koirat ,

Ihan liian monta ekaa kertaa yhdellä kertaa

2/17/2017 01:18:00 ap. marjo 2 Comments


"Koska oot viimeksi ratsastanut itsenäisesti pitkin peltoja 4-vuotiaalla orilla, 
jolla ei koskaan aiemmin ole varsinaisesti ratsastettu?"

"No en kyllä koskaan..." 


Nuorten hevosten elämässä ekoja kertoja vaan riittää! Niitä tulee välillä jopa päivittäin tai viikottain, tavallisesti ehkä vähän harvemmin, mutta näin nelivuotiaan hevosen elämään ekoja kertoja on mahtunut jo vaikka kuinka huikea määrä. Ja silti niitä vaan riittää! Ja mikä parasta - edessä on vielä vaikka kuinka ja paljon!

Yleensä toki aina pyritään siihen, että hevoselle uudet asiat ovat helppoja ja tulevat ikään kuin kerroksittain vanhan lomassa yksi uusi juttu kerrallaan. Ja toki näin on tehtykin, mutta tällä kertaa kun mukaan liitettiin kaiken muun lisäksi uusi ratsastaja, olikin jo ihan liian monta ihanaa upeaa ekaa kertaa yhdellä kertaa! Muun muassa Emilian ensimmäinen kerta vuonohevosen selässä.

Vieraileva tähti on siis aiemminkin täällä esiintynyt ja aiemmin omaa Tähtisafiiri-blogia kirjoittanut Emilia. Emilialla on Nemon ikäinen irlannincobtamma, joten hyvin samankaltaista on tämä meidän hevostelumme.

Nemo nuuskuttaa et kenen mukaan mä täältä oikein lähdin..

Söpö!

Olen vähän kaipaillut apuja Nemon kanssa ratsuharkkoihin. Yksinäni olen muutamaan kertaan tehnyt sen verran mitä pystyn; harjoitellut selkäännousuja ja kävellyt muutamaa askelta ympäri pihaa. Nemo toki osaa pysähtyä, peruuttaa ja kääntyä, mutta pohkeista se ei ymmärrä tuon taivaallista. Paremmin onnistunutta ratsuharjoitusta varten on siis tarpeen ollut saada joku kävelemään mukaan ja tarvittaessa auttaa liikkumaan eteenpäin.

Ratsu-reipas valmiina jokseenkin epäluuloisen näköisenä :D
Sain sitten Emilian matkaani ja kysyinkin häneltä, haluatko hypätä selkään vai kävellä mukana? Tuo halusi testata miltä länkkäsatula tuntuu istua, joten ei muuta kuin kyytiin! Emilian ensimmäinen kerta lännensatulassa. Lähetinpä sitten saman tien lyhyen talutuspätkän jälkeen tämän parivaljakon itsenäisesti pyörimään pitkin peltoja.. Ja niin hienosti meni!

Lähtötunnelmia!

Tiivistettynä voisi sanoa, että 13.2.2017 oli Nemon ensimmäinen varsinainen ratsastuskerta!

Kiitosta ja kehuja sateli tiuhaan.


Siis ei kai tää hevonen mitenkään leveä ole häh?

Vaikka Nemo toki mieluusti kävelisikin vaan minun perässäni, hyvin hän suostui myös kulkemaan pois päin.

Niin rentona ja tyytyväisenä koko ajan.

Valaistuksen kokenut ratsastaja??

Hevonenkin näyttää itseensä tyytyväiseltä!

Ja taas vaan kehut jatkuu.

Söpö!

Mielenkiintoinen venytys alamäkeen.

Ja hei: Nemon eka ravi ratsastajan kanssa! Ei ole edes Kiia aiemmin selässä istunut ravissa.

Hän puksutteli niin kiltisti mamman luo ja Emilia vaan nauroi kyydissä.

Lörppähuuli jälleen kerran lörpällään <3

Ai että tää keli! 

Kääntyy kääntyy..

Terhakkaana kohti mäen huippua.

Hieno pieni wannabe-länkkäratsu <3


Arvatkaa vaan kuinka paljon nautin, kun tässä kelissä näissä maisemissa
sain kuvata hymyilevän iloista ratsastajaa niin tyytyväisen rennon hevosen selässä! Kiitos vielä Emilia! 

You Might Also Like

2 kommenttia :

  1. Voi ihania nämä kuvat! Ja ihana, ihana Nemo <3 Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Oho, onpas Nemo pullea! Mutta tässä näkyy nuorena hyvin tehty perustyö, voit vaan olla ylpeä itsestäsi :)

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.