koirat
,
Ja heti perään hyvin surullisia uutisia... Meidän kannaltamme. Ponien kannalta uutiset ovat aivan loistavia. Ne lähtevät jo huomenna! Tämä tuli kyllä pienenä shokkina, että näin pian jo pitää poneista erota. Snif ja nyyh.. Mutta ehkä me se jotenkin kestetään. Huomisen maailmalle lähdön kunniaksi pesin Lotan tänään ja leikeltiin molempien ponien harjat. Mietin jo vähän, pitäisikö ne vetää ihan kaljuiksi, että saa sitten laitumella kasvaa, eikä pääse kaatumaan. Uskon kuitenkin, että käymme sen verran usein poneja moikkaamassa, että voihan niitä sitten siellä paikanpäällä lyhennellä.. :)
Kyseisellä tilalla on nyt seitsemän vuonisvarsaa. Olipa ihana päästä näkemään muidenkin naperoita! Ja nyt on kyllä pakko todeta, että kohtasin kiistatta hienoimman varsan, jonka eläessäni olen nähnyt. Tämä kyseinen neiti on Nemon sisko (samasta isästä). Siinä varsassa on aivan kaikki kohdallaan, sanoinkuvaamattoman upea ilmestys. Ja myös tosi paljon samaa näköä Nemon kanssa, heh ;) Laittelen kuvia kaikista seitsemästä varsasta, kunhan ehdin ja jaksan nekin käsitellä..
Näin se vanha ruunanrupsukka löntystää...
Tosin se ei ole vanha... Eikä edes ruuna... Vaan tänään tasan kolmen viikon ikäinen pikkuori! Tuo napero on aivan käsittämätön. En todellakaan uskoisi, jos en itse roikkuisi narun päässä. Ei, nyt meni pahasti pieleen, roikkuminen ei millään muotoa ole oikea termi! Kannattelen narua kevyesti sormieni päässä kuvaa tilannetta huomattavasti paremmin Nemon kohdalla.
 |
| Näin se poni löntysti koko reissun tallin ovelta kotipihaan saakka.. |
Jätkä käveli nyt toista kertaa riimussa. Käytiin vähän pidempi rinksa tallin pihasta lähitietä pitkin. Koko matkan varsa kävellä löntysti täysin rentona naru löysällä roikkuen. Kun seistiin paikoillaan, varsa todellakin seisoi kuin maahan naulattuna. Kun pysäytin, se pysähtyi kuin käskystä niille sijoilleen miun viereeni. Kun pyysin eteen, se lähti liikkeelle samalla kun minäkin. Se seuraa minua (tai narua) kuin koira.
Käytiin teiden risteyksessä kääntymässä, ja siinä pyörittelin varsaa hieman narun päässä. Uskomatonta, miten kevyeen paineeseen se reagoi. Eikä edes sillä ole väliä, missä päin Lotta seisoo, vaan varsa käveli muitta mutkitta myös äitistään pois päin. Hyvin kevyellä otteella, pyysi varsaa sitten eteen tai sivulle, ja se reagoi paineeseen saman tien myötäämällä. Onko joku käynyt salaa kouluttamassa mun varsaani?!
 |
| Pikkumies seuraa narun päässä kuin vanha ja uskollinen Lassie... |
 |
| Kun mitään ei tapahdu, napero seisoo kiltisti paikoillaan ja odottaa uusia ohjeita. |
 |
| Ai sinnekö me käänytään, okei, mä tuun kans! |
 |
| Sivulta tulee kevyt paine riimuun... |
 |
| ...johon varsa saman tien vastaa ja myötää kääntymällä. |
Ja heti perään hyvin surullisia uutisia... Meidän kannaltamme. Ponien kannalta uutiset ovat aivan loistavia. Ne lähtevät jo huomenna! Tämä tuli kyllä pienenä shokkina, että näin pian jo pitää poneista erota. Snif ja nyyh.. Mutta ehkä me se jotenkin kestetään. Huomisen maailmalle lähdön kunniaksi pesin Lotan tänään ja leikeltiin molempien ponien harjat. Mietin jo vähän, pitäisikö ne vetää ihan kaljuiksi, että saa sitten laitumella kasvaa, eikä pääse kaatumaan. Uskon kuitenkin, että käymme sen verran usein poneja moikkaamassa, että voihan niitä sitten siellä paikanpäällä lyhennellä.. :)
Mie kävin itse asiassa tänään tuolla laidunpaikassa, mihin ponit huomenna muuttavat. Kyseiseltä vuonohevostilalta on lähdössä seitsemän nuorta ponia näyttelyihin (samaan luokkaan kaikki..), joten lupauduin esittäjäksi kaksivuotiaalle - jo maitovarsasta saakka suuresti ihailemalleni tammalle - Bambille. Pidettiin tänään porukalla näyttelytreenit, ja varsaponit olivat superhienoja siihen nähden, miten vähän niiden kanssa on tehty. Saas nähdä miten näyttelyissä homma pelittää!
 |
| Kuva ei millään muotoa tee oikeutta varsalle, mutta tässä tämä upea ilmestys, Nemon puolentoista viikon ikäinen sisko. |
 |
| Kokovertailukuva. Täytyy ottaa syksyllä uus samanmoinen, niin näkee, kuinka vauva on kasvanut. (kiva kun edes toisella meistä on suorat jalat :D) |
 |
| Superhalittava mies! |
 |
| Aaaw, ihanaa, rapsuta sieltä, joo, mmmmms... |
 |
| Mammaponi pesupuuhissa. Helle on kiva lisä tässä hommassa, mutta kärpäset eivät! |
 |
| Vielä enemmän niistä ötököistä on haittaa, kun yrittää saksia ponin tukkaa, ja toisen pitäisi pysyä paikoillaan. |
 |
| Hei kuvaatsä mua vai?? |
 |
| Isoveikkaa on kiva kiusia! |
 |
| Mitäs tää koira meiän laitumella tekee..? |
Hups, taisin jäädä kiinni, mä kävin kouluttamassa Nemoa salaa öisin ;) Ettei sulle tulis ongelmia:)
VastaaPoistaTosi söpöjä kuvia tamma mammasat ja ruunan rupsakoista!:D
Pitihän se arvata, kiitti vaan avusta! :D
VastaaPoistaIhania kuvia taas! (::
VastaaPoistaonko kaikki sun omia hevosia, vai oonko ymmärtäny ihan väärin :D?
VastaaPoistaSaat kyllä olla ylpeä vauvastasi ! (:
VastaaPoistaVoi että miten ihania kuvia taas Nemosta! Ja huikeeta että se on jo noin "osaava" ;)
VastaaPoistaEhei sitä ole salakoulutettu :) Loistavat geenit, loistava ope (sinä Marjo), loistava emä, loistavaa esimerkkiä (=Ropsu ja muut kiltit ponit) ja loistavat puitteet pihoineen ja kesälaitumineen sekä leppoisen huolehtivine ilmapiireineen tekevät kyllä tehtävänsä :) Good work and way to go! Hyvä teijän tiimi! :)
VastaaPoistaKiitos kommenteista jälleen!
VastaaPoistavilma zuu, ei ole kukaan muu minun hevoseni kuin Nemo :)
plegis, haha, oikeaan taisit osua! Tai sanotaanko näin, että geenit ovat ainakin niin priimaa kun olla voi. Kiitos sanoistasi, lämmitti kovasti mieltä :)