinä sivussa toki vähitellen myös uuden oppimista. Selkein "koulutusjakso", eli eniten uuden oppimista tapahtuu tällä hetkellä ratsain aina Lotan käydessä Nemoa koulimassa.
En edelleenkään suunnittele Nemon treenejä millään tasolla valmiiksi. Sillä ei ole mitään viikko-ohjelmaa tai tiettyjä asioita, mitä pitäisi tiettyyn aikaan tehdä. Pitkälti mennään fiilispohjalta, ajankäytön mukaan sekä etenkin sen mukaan, saanko apukäsiä vai ei. Pystyn tekemään ehdottomasti enemmän, jos minulla on joku apuna, mutta onneksi myös yksin toki kaikenlainen touhuaminen on mahdollista.
Sen verran yritän pitää mielessäni ohjenuoraa, että joka viikko olisi edes yksi pidempi ja rankempi maastoreissu. Joskus tämä saattaa jäädä väliin ja joskus saattaa tulla parikin pitkää maastoa, mutta tähän pyritään. Oikeastaan näitäkin saisi vähitellen alkaa lisäämään tai rankentamaan. Pääasiassa on haettu pitkiä käyntimaastoja - ylämäkikiipeilyä ja johonkin väliin myös pitkiä ja rentoja ravipätkiä. Kestävyyskuntoa ja hevosen mahan pienennystä siis.
Yritän myös saada ohjelmaan aiempaa enemmän maastakäsin tehtäviä harjoituksia. Nemo tarvitsisi ehdottomasti enemmän jumppaa jäykälle kropalleen, ja minä kun en tätä ratsain sen kanssa viitsi tehdä, niin yritän saada itsestäni irti, että tehtäisiin kentällä irtona tai narun päässä hieman taivuttelua.
Lotan käynnit menevät kaiken muun edelle, koska hän pääsee sen verran harvoin paikalle. Eli aina jos on mahdollisuus saada kuski selkään ja treenata ratsun hommia, otetaan tämä kortti käyttöön.
Koska rakastan tilastoja, ja koska itseänikin kiinnostaa, mitä Nemon kanssa on tehty, päätin ottaa pari viimeistä viikkoa tarkempaan syyniin! Minulla on nyt kesäloma menossa, joten tallilla käyntiin on luontaisesti ollut enemmän ja paremmin aikaa kuin työviikkoina. Olen siis pystynyt liikuttamaan Nemoa lähestulkoon (en toki kaikkina päivinä) sen mukaisesti, kuinka haluaisinkin tehdä. Katsotaan, mitä tämä käytännössä on tarkoittanut...
Viikko 1:
maanantai
Ratsastus lähimaastoissa 1h. Käyntiä metsäpolkuja pitkin ja ravipätkiä teitä pitkin. Hyvin kevyesti kuitenkin. Satula ja kuolaimet käytössä.
tiistai
Ajo. Lanasimme kentän kuormalavalla, noin 1h. Käyntiä siis koko ajan, mutta kyllä hevoselle hien sai pintaan lavaa vetäessä. Taisi olla sidepullit päässä.
keskiviikko
Ratsastus maastossa noin 1,5h. En tiedä lenkin tarkkaa mittaa, mutta uskoisin sen olevan noin 8-9km. Käyntiä ja ravia.
 |
| Parasta kesäloman viettoa <3 |
torstai
Ajo maastossa maraton-vaunuilla. 10km / 1,5h. Nemolla oli hurjasti virtaa, mitä ilmeisesti myrskytuulinen ja sateinen keli ei yhtään ainakaan helpottanut. Ravattiin siis paljon ja varsin haipakka lenkki muutenkin.
 |
| Pieni märkä hevonen kaikkensa antaneena lenkin jälkeen. |
perjantai
Vapaa. Siirsin hevoset toiseen laitumeen ja annoin kivennäiset samalla käynnillä.
lauantai
Lotta ratsasti Nemolla kentällä sekä pienen lenkin maastossa. Yhteensä varmaan toistakymmentä laukannostoa? Hienosti meni. Varmaan reilun tunnin verran tuli kestoa?
 |
| Äiti mukana loppuratsastuksen maastokierroksella. |
sunnuntai
Ratsastus maastossa. Lenkki olisi muuten ollut pidempi, mutta paarmat kiusasivat niin pahasti metsässä, että oli pakko kääntyä aiempaa suunnitellusti takaisin. 8km / 1,5h.
Viikko 2:
maanantai
Vapaa. Vein ruuat laitumelle ja täytin vesiastiat.
tiistai
Vapaa. Oli kyllä tarkoitus liikuttaa, mutta en päässyt tallille ollenkaan käymään.
keskiviikko
Lotta ratsasti Nemolla kentällä. Sidepullit päässä. Paljon laukannostoja sekä puomeja ja pienen esteen ylitystä. Ensimmäiset hypyt laukasta!
 |
| Puomijumppaa. |
Videolla vielä viimeinen laukkapätkä pellolla muutoin kentällä suoritetun treenin päätteeksi:
torstai
Ajo. Kentän lanaus kuormalavalla vajaa tunti.
 |
| Valmista tuli. |
perjatai
Maastakäsin kentällä straightness trainingia kapsonilla narun päässä. Tässä ei kauaa nokka tuhissut, ehkä korkeintaan puoli tuntia yhteensä?
lauantai
Ajolenkki maastossa reilu 10km / 2h.
 |
| Aivan täydellinen keli, kun aurinko paistaa, mutta tuulee ja on sen verran viileää, ettei ole ötököitä! |
sunnuntai
Ratsastus metsässä ilman satulaa sidepullit päässä. Oikeasti vein koirat iltalenkille, mutta tulipa samalla hyvää tasapainotreeniä sekä hevoselle että itselleni, kun mutkiteltiin metsässä pieniä polkuja ees sun taas. 45min.
 |
| Nemon kanssa koiria lenkittämässä. |
 |
| Voisi vaikka makkarat paistaa kesken matkan ;) |
Yhteen laskettuna siis neljääntoista päivään sisältyi yhtenätoista päivänä jonkinnälöistä tekemistä ja kolme täyttä vapaata. Näistä treenikerroista kuusi kertaa oli ratsastusta, neljä kertaa ajoa ja yksi maastakäsin tehtävä treeni. Ajosta kaksi oli työajoa ja kaksi maastoilua. Kuolaimet olivat käytössä seitsemällä kerralla ja kuolaimettomat neljällä kerralla. Näistä viisi tapahtui kentällä ja seitsemän kentän ulkopuolella (yksi ratsastus laskettu molempiin). Kilometrejä ei tarkoin pysty tietenkään sanomaan, mutta nämä 11 kertaa saattaisivat sisältää reilut 50 kilometriä ohjattua liikkumista?
Minun silmääni tämä on ihan ok saldo viisivuotiaalle kahteen viikkoon. Monipuolisuutta ja vaihtelevuutta riittää. Toki ottaen huomioon Nemon keväisen sairasloman aikana pahasti paisuneen mahan, olisi treenejä syytä rankentaa tästä huomattavasti. Äkkiseltään ei tietysti paljon uskalla, mutta kymmenen kilometrin maastolenkit ajaen tai ratsain alkavat olla jo kevyttä kauraa. Tässä vaan alkaa pahasti oma ajankäyttö tulla vastaan, jos vielä pidempää lenkkiä pitäisi yrittää heittää..
Ratsastustuokiot kentällä on myös tarkoituksella pidetty hyvin lyhyinä. Alkuun lopputalvesta Lotta taisi ratsastaa kentällä ehkä vartin verran ja sen lisäksi vielä hetken pellolla. Nyt kun homma alkaa sujua ja Nemo liikkuukin omatoimisesti reippaasti eteen, on aika koko ajan pidentynyt. Eikä pellolla nyt tietysti pysty ratsastamaankaan, kun heinä kasvaa. Mutta koko ajan siis myös ratsuharkat alkavat olla herralle vaativampia, ja voidaan miltei alkaa puhua jo "treenaamisesta".
Onhan tämä haastava yhtälö yrittää laihduttaa laitumella elävää nuorta hevosta, kun liikaakaan ei uskalla tehdä. Mutta näillä mennään mihin resurssit riittävät ja sen mukaan on vaan elettävä.. Missään nimessä en laske pääpainoa sille, että hevonen liikkuu ja joutuu töihin, vaan sille, että sillä on mukavaa ja mielekästä työskennellä ihmisen rinnalla.
Kuinka te treenaatte ja liikutatte viisivuotiaita?
