koirat ,

Pikkukoiran tallikeikka pyörän vierellä

10/30/2013 01:17:00 ip. marjo 3 Comments

Sekä Nemo ekaa kertaa käsihevosena ratsain mukana. Ainoa ongelma touhussa oli saada varsa ravaamaan! Ei meinannut omat voimat riittää kiskoa sitä raviin mukaan, ja pelkäsin jo heittäväni kuperkeikan taaksepäin, kun Lotta juoksee alta pois ja varsa vaan junnaa perässä :D Ihan kivasti me saatiin silti muutama pätkä ravailtua..

Kävin myös Nemon kanssa ekaa kertaa yksin pihassa pyörimässä muiden hevosten ollessa tallissa tai pihatossa näkymättömissä. Varsa oli ihan super! Se on selvästi alkanut ymmärtää sekä liikkeelle lähtevät että pysäyttävät ääniavut. Harjoiteltiin jälleen perus talutusta, hieman etupään väistätystä sekä peruutusta, ja pari ravipätkääkin otin. Kaikki sujui hyvin rauhallisesti ja täsmällisesti, varsa oli aivan täydellisessä mielentilassa tehtäviä ajatellen! Juuri riittävän tarkkaavainen, kun oli yksin pihassa, muttei tippaakaan hermostunut. On se vaan huippu!

Fiona puolestaan juoksi taas hurjaa vauhtia pyörän mukana. Menomatkalla pidin sen kyydissä 4,5km matkan ja juoksemassa 6,5km, kotiinpäin koira sitten juoksi koko 11km pätkän.. Aika haipakkaa kyytiä mentiin molempiin suuntiin, mutta kun koira ei näyttänyt hetkeäkään mitään väsymisen merkkejä, niin annoin sen juosta. Itse välillä tarkoituksella himmailin vauhtia, jotta toinen saisi edes vähän levätä välissä. Ja joku vielä väittää, ettei 5-kiloisesta koirasta olisi lenkkikaveriksi ;)




(vaihtakaa videon asetuksista laatu hd:ksi.. tuosta rataspyörän kuvasta siis)

3 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

ajo ,

Pulinaa ja pölpötystä

10/28/2013 10:23:00 ip. marjo 2 Comments

Hirmuisesti on aina mielessä kaikkia juttuja, mitä haluaisin blogiin kirjoitella, mutta mitään ei kuitenkaan tule ajoissa laitettua ylös. Ja lopulta kaikki unohtuu. Varmaan tässä on matkan varrella ollut montakin asiaa, joista olen luvannut teille erikseen postailla, vaan unholaan ovat jääneet nekin.. sori! Nemon klinikkareissu lienee ainakin yksi, mutta siihen en enää itsekään jaksa palata.

Klinikalla käynnistä sen verran, että tuohon sisältyi tietenkin kaksi kuljetusta mukaan. Tallilta lähtiessä Siri ja Vili olivat lastanneet hädin tuskin tolpillaan pysyvän varsan liinoilla vetäen, ja hyvin oli kyytiin mennyt.  Nemo matkasi vapaana kopissa, jotta voi tarpeen tullen käydä makuulle. Hieman pelkäsin eläinsairaalalta lähtiessä, miten saadaan varsa kyytiin, mutta lastaus oli ehkä hienoin mitä olen hevosilta nähnyt. Varsa käveli löysällä narulla suorilta miun perässäni kyytiin - kaipa sekin tiesi jo pääsevänsä kotiin ;) Kyseessä oli siis Nemon ensimmäinen "normaali" koppikyyti, laitumelle kun se matkasi rekalla ja eilen kopissa vapaana. Muutoin menikin hyvin.. Paitsi hieman ennen tallia kuului hirmuinen kolina kyydistä, ja koko auto heilui. Pienoisella jännityksellä siis avasimme kopin oven tallinpihassa, ja mitä olikaan tapahtunut?! Varsa oli kadonnut, pelkkä riimu roikkui narujen varassa hevosen paikalla! Pikainen silmäys koppiin osoitti kuitenkin Nemon seisovan väärällä puolella kyydissä peppu menosuuntaan. Kaveri oli siis saanut riimun pois päästään ja kävellyt molempien etupuomien ali väärälle puolelle väliseinää. Miten se sen teki?! Älkää kysykö, en ymmärrä en..

Ollaan pariin otteeseen liikutettu kaikki kolme vuonoa kerralla - äärimmäisen kätevää.


Eivätkä varsan houdini-seikkailut tähän loppuneet.. Tässä iltana eräänä, kun mie olin tulossa Piikkiöstä Vuonohevosyhdistyksen kokouksesta (ai niin, tästäkin piti jotain kirjoitella), tuli kotimatkalla soitto, että hevoset ovat karanneet tarhasta, eikä kukaan pääse tallille niitä kiinni ottamaan. Tiesin että minulla menee ainakin tunti perille, joten siihen saakka ponit saavat seikkailla vapaina missä menevät... Kiva! Ajelin siis paniikissa suoraan tallille, ja kyttäilin koko loppumatkan pelloille, näkyykö poneja. Olisivathan ne voineet ehtiä jo vaikka kuinka kauas tuossa ajassa. Tallilla yllätys oli suuri, kun nuo olivatkin tarhassa?! Pikainen tsekkaus laumaan ja totesin kuitenkin, että yksi puuttuu - Nemo on kateissa! Ajattelin jo, että joku ystävällinen sielu on palauttanut ponit takaisin tarhaan, mutta Nemo on kadonnut porukasta. Toisaalta miksi se jäisi laumasta, jotain sille olisi siis ollut pakko sattua..? Finding Niiiimou...

Onneksi tajusin pian, että Nemo seisookin pellolla tarhan takana syömässä. Luojan kiitos! Karkuteillä on siis koko ajan ollutkin vain yksi poni. Sitä en tiedä, mistä kaukaa se sinne oli kiertänyt, kun tallinpihassa ja tiellä näkyi pieniä kengättömän kavion painalluksia.. Nappasin riimun käteen ja taapersin varsan luo pellolle. Nemo nosti päänsä ja hirnui miulle tervehdykset, taisi olla kivaa saada seuraa, kun ihan yksin on raukka joutunut olemaan ;) Pellolla tehtiin parit riimullemyötäämisharjoitukset ennen kuin sen puin ja talutin varsan takaisin tarhaan. Hypättiin pelottavan ojan yli ja rämmittiin pöpelikössä, mutta löysällä narulla se taas rauhassa taapersi perässä. Hörinä oli hirmuinen kun mamman luo pääsi takaisin. Aamulla kierrettiin tarha ympäri lankoja tarkistamassa, ja yhdestä kohti olivat langat lähteneet irti kiinnikkeistään, siitä välistä varsan on ollut pakko sukeltaa.. Ihmettelen vaan suuresti, miksi hän on päättänyt tarhasta poistua, kun niin hyvin on pysynyt langoissa, vaikka Lotalla on lähdetty lenkille ja varsa on juossut pitkän matkaa aidan takana mukana. Outoa! Mittasin samalla kahdella eri sports trackerilla tarhan ympärysmitan, ja alaspäin pyöristettynä tarhan ympärys on noin 600 metriä.

Ja eilen aidoista karkailu jatkui jälleen - tällä kertaa laudat vaan lentelivät. Käytiin Nemon, Lotan ja Bimin kanssa naapuritallin kentällä. Bimi on saanut nyt pari kertaa ratsastajakseen nuoren Laura-tytön ja tarkoitus olisi käydä jatkossakin (niin, tästäkin on pitänyt kirjoitella...). Kun meitä oli kolme ihmistä lähdössä, päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja ottaa matkaan myös kolme hevosta. Ajatuksena oli, että Nemo saa olla vapaana pihassa (kenttää ei ole aidattu mutta piha kyllä), jolloin se luultavasti seisoisi koko ajan kentän reunalla syömässä ruohoa. Ja jos jostain syystä varsaa ei voisi vapaana pitää, voi sen laittaa kentän reunalla olevaan tarhaan.

Kolmen ponin kanssa matkalla kentältä kotiin.

Naapuritallilla olikin yllättävän paljon porukkaa liikenteessä, ja yksi hevonen tulossa kentälle samaan aikaan, joten Nemo laitettiin tarhaan kentän reunalle. Ensin se keskittyi syömiseen, hieman juoksenteli ja huuteli Lotan siirtyessä kentän toiselle reunalle, muttei mitään paniikin aineksia kuitenkaan päässyt syntymään. Joten tuli täysin yllärinä, kun varsa paukautti tarhasta ulos komealla hypyllä suoraan lautaa päin! Näin hän joutui seisomaan loppuajan narun päässä kentän laidalla, ja täysin rauhassa ja oloonsa tyytyväisenä seisoikin..

Kotimatkalla tuli juna vastaan todella lähellä radan vieressä. Lotta otettiin tarkoituksella Nemon ja junan väliin, eikä varsa tuumannut tuon taivaallista. Se pysyi koko junan ohituksen löysällä narulla paikoillaan kaikki neljä jalkaa maassa. Oli vielä pitkä ja iso ic joka meidät ohitti. Todellinen puupää tuo varsa kyllä on, mikään ei hetkauta sen kovaa kalloa. Ei laudat eikä junat... Nemosta alkaa muutenkin tulla esiin oman elämänsä vaahteramäen eemeli. Aivan uskomattoman kiltti, fiksu ja rento kaveri se on, muttei enää mikään äidin helmaan turvaava pikkuvaava. Teinipoika jo!

Tänään ajeltiin taas kolmen vuonohevosen voimin. Matkan aikana ehti tulla jo pimeää, joten kohdattiin myös pari kirkkaasti valaistua valomatoa keskellä pimeyttä, junia tuli siis radanvarressa vastaan. Nemo ei taaskaan korvaansa lotkauttanut, mutta ensimmäisen junan kohdatessamme Rousku päätti poistua pellon puolelle. Sirillä oli Rousku liinassa, joten hyvin sai pidettyä varsan näpeissä, vaikka itsekin joutui pellolle sen perässä siirtymään. Ei Rouskullekaan missään kohden varsinaista paniikkia tullut, eikä se näyttänyt hetkeäkään siltä, että olisi tosissaan poistumassa paikalta. Seuraavan junan ohituksessa Rouskukin seisoi kaikki neljä jalkaa maassa. Ei muuta kun uudestaan ja enempi vaan junia kohtaamaan. Nemo ja Lotta eivät niistä välitä yhtään mitään, ja Rouskukin varmasti aina vähenevissä määrin.

Vuonisyhdistyksen kokouksesta vielä sen verran, että mie olin erovuoroinen jäsen hallituksesta, mutta minut valittiin uudelleen (kiitos!) ja Siri jatkaa myös varajäsenenä :)


Nemo testasi isoveikan loimea! Olen tehnyt tämän
Blakkenille joululahjaksi vuonna 2003. 

2 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

irtohypytys ,

Poppie pomppaa

10/26/2013 01:58:00 ip. marjo 6 Comments


Rohan kävi tänään elämänsä toisen kerran irtohyppäämässä! Edellisen kerran jätkä tutustui touhuun äidin opastuksella viime talvena. Lotta näytti hyvää esimerkkiä, kun se innoissaan yhä uudelleen ja uudelleen juoksi kujaan hyppäämään esteitä - ja mitä isot edellä sitä pienet perässä.

Rouskulla oli selvästi jäänyt jotain muistiin, sillä se oli kuin vanha tekijä hommassa. Varsalla oli silminnähden jopa kivaa, sillä se suuntasi itse jo kaukaa kujalle moneen otteeseen ja kävi hyppäämässä esteet hyvällä draivilla. Toki pari kertaa vedettiin myös kujasta ohi ;) Jos viime kerralla Rouskun hyppytyyli oli jotain.. hmm.. hyvin omalaatuista, oli se ehkä nyt hivenen parempi. Mutta kyllä tässä vielä selvästi on treenille tilausta, hih. Hirmuisen useasti ja isoja esteitä ei toki tämänikäisellä hevosella voi hypyttääkään, mutta jos nyt muutaman kerran vuodessa edes eksyisi esteille, niin varmasti se tekniikkakin siitä ajan myötä paranee. Nyt este oli korkeimmillaan noin 70cm, ja sekin ylitettiin vain pari kertaa. Eikä tuosta olisi oikeastaan enää viitsinyt nostaakaan :)

No mutta, katsokaa itse ja ihmetelkää:


6 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

juoksutus ,

Kaks kärpästä (vuonoa) yhdellä iskulla!

10/21/2013 10:36:00 ip. Siri 7 Comments

Harrastin tänään idiotismia.. aina välillä näin, mutta hyvin se meni kun omistaa laiskan pullaponin niin ei tartte pelätä, että olis poni karauttanu avaruuteen. Ite olisin voinukin lentää selästä kun piti samaan aikaan säheltää kännykän, ohjien ja liinan kanssa (en suosittele testaamaan tätä kotitalleillanne).
Laukassa laitoin puhelimen suosiolla taskuun, mutta hienosti meni sekin rintarinnan mäiskiessä. Yllätyksekseni huohottavampi osapuoli laukkasuoran jälkeen oli Lotta?? Tehokasta oli koska molemmat vuonot olivat kotiinpäästyä jopa hieman hionneet (minä mukaan lukien).

Ps. Kaikkee ne syöksysämpylät reissuilla miettiikin ;)


7 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

ajo ,

Nemon eka juna

10/20/2013 02:27:00 ip. marjo 3 Comments

Tällä kertaa onnistuttiin bongaamaan juna radanvarressa kärrytellessä. Oli hurrrrrrjan pelottavaa... tai sitten ei ;)


3 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

koirat ,

Mun lauma ilta-auringossa

10/18/2013 01:44:00 ip. Siri 3 Comments

Yksi kaunis syyspäivä tässä taannoin korjailin pystyyn tallin etupuolella Heikin kanssa kesällä väkäämämme pikkutarhan jota ei sen koommin kun keltaiset lähtivät kesälaitumille olekaan käytetty. Trakori oli painellut tarhan päältä ja kaatanut kepit ja langat nurin joten nostelin ne pystyyn, kiersin tarhan läpi ja kiristelin langat uudelleen entistä ehommiksi. Tarhassa ei ole lainkaan sähköä joten hain vain Lotan ja Rohanin siihen ruokailemaan (Nemo sai jäädä vuonisvahvistukseksi muiden ponien kanssa), siksi aikaa kun mä vaan nautin ilta-auringon viimeisistä säkeistä koiriani ja poniani kuvaillen.

Ota nyt tästä kuvia sitten kun koko tarha oli villiintynyt ja
toisen pää oli tuolla viidakon uumenissa kokoajan.

"No jos mää sit talsin sua vähän lähemmäs niin ei tartte tsuumata kokoajan".

"Kato ny mami mikä joutsenkaula." ;)

"Ai nii tässä oli tämmönenkin lato. En muistanutkaan".

Sitten se painelikin jo äitin hameenhelmoihin ja sain
tyytyä peppukuviin pääasiassa.

Britney alias Riitu
8 vuotta.

On tarkkana kun porkkana, koska tallin
piipussa näkyi sinne kuulumatonta liikehdintää.

Naakka pariskuntahan se siellä nauraa
rätkätti niitä haukkuville koiravaljakolle.

Uskollinen lammaskoirani.

Koko lauma hetken paikoillaan.

Izabella alias Bella
10 kuukautta.

Pystykorvainen lammaskoiran retale.
Vanha mummu Lilli
13 vuotta.

Britney piti vahtia tarhan lähellä.

"Mitä sä siinä makaat? Voisit tulla leikkiin meitin kanssa!"

"Minun on nyt vahdittava, että ponit pysyvät lankojen sisäpuolella."

"Ai noi möhömahat vai?"
Chanel alias Nelli
1 vuotta.

"No antaa ton kalkkiksen pitää vahtia. Nyt leikitään!!! Et saa'aa mua kii...."

"Jaa en vai? Kohta kun nappaan sut kadut et sanoit noin..."
"Puren sulta kaulan poikki senkin "perhos"koira".

"Eihän noita kahta pikkupiskiä kestä kattella".

"Joko ne lopetti?"

"Ai mitä lopetettiin? Me vai? Ei ikinä! Sun vuoro ottaa mua kii!"

"Siis et uskonut, että olen joutsenkaulainen."

"Ja samalla ihan mahdottoman kuvauksellinen".

"Sekä aina tarkkana ja valppaana".

"And I know, that he know that I know or don't know."

"Kato mami, näytän sulle kohta yhen tempun.."

"Näin saan ite huiskittua pölyt pois karvoista niin sun ei tartte harjaa mua!"

3 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

ajo ,

Kaikki ponit kärryttelemässä

10/16/2013 12:19:00 ip. marjo 3 Comments

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommentoijille! Mukava huomata, että joku tosiaan lukee näitä tekstejä, vaikka omaa terapiaa ja päiväkirjanpitoahan tämä blogin kirjoitus lähinnä onkin :) Lämpimät ja kannustavat sanat ovat aina tervetulleita, sai ne sitten läheisiltä ihmisiltä silmiin katsottuna tai nykyaikana vaikka netinkin kautta. Hienoa kun olette olemassa. (edit. edellinen postaus poistettu...)

Eilen tosiaan käytiin illasta ponien kanssa lenkkeilemässä. Ehdin jo aamulla käydä Lotalla puolisen tuntia pellolla ilman satulaa riimu päässä ratsastamassa, mutta tuo oli ponille niin kevyt lenkki, että toki lähdettiin illalla uudestaan, kun mahdollisuus siihen oli. Kaikki vuonohevoset pääsivät kärryttelemään - ja vielä kukin omalla tavallaan!

Lotta sai loistavan lenkin, kun lähes koko matka käveltiin. Ja matkaa kertyi 8-9km verran. Aikaa kului pari tuntia. Ensin napattiin Rousku perähevoseksi, käytiin sen kanssa lenkki, kotona tallilla vaihdettiin Nemo mukaan ja sidottiin se Lottaan kiinni, jonka jälkeen lähdettiin uudelle lenkille. Mittari raksutti koko ajan, joten en tiedä, kuinka todellisesti tuo on mitannut muun muassa sen ajan, kun seistiin tallin pihassa. Saattaapi silloin lisäillä omaa matkaa, jos välillä hakee paikkaa, jossa ollaan.. Tässä kuitenkin jälleen reissun tiedot. Ja keskinopeus on noin alhainen, kun tosiaan seistiin hetki tallilla varsoja vaihtamassa, ja sekin on laskuissa mukana.


Nemostakin saatiin esille ensimmäiset pakoreaktion merkit, kun se jännittyi aidan vieressä tarhassaan juoksevasta lämminverisestä matkalla. Kaksi traktoria ja pakettiauto puolestaan eivät herättäneet mitään reaktiota. En ole vielä kertaakaan nähnyt pienintäkään pakoreaktion merkkiä tuossa varsassa. Se ei ole koskaan pelännyt mitään. Se ei ole ikinä jännittynyt missään tilanteessa. Se ei ole koskaan säpsähtänyt mitään. Eipä ainakaan ole päässyt reaktio vahvistumaan, kerta ei ole tapahtunutkaan... ;) 

Tarkoitus oli käydä näyttämässä Nemolle junia, vaan eipä tullut yhtäkään junaa silloin, kun oltiin radanvarressa. Sen sijaan kolme junaa kyllä meni silloin, kun ei oltu radan vieressä. Tajusin sitten vihdoinkin ladata puhelimeeni sovelluksen, josta näkee reaaliaikaisesti kaikki junat Suomen kartalla! (kiitos taas kerran taikalaatikon olemassaolosta) Ensi kerran siis kun lähdetään ponien kanssa radanvarteen, voi jo etukäteen katsoa, missä junat ovat menossa, ja koska ne meidän kohdallemme saapuvat. Huisia. Oli tarkoituksena sitten vältellä tai kohdata junia..

Muutama ihminenkin tuli matkalla vastaan, ja kaikki katsoivat pitkään hymyillen tätä kokoonpanoa. Eräs rouva kommentoikin, että onpa teillä komeat hevoset (ja lisäsi hetken päästä perään, että niin koirat kans!). Onhan se totta, että harvemmin tulee maratonvaunuilla ajettavia hevosia vastaan, saati sitten kahta näin "erikoisennäköistä" hevosta kerrallaan. Varmasti herättää huomiota moinen karavaani :)

Tässä vielä videolla molempien ajoreissujen saldoa: (ja päiväys meni taas pieleen..)

3 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

ajo-opetus ,

Valjakkopeltokoulua

10/14/2013 10:24:00 ap. marjo 6 Comments


Iskä kävi korjaamassa meille vaunut, jee, ihanaa! Tottahan toki piti siis ensimmäisenä suunnata pellolle hieman tuuppaamaan valjakkokoulua. Piiska olisi ollut ihan kätevä lisä, mutta enhän mie sellaista tajunnut ottaa mukaan, kun muutenkaan ikinä ajaessa ole käytössä. Harvemmin tosin selässäkään ;) Lotta oli kuitenkin reipas ja liikkui hyvin omalla moottorilla, vaikkei taatusti ollut kevyttä kiskoa vaunuja perässä pehmeässä pellossa. Kivasti tamma haki eteen alas myös ajaessa, vaikkei tietty siellä koko ajan jaksanutkaan pysyä. Hetkittäin kyllä, ja siitä se taas lähtee. En tosin pitkiä pätkiä sitä kunnolla pyytänytkään kulkemaan, vaan aina välissä käveltiin löysällä ohjalla. Laukkaa otin pari lyhyttä nostoa, hyvin lähti pienestä pyynnöstä, eikä ollut mitään ongelmia jaksamisessa. 

Loppukäynnit käytiin pellolla tarpomisen lisäksi kävelemässä tietä pitkin - Nemo menossa mukana! Nyt sidoin ensimmäistä kertaa varsan mamman vierelle kärryjen eteen, eikä tuo tuumannut mitään. Ei niin mitään. Lähinnä vaikutti hyvin tympääntyneeltä koko touhusta. On se hassu pieni mies.  



















Iskälle jälleen kiitos myös kuvista!

6 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.