kaviopaise
,
Mites Nemon kavio sitten? Kengittäjän saan paikalle vasta viikon kuluttua perjantaina. Niin kauan siis suojellaan jalkaa kuralta vaikka henki lähtisi. Hieman kyllä itsekin jo naureskelin kavion suojaksi väsäämääni pakettia. Siellä on nyt ollut yhtä aikaa ja erikseen sekalaisesti pumpulia, elmukelmua, pakkausvällyä, sideharsoa, muovipussi, pala froteepyyhettä, pala nahkaa kavion kärjessä, sekä jumalaton määrä jeesusteippiä. Jalan pakkaaminen alkaa olla jo niin rutiinihomma, että saan sen hyvin yksinänikin tehtyä. Alkuun yksin jalkaa laittaessani kävi lukemattomat kerrat niin, että varsa nykäisi jalkansa irti juuri kun olin pääsemässä alkuun. Ja kaikki tarvikkeet lentelivät pitkin maita ja mantuja. Ja veetutuskäyrä nousi. Nyt se ei ole aikapäiviin nykäissyt jalkaansa irti, vaikka sitä yksin laittaisinkin. Korkeintaan kokeilee hieman heilauttaa välillä. Vaan aina se on parempi saada samaan aikaan herkkuämpäri naaman eteen, silloin koko jalka on aivan rentona operaation ajan.
Kuulumisia
Mistä tietää, että blogiin on päässyt tulemaan liian pitkä postaustauko? Siitä, kun oma isä soittaa kysyäkseen, miksen ole päivittänyt blogia yli viikkoon! Jotain on nyt maailmankirjoissa pahemman kerran sekaisin, joten täältä tulee iskä uutta postausta ;)
Paljon olisi kyllä ollut kirjoiteltavaa viikon aikana. Muistutan heti tässä välissä, että kannattaa seurata kuulumisia myös Facebookin kautta, sinne tulee päivityksiä monta kertaa viikossa. Viime viikonloppuna Wiikinkiponit-blogin Ansku kävi meillä kyläilemässä. Toki Ansku piti laittaa kiipeämään sekä Rouskun että Lotan selkään. Minua hieman huvitti tämä kuvio, kun mitään osaamattoman 3-vuotiaan kanssa Ansku pyöri kentällä ja HeB-tasoisen tamman kanssa lähdettiin maastoon rellestämään. Vaan hyvin toimivat molemmat ponit tehtävissään! Asku laittoi blogiinsa niin paljon kuvia myös meitin pojista, että käykää kurkkimassa ne sieltä, en viitsi käsitellä samoja kuvia uudestaan esille ;) http://wiikinkiponit.blogspot.fi/2014/10/vuonis-viikonloppu-ja-paljon-kuvia.html Kiitos Ansku kivasta viikonlopusta ja tervetuloa uudestaan!
Sunnuntaina suunnattiin sitten Anskun kanssa vuonisyhdistyksen kokoukseen Aitotallille. Yllä olevassa kuvassa My Hulda ja Haavanesko ylittävät palavaa puomia. Aitotalli tarjosi tämän hienon mahdollisuuden kokeilla taitoratsastusta ennen kokousta. Ohjelmassa oli siis palavan puomin ylitystä, jousiammuntaa sekä renkaiden poimintaa hevosen selästä käsin. Itse hieman ihmettelen, ettei Anskun lisäksi tainnut olla yhtään ilmoittautunutta tähän mukaan..?
 |
| Ansku ja Rousku. |
 |
| Kuvista sen huomaa, kuinka pikkupoika vaan kasvaa.. |
Mites Nemon kavio sitten? Kengittäjän saan paikalle vasta viikon kuluttua perjantaina. Niin kauan siis suojellaan jalkaa kuralta vaikka henki lähtisi. Hieman kyllä itsekin jo naureskelin kavion suojaksi väsäämääni pakettia. Siellä on nyt ollut yhtä aikaa ja erikseen sekalaisesti pumpulia, elmukelmua, pakkausvällyä, sideharsoa, muovipussi, pala froteepyyhettä, pala nahkaa kavion kärjessä, sekä jumalaton määrä jeesusteippiä. Jalan pakkaaminen alkaa olla jo niin rutiinihomma, että saan sen hyvin yksinänikin tehtyä. Alkuun yksin jalkaa laittaessani kävi lukemattomat kerrat niin, että varsa nykäisi jalkansa irti juuri kun olin pääsemässä alkuun. Ja kaikki tarvikkeet lentelivät pitkin maita ja mantuja. Ja veetutuskäyrä nousi. Nyt se ei ole aikapäiviin nykäissyt jalkaansa irti, vaikka sitä yksin laittaisinkin. Korkeintaan kokeilee hieman heilauttaa välillä. Vaan aina se on parempi saada samaan aikaan herkkuämpäri naaman eteen, silloin koko jalka on aivan rentona operaation ajan.
 |
| Aamunokosilla pihatossa. |
 |
| Mä en tunnusta että tää on meiän hevosia, selvästi jonkun muuli eksynyt joukkoon! |
 |
| Ei vaan onhan se mun ihana vauvaponini <3 |
 |
| Pieni neliskanttinen peppu ja iso pyöreä peppu - yhtä ihania molemmat! |
 |
| Irtohypytin Popia yksikseni kameran kera tässä päivänä eräänä, kuvia seuraa... |
0 kommenttia :
Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.