Suurin syy hiljaisuuteen on Vuonohevosyhdistyksen lähestyvä 30-vuotisjuhla (kesäkuussa Kemiössä, tulkaa paikalle kaikki kynnelle kykenevät!) ja siihen liittyen yhdistyksen 30-vuotishistoriikki. Lupasin siis taittaa tämän historiikin. Ihan pelkkä taitto ei kuitenkaan riittänyt, vaan olen myös sen oikolukenut, skannannut vanhoja kuvia, kysellyt lisäkuvia sekä säheltänyt sun muuta pientä hienosäätöä, mitä tässä nyt matkan varrella on ilmennyt. En siis juurikaan pysty ja uskalla käyttää tietokoneen ääreen liikenevää aikaa muuhun kuin historiikin tekemiseen.

Tämän ohella toki tallilla on ollut tekemistä ihan loputtomiin, kun on pitänyt purkaa talviaidat, rakentaa kaikki kesälaitumet, siivota talven jäljiltä heinäpaikkaa ymymym. Ei vaan meinaa tunnit riittää vuorokaudessa.

Nemon kanssa on saikkuiltu enemmän ja vähemmän jo pari-kolme kuukautta?? En ole enää edes laskuissa mukana. Mystiset kavio-ongelmat iskivät yllättäen, ja niiden tiimoilta on käytetty fyssaria, klinikkaa ja kengittäjää apuna. Kukaan ei ole osannut sanoa mitään selvää syytä, mutta nyt taas näyttäisi hyvältä. *koputtaa puuta* No ainoa ihan oikea selvä syy oli syvä kolo kaviossa irtoseinämän takia, se kaivettiin auki leikkaamalla kaviosta iso pala pois ja sieltä löytyikin märkää. Lisäksi se oli ihan *piip* kipeä, joten märkähauteella vielä hoidettiin muutama päivä. Nyt kun tämä kolo on putsattu ja hoidettu ja hevonen on edestä kengitetty, on se liikkunut taas puhtaasti. Yksi syy saattoi olla ohut antura (mitä kyllä epäilen vahvasti) ja yksi syy saattoivat olla lievät luustomuutokset kavioissa (ei mitään hälyttävää tai isompaa onneksi kuitenkaan). Haluaisin kirjoitella koko tämän kavioepisodin päivämäärineen ja oireineen ja lausuntoineen ylös, mutta katsotaan nyt löydänkö ikinä siihen aikaa.

Loppakorvan kanssa pientä tarkkuustreeniä kentällä.

"Vesiesteessä" kahluuta.

Lotta ehti jo suorittaa ensimmäisen ajokeikan huhtikuussa. Vettä satoi koko ajan, mutta jono kyytiin oli taukoamaton.

Omassa pihassa jälleen ajeltiin.

Kuvia on kertynyt tasaiseen tahtiin tässä koko kevään ajan, ja olen niitä aina välillä muutaman ohimennen muokkaillutkin, joten keräsin tähän kuitenkin muutamia kuvia kevään ajalta. Nemo ja Lotta ovat siirtyneet jo kokonaan vihreälle laitumelle. Viimeiset heinänkorret taisivat upota joskus viime viikolla - enää ei niitäkään. Näitä ei siis missään vaiheessa "lasketa laitumelle" tai "totuteta vihreään", koska ne ovat olleet laitumella koko talven. Niiden talvitarha oli noin 7ha suuruinen, ja heti kun ensimmäinen läntti lumesta vapautui, olivat hevoset siellä syömässä. Ne ovat siis laiduntaneet koko ajan siitä saakka, kun vihreää on vähääkään maasta alkanut puskea.

Äijä <3

Toiset laiduntaa ja toiset tekee vieressä hommia.. Tasan ei käy onnen lahjat. Siellä taustalla muuten ratsastaa aikuinen mies suomenpienhevosella, ja varsin sopusuhtaiselta näytti.

Nemo laitumella joskus huhtikuussa(ko?)

Lotta ihailee maisemia.

Blodiponi duunissa siinä välissä, kun oli taas hetken kunnossa. Kunnes taas hetken ontui.

Olisipa nyt hyvä saada vihdoinkin kunnolla liikutukset käyntiin monen viikon tauon jälkeen.

...voi muuten alkaa taas maha kasvaa kesälaitumella.

9.5. ja hyvin riittää vihreä laidunruoho.

Lörppähuulinen seepraponi :D

Ja toinen lörppäsuu kuudelta aamulla auringonnousussa.

Fantti. Mitä teet???

Nemo ja Emilia kuvauksiin valmistautumassa ihanassa auringonlaskussa 11.5.

Lotan elämän ensimmäinen kerta äestystä!

Kai se on parempi aloittaa 26-vuotiaana kuin ei milloinkaan? :D

Siskontytöt kävivät ratsastamassa ihanilla Elsalla ja Mussella <3

En ole tainnut edes mainita, että "meillä" on nykyään neljä vuonista?? Tässä uusin tulokas tamma Nelli. Hän on myös tähtipäinen ja pitkätukkainen (ainakin toistaiseksi ;)) kuten Rousku.

Salakuvausta laitumelle..

Fantti ei edelleenkään ole varsonut. Toisaalta ei sen vielä olisi pitänytkään. Se vaan näytti jo yli viikko sitten siltä, että saattaisi varsa olla tulossa. Ensikertalaisesta kun ei ikinä voi tietää, kuinka selvät merkit ja missä vaiheessa tamma näyttää. Fantti on nyt saanut viettää päivät taas laitumella. Fanttivahti ei siis ole päivisin päällä, jos joku on sitä ihmetellyt. Öiksi tamma otetaan taas pihattoon ja sitä ympäröivään pieneen tarhaan, joten öisin Fantin touhuja voi edelleen seurata livenä netistä.

Kävelin pellolla Fantin laitumen takana, ja tämä kun kuuli Fionan haukkuvan, niin sieltä se juoksi täysiä paikalle. Vähän katsoin kauhuissani, kun se suorastaan vyöryi rinnettä alas mahansa kanssa :D

Oottakaa oottakaa, mä tuun teiän mukaan!!

Siis mitä hiivattia... Miksei se ottanut mua?

Kesä ja kyhnytys on täällä taas.

Nemo reenasi eilen ratsuhommia Lotan kanssa. Edellisen kerran Nemolla onkin ratsastettu joskus maaliskuussa?

Kun laittaa vaaleanpunaiset lasit päähänsä, ja käyttää kaiken mielikuvituksensa, niin EHKÄ voi kuvitella, että tästä kyntöruunasta vielä saattaisi joskus kuoriutua myös ihan kiva pieni ratsu?

Tankkiponin tyyliin! Nemolla on oikeasti tosi hieno laukka. Ollut aina! Eihän sillä ole pyynnöstä laukattu kuin muutamia kertoja, joten voi vaan kuvitella, kuinka kiva laukka sille tulee, kun sitä joskus päästään oikeasti treenaamaan ja työstämään. Mutta tosi pyöreästi se laukkaa ja työntää selvästi ylämäkeen.

Aaaws ihana kesä.

Päästin ponit uudelle lohkolle laitumeen. Kymmenen minuutin jälkeen matka on edennyt kaksi metriä portilta :D

Linkit uusiin Fanttivahteihin löytyvät aina iltaisin Emilian youtube-kanavalta täältä: https://www.youtube.com/channel/UCsBaLIaFNp3P0MrgqZU8rMw

edit. Tuore tissikuva tältä aamulta! Ja Emilia näyttääkin jättäneen Fantin pihattoon ja kameran kuvaamaan, joten Fanttivahti näkyy myös juuri parhaillaan täältä: https://www.youtube.com/watch?v=u7kCy6qLrkU

Alkaa olla jännät paikat..

Aina sanotaan, kuinka paljon todennäköisemmin tammat varsovat yöllä. Lotan laumassa neljän ensimmäisen syntyneen varsan jälkeen varsomisprosentti päiväsaikaan oli täysi sata. Seuraavat kaksi tulivatkin sitten yöllä. Mutta ei sitä ikinä tiedä, vaikka Fanttikin päättäisi pyöräyttää päivävarsan. Kannattaa seurata!

Päivä oli kaikkineen erittäin onnistunut, ja ainakin kaikki meidän kyydissämme käyneet vierailijat olivat nauttineet olostaan! Nemon kyytiin oli jatkuva jono koko kolmen tunnin tapahtuman ajan, joten liikkeessä saimme olla muutoin kuin sen ajan, kun edelliset kyydittävät poistuivat vaunuista ja uudet saapuivat tilalle.

Vaikka päivä oli rankka, niin tulipa taas mahtavaa treeniä nuorelle hevoselle! Ihan parasta.