ajo
,
Paljon on vielä edessä, ja nyt kun katsoo omaa historiaansa taaksepäin… Ei voi kuin nauraa ja kauhistella! En välttämättä haluaisi nähdä itseäni ja toimintaani videolta kymmenen vuoden takaa. Mutta hei, kukaan ei ole seppä syntyessään. Jokainen hevonen ja ihminen vuosien varrella on opettanut aivan valtavasti! Edelleen olen ihan täysi noviisi, joka vasta opettelee hevosenomistamista ja oman hevosen pitämistä. Ratsastaa en osaa sitten tipan vertaa. Koko ajan kuitenkin opitaan lisää, aivan taatusti. Ja hyvin voi olla, että seuraavan kymmenen vuoden kuluttua kyseenalaistan jälleen kaiken, mitä tällä hetkellä hevosten kanssa teen??
Hevoshistoriani kuvina
Muutamaan otteeseen meiltä on toivottu postauksia omista hevostaustoista. Päädyin tässä päivänä enäärä selailemaan vanhoja valokuvia, joten kertomuksen sijaan päätin jakaa teille otteita hevosteluistani vuosien varrelta kuvien muodossa.
Vaikka heppahistoriani ei ole järin pitkä, on kuvia silti ehtinyt kertyä hirmuinen määrä..! Joten heti kärkeen varoituksen sana, tämä postaus sisältää paljon(!) kuvia. Silti nämä kuvat eivät kerro puoliakaan siitä, mitä olisi kerrottavaa. Valitettavasti yhtä hirmuinen määrä kuvia on kadonnut bittiavaruuteen digikuva-aikaan siirtymisen myötä. Paljon on hyviä muistoja noilta ajoilta, mutta valitettavasti kuvia ei ole enää olemassa.. Viime vuosilta taas yritin valikoida vain muutamia kuvia, vaikka likimain jokaiselta vuoden päivältä riittäisi omat kuvansa, sen verran useasti meillä kamera nykyään kulkee menossa mukana ;)
Aloitetaan kuitenkin lähes 20 vuoden takaa. Vuosiluvut ovat lähinnä suuntaa-antavia..
1995
 |
| Kaksi pientä heppahullua tyttöä ilman (oikeita) hevosia näköpiirissä.. |
1997
 |
| Pääsin sentään näin hevosen selkään :D |
1999
Alettiin kaverin kanssa kierrellä mahdollisia heppapaikkoja lähiympäristössä. Hyvin tulivat tutuiksi lähialueen tallit, kun käytiin aitojen takana hevosia katselemassa. Kaverini kesämökin naapurista löytyi myös pari ponia, joten kesäiset vierailut laitumen reunalle olivat enemmän kuin toivottuja! Ja siellä kesämökin naapurissa tapasin vuonohevosen ensimmäistä kertaa.
 |
| Dolly II SWE |
2000
 |
| Dolly & Frida Mittnattdröm |
2001
Aloitin käymään tallilla! Jee! Luokkakaverini kertoi käyvänsä ratsastustunneilla, ja minä lopulta uskaltauduin kysymään, saisinko tulla joskus katsomaan tuntia. Silloin taisi olla syksy, silloin satoi vettä kaatamalla, silloin kaverini lensi hevosen selästä punamultamaalattua aitaa päin ja silloin reissu päättyi terveyskeskuksen päivystykseen kera ratsastuksenopettajan. Vaan jatkossa löysin itseni yhä uudelleen ko. tallilta hevosia hoitamasta! Sain myös vanhemmiltani ruinattua kymmenen kerran alkeistunnit, ja siihen jäivätkin ratsastustuntini. Muutaman yksittäisen tunnin olen myöhemmällä iällä päässyt satunnaisesti käymään :)
 |
| Tuhti-Pojalla ajamassa. |
 |
| Ratsastusta useammin kärryttelin hevosilla. Sillä enhän minä osannut ratsastaa.. Saatiin kuitenkin liikuttaa tallityttöjen kanssa hevosia melko vapaasti miten haluttiin. Kuvassa risteytysponi Lary. |
 |
| Anskun-Tyttö |
 |
| Vaikka pelkäsin hoitaa tätä hevosta, niin silti ratsastin sillä tosi mielelläni. Meriem. |
2002
 |
| Päädyin toiselle yksityistallille ja aloin hoitaa siellä new forestia ja shetlanninponia. Taustalla hoidokkini Snowberry Nestor, vieressä lv-ruuna Kelhon Jet. Tämä vei hevosteluani todella paljon eteenpäin, sillä aiemman tallin hevoset olivat isoja ja ei-niin-kilttejä hoitaa. Näiden ponien kanssa oma varmuus kasvoi hurjasti! |
 |
| Nestorin kanssa kentällä. Kuski ei osaa mitään ja nuori poni ei osaa juuri mitään, loistava yhdistelmä! :D Lotta asui samalla tallilla näiden hoitoponieni kanssa. |
2003
 |
| Nestorin omistaja kisasi ponilla valjakkoa. 2003 heidät pyydettiin oripäiville esiintymään väliaikaohjelmaan. Näytöksestä ei juurikaan jälkipolville jäänyt muisteltavaa, mutta mie pääsin ensimmäisen kerran oripäiville käymään, enkä sen jälkeen ole poissa pysynytkään :) |
 |
| Kävin estekisoissa järkyttävän huonona ratsastajana! :D Mape-issikan tasaisessa laukassa kun ei tarvinnut kuin istua kyydissä ja kääntää ohjista.. |
 |
| Lotan ensimmäinen varsa syntyi myös 2003. Ensimmäinen yhteiskuva meistä taitaa olla Vermon näyttelyistä. Vaikka minähän "omin" Blakkenin jo heti sen synnyttyä... |
2004
 |
| Blakkenin kanssa mätsärissä varsan ollessa vajaan vuoden ikäinen. |
 |
| Me touhuttiin kyllä kaikkea mitä keksiä saattaa.. Esteharjoituksia vuoden iässä. |
 |
| Ensimmäinen yhteiskuvani Lotan kanssa on vasta vuodelta 2004! |
 |
| Blakke on tässä kuvassa samanikäinen kuin Nemo nyt <3 |
Täällä pitäisi olla joukossa joku valjakkoajokuva, sillä Nestorin päälaji oli valjakko, ja ponin kanssa kierreltiin monet kisat ympäri Suomen. Yleensä olin vaan hoitajana mukana, kerran taisin istua groomin penkillä. Rakkaus lajia kohtaan oli kuitenkin taattu!
2005
 |
| 2v kesällä aloiteltiin varovaisesti kärryttely Blaken kanssa. Tyyli opetuksessa oli "kärryt perään ja menoksi". Hieno ajoponi siitä silti tuli! Tässä Siri oli ekoja kertoja miun mukanani tallilla. |
2006
 |
| Ensimmäinen kerta pikkuorin selässä, poni juuri kääntynyt 3-vuotiaaksi. |
 |
| 3v kesällä Blakkenilla ajamassa, Siri jälleen ohjaksissa kun minä napsin kuvia. |
 |
| Keväällä ensikokeilu satulan kanssa. Muistakaa aina laittaa lenkkarit jalkaan ja liukkaat tuulihousut, kun kiipeätte nuoren oriin kyytiin ensimmäisiä kertoja! Not ;) |
 |
| Jälleen Vermossa 3-vuotiaan Blakkenin kanssa. |
2007
 |
| Liikutin Blakkenia pääasiassa ajaen, ainakin jos yksin sillä kävin. Tässä Lotta menossa mukana omistajansa kanssa. |
 |
| Aivan järkyttävän kamala yhteiskuva minusta ja 4-vuotiaasta Blakesta. Hui! |
 |
| Herran ruunaus.. Näitäkin kokemuksia on kertynyt neljän orin verran. Saa nähdä onko Nemo viidentenä listalla?! |
2008
 |
| Viimeinen yhteiskuva ennen myyntiä. Kevättalvella Blakke lähti uuteen kotiin. |
2009
 |
| Lotan jäätyä vuosia vähemmälle huomiolle sai se ykköshevosen roolin Blaken lähdettyä. Pikkuinen Lara istui niin reippaana tyttönä kärrylenkeillä mukana! |
 |
| Lotta osaa sanoa päivää. |
 |
| Me vaan maastoiltiin... |
 |
| …ja maastoiltiin. |
 |
| Kenttää kun ei ollut käytössä. Minä en edelleenkään osannut ratsastaa, mutta Lotan selässä uskalsin kyllä yksin käydä sillä ratsastamassa. No jos ihan totta puhutaan, niin joskus kyllä vähän jännitti! |
 |
| Tehtiin me kaikennäköistä muutakin kun ratsastettiin ;) |
2010
Lotta ja liuta muita "oman tallin" poneja lähtivät ylläpitoon tallin katon romahdettua märän lumen painosta talvella. Sen jälkeen hevostelu hiljenikin radikaalisti pariksi vuodeksi Lotan poistuttua kuvioista. Muilla tallin poneilla ei voinut samaan malliin ratsastaa, joten tämän parin vuoden aikana käytiin ehkä pari kertaa Sirin kanssa omalla tallilla koko aikana? Sen sijaan kävin Kalinolla tunneilla tai muuten ponia liikuttamassa, ja muutaman kerran myös Lotan omistajan kasvattia Esmeraldaa ratsastamassa.
 |
| Kalinon omistaja piti meille tunteja sopuhintaan :) |
 |
| Pääsin hyppäämään vuosien tauon jälkeen. |
 |
| Ja ekan kerran uittamaan hevosia. |
 |
| Myös "oman tallin kasvatti" Esme löytyi uudelleen, kun otin yhteyttä sen uuteen omistajaan. Esme myytiin 4-vuotiaana. |
 |
| Esmen ja koirien kera maastoilua. |
2011
 |
| Päädyin elämäni ensimmäisen kerran kaverin puoliverisen selkään. Kyllä jännitti! |
 |
| Kalinon kanssa nautittiin talvesta. |
 |
| Ja kesästä. |
 |
| Käytiin Sirin kanssa napsimassa kuvia "omista" poneista. Tulos oli tätä luokkaa :D |
 |
| Hiltsulla 20v oli vauhtia rinnassa. Tämä issikka tuli omistajilleen ilmaisena. Pohkeista se hyppi pystyyn ja raipasta pukitti. Kentällä käveli kierroksen ja jäi seisomaan maahan liimattuna. Vaan joskus vuosia sitten liikutin Hiltsua lähes päivittäin porukalla maastoillen, ja ai että hevonen oli ihana! Upeampaa laukkaa kuin Hiltsulla ei vaan ole vielä keneltäkään löytynyt <3 Nykyisin poni viettää rauhaisia eläkepäiviään.. |
 |
| Esmen kanssa käytiin mätsärissä. |
 |
| Kunnes vihdoin Lotta palasi kotiin ja toi Rouskun tullessaan, elämä hymyili jälleen ja hevosista tuli osa lähes jokapäiväistä arkea! |
 |
| Hiltsu-mummokin pääsi välillä eniten rakastamaansa hommaan. |
2012
 |
| Lotan kanssa alkoi ihan uusi elämä sen palattua ylläpidosta.. Pitkä kuntoutus ja yhteisen sävelen löytäminen. Hevonen muuttui valtavasti muutamassa kuukaudessa. |
 |
| Bimin kyydissä, Lara Lotalla mukana. |
 |
| Pian Lotta olikin taas tärkein asia maailmassa ja luotto poniin pelasi 101 prosenttisesti. |
 |
| Muistan kuin eilisen sen hetken, kun ensimmäisiä kertoja eläessäni sain ratsastettua Lotan edes hieman oikeaan muotoon. Mikä fiilis! |
 |
| Ja siitä se sitten lähti! Halu oppia lisää. Halu viedä hevosta eteenpäin, kehittää sen kuntoa ja kehittyä itse hevosen mukana. |
 |
| Suurena yllätyksenä saatiin Lotta jopa näyttelykuntoon saakka. |
 |
| Yksi parhaita päiviä ikinä! |
 |
| Bimin kanssa Teivon näyttelyssä pokaaleja kahmimassa. |
2013
 |
| Enpä olisi tätäkään vuosia sitten kuvitellut Lotalla tekeväni. |
 |
| Toki elämään on mahtunut liuta myös muita vuonohevosia. Yksilömäärässä laskettuna vuonis ja suokki vievät luultavasti melko jaetun ykkössijan ratsastamieni hevosten määrässä (suokkeja voi olla jopa enemmän), mutta ratsastuskertoina vuonohevosten selässä istuminen pesee muut rodut mennen tullen! Kuvassa kaverin ruuna Svejk. |
 |
| Lotan tiineys… Uusi ja ihmeellinen maailma meikäläiselle... |
 |
| …vaikka "meillä" on liuta varsoja syntynytkin. Vaan nyt ensimmäistä kertaa kaikki oli minun vastuullani orin valinnasta lähtien! Mietittiin omistajan kanssa, tehdäänkö niin että hän teettää varsan ja myy sen minulle, vai siirretäänkö Lotan kasvatusoikeus miun nimiini ja toteutan kaiken itse. Hevonen kun on muutenkin tuntunut kuin omalta, niin helpompihan se oli, että itse hoidan kaikki varsaan liittyvät asiat, joten Lotan kasvatusoikeus siirtyi sitten minun nimiini :) |
 |
| Pitkä liuta sekä pieniä että isoja ihmisiä on tutustunut hevosiin, opetellut ratsastamaan tai selättänyt hevospelkonsa Lotan avulla. |
 |
| Vastasyntynyt Nemo <3 |
 |
| Oma varsa. |
 |
| Kalinon kanssa hyppäsin isoimmat esteeni mitä ikinä. |
 |
| Varsa kasvoi.. |
 |
| Vuonisten kuvausta.. Vuosikausien ajan. Siellä sun täällä ja tuolla. Kuvattuja vuonohevosia on kertynyt varmaan jo toista sataa - ainakin? |
 |
| Ensimmäinen kokemus käyttöajokisoista. |
 |
| Valjakkoajo on yhä edelleen lähellä sydäntä. |
 |
| Tämän hetken tärkeimmät miehet vuosi sitten kuvattuina. |
2014
 |
| Nemon kanssa on kasvettu ja opittu yhdessä. |
 |
| Lotan kanssa taas toteutettu kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitä ikinä hevoselle voi keksiä. |
 |
| Ratsastus sillä on ollut aivan ihanaa ja uusissa ulottuvuuksissa vuosien takaiseen verrattuna. |
 |
| Varsa menossa mukana. |
 |
| Valjakkoajoa edelleenkään unohtamatta. |
 |
| Nemon kanssa olen saanut opetella nuoren orin käsittelyä uudemman kerran. Vuosia viisaampana(?) kuin Blakkenin kohdalla.. |
 |
| Skellan kanssa maastossa. |
 |
| Vierailut orilauman keskelle ovat olleet jo rutiinia muutaman viime kesän ajan. |
 |
| Ja Lotan selästä tullut kiistatta kotoisin paikka maailmassa. |
 |
| Parhautta. |
 |
| Lottaa täydellisempää hevosta ei vaan ole. Piste. |
 |
| <3 |
 |
| Olen päätynyt enempi ja vähempi keikkumaan myös Rouskun selässä. Edelleen osaamaton kuski ratsastaa osaamattomalla hevosella, tulos on?? Vaan onneksi Popi on nyt saanut myös ratsuttajan puikkoihinsa, kyllä mie sillä maastoilua aion jatkaa yhä edelleen ;) |
Paljon on vielä edessä, ja nyt kun katsoo omaa historiaansa taaksepäin… Ei voi kuin nauraa ja kauhistella! En välttämättä haluaisi nähdä itseäni ja toimintaani videolta kymmenen vuoden takaa. Mutta hei, kukaan ei ole seppä syntyessään. Jokainen hevonen ja ihminen vuosien varrella on opettanut aivan valtavasti! Edelleen olen ihan täysi noviisi, joka vasta opettelee hevosenomistamista ja oman hevosen pitämistä. Ratsastaa en osaa sitten tipan vertaa. Koko ajan kuitenkin opitaan lisää, aivan taatusti. Ja hyvin voi olla, että seuraavan kymmenen vuoden kuluttua kyseenalaistan jälleen kaiken, mitä tällä hetkellä hevosten kanssa teen??
 |
| Nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessan... |
eka!!!!!
VastaaPoistaOih ja voih miten ihania kuvia! ♡ Ja mä vaan niin tykkään sun asenteesta hevosteluun, en oo koskaan ymmärtänyt sitä, ettei tekemällä sais opetella. Siinähän sitä oppii, kun on varsojen kanssa tekemisissä ja kun kiipeää hevosen kyytiin! Ja mua niin harmittaa, kun täällä ei oikeastaan vuoniksia ole. Ratsastamia ja hoitamia hevosia on varmasti yli sata, mutta vain yhden "vuoniksen" (joka oli paperiton sekin) kanssa oon päässyt tekemään paremmin tuttavuutta. (enkä ole niitä edes nähnyt muutakuin Bodøssä heppanäyttelyssä käydessäni -siellä ei oikeastaan muuta kuin pohjanponeja ja vuoniksia ollutkaan) Yhdeksän vuotta sitten. Vaan ei siinä, ei täällä esim. valjakkoharrastajiakaan ole. :D Mutta ootte kyllä saaneet istutettua ison kiinnostuksen viikinkiponeja kohtaan, ehkä vielä joskus sellaisen saan kaveriksi.
VastaaPoistaP.S. Ei tarvinnut lähteä pikkuponikaupoille, naruriimulle löytyi käyttäjä. Höh. ;)
Ihania kuvia♥ Ja AIVAN IHANA postaus!♥
VastaaPoistaReetta, no voi että, sun täytyy hankkia toinenkin riimu vähän pienemmässä koossa ;D
VastaaPoistaJa kiitos kommentista <3 Kyllä tässä on tosiaan tekemällä opiskeltu, ja samaa jatketaan yhä. Välillä jopa "harmittaa" hevosten puolesta, kun ei itse osaa enempää, mutta eipä tässä kukaan taida täydellinen olla. On vaan tyydyttävä siihen, missä mennään tällä hetkellä ja toimia oman parhaan taidon mukaan.. Onneksi aina löytyy ammattilaisia, joita käyttää apuna, esim. koulutuksessa tarpeen mukaan :) Ja onneksi vuonohevonen on hyvin nöyrä ja anteeksiantavainen kaveri..
Ja aina on kiva kuulla, että vuonikset ovat alkaneet kiinnostaa! :D
Adi Julia, kiitos myöskin <3
VastaaPoistaHih, täältähän löytyi tuttu hevonen! Snowberry Nestor eli Nestori on ollut samaisella ratsastuskoululla, jossa kävin, yksityisenä hevosena jonkin aikaa. Näytti silloin hyvin samalta paitsi paljon valkoisemmalta!
VastaaPoistaAnonyymi, kiva kuulla :) Olen nähnytkin Nestorista jotain uudempia kuvia, ja ponista on tosiaan tullut hurjan valkoinen vanhemmiten!
VastaaPoistaAlkuosassa olevat hepat oli tuttuja 😉 Itsellä on "heppaura" tyrehtynyt noin viisi vuotta sitten. Kerran yritin uudestaan aloittaa, mutta hevosten epämiellyttävä kohtelu sai innostuksen loppumaan. Pari issikkaratsastusta on tullut tehtyä onneksi 😊 Ehkä vielä joskus heppailen enemmän.. Mukavaa joulun odotusta 😊
VastaaPoistaAnonyymi, toivottavasti löydät vielä sellaisen paikan, jossa hevosia kohdeltaisiin paremmalla tavalla ja pääset takaisin harrastuksen pariin! Mukavaa joulua sinullekin ja kiva kun kommentoit :)
VastaaPoistaAivan mielettömän upeita kuvia, joista oikein huokuu rakkaus hevosiin ja tekemisen ilo! :)
VastaaPoistaKiitos Kaktu! <3
VastaaPoistaAivan mahtavia ja ihania kuvia :) Ihanasti näkyy teidän hevoshistoria! :) Mutta täytyy sanoa että tuo lotan mahakuva oli ihan huippu!! Haha :)
VastaaPoistaHyvät joulut teille :)
Ihana postaus! <3
VastaaPoistaKiitos anonyymi ja Veera! Hyvää joulua teillekin :)
VastaaPoistaLöysin tän postauksen sun blogista näin vähän jälkeenpäin:D Ihana postaus ja ihania kuvia!
VastaaPoistaOli pakko kuitenki tulla kertomaan, että Nestori asustelee nykyään yhdellä ratsastustallilla, ja on elämänsä voimissa. Yks kyllä mun suosikkeja:)
Voi miten kiva kuulla! Paljon terkkuja ja rapsutuksia Nestorille <3
Poista