kuvia ,

Varaudu pahimpaan -Ylläty positiivisesti

11/11/2012 09:58:00 ip. Siri 6 Comments

Keltaiset pollet pääsi lauantaina pellolle kävelylle. Hetihän se piti tilanne käyttää hyödyks kun oli kerrankin apukäsiä paikanpäällä joten iskin Laran Lotan selkään, Merin sen naruihin ja itseni Ropen ketjunarun päähän.  Rouskun nyt varmaan olisi voinut ottaa sinne mukaan kyllä pelkästä otsatukasta vetämällä sillä poni ei tehnyt elettäkään siihen suuntaan, että olisi edes miettinyt jonkinasteista törttöilyä. Pitäisi varmaan alkaa asennoitua, että se on mamin kiltti pieni pumpuliponi niin johan alkaisi tapahtua ;) mulla kun on tapana kelata etukäteen aina ne pahimmat odotukset ja varmaan aina siksi yllätynkin positiivisesti siitä kuinka hienosti se käyttäytyy kun eivät odotukseni käykään toteen. Pari kertaa ollaan nimittäin kaksistaan käyty tiellä hieman pidemällä kävelyllä ja joka kerta se vaan lompsottelee mukana välittämättä lainkaan, vaikka autot suhaa ohi metrin päästä tai kaverit jää tarhaan satojen metrien päähän ja mä olen päässäni kelannut tapahtuvan ihan muuta. En suinkaan jännitä et mitä jos jotain tapahtuu vaan ennemminkin varaudun, että jos jotain tapahtuu niin tiedän pelata varman ja turvallisemman tavan päälle.

Toisinsanoen ketjunaru turvan päällä oli juurikin ajattelua, että jos se päättääkin singahtaa on mulla jotain apuja millä saan sen ehkä pideltyä, vaikka sitä ei lauantaisella lenkillä todellakaan tarvittu. Poni tavoilleen uskollisena pää rentona roikkuen käveli rauhallisesti -ihan reippaasti kyllä -mitä nyt välillä piti pitää tuumaustaukoja, mutta olen huomannut, että Rohan on tuollainen pohdiskeleva luonne. Kun se näkee uuden jutun se pysähtyy, hetken aikaa mietiskelee ja sitten taas mennään samalla sykkeellä. Vielä ei ole tullut tilannetta, että pako-tmv reaktio iskis sen tajuntaan ja ihan hyvä niin. Tarkoitus onkin pitää olosuhteet sellaisina, että sen mielentila on oikeassa vireessä uusiin asioihin tutustuttaessa. Vaikka eipä nuo pelto-ja tie kävelyt sille mikään uusi juttu ole. Onhan se ollut nelikuisesta asti menossa mukana. Välissä vaan on ollut puolen vuoden tauko.

No tässä teille päivän peltoposeerauksia ja teinpä loppuun vielä pienen kuvavertailun vuoden takaisesta Rohanista ja tämän päiväisestä Rohanista. Turpa ainakin pyörii samaan malliin jos ei muuta :D


Ensin heinäkuorma pikku apulaisten saattelemana muille poneille.

Sitten tietysti kasapäin kudelmia lenkkeilevälle Ropsukalle.

Mun mussut kaikki samassa kuvassa.

360 kiloa ihanaa hevosta.

Merikin oli samaa mieltä.

Tuulitukka Rohan.

Pienen ponin viisas katse.

2011       *  Ropsukka *         2012

You Might Also Like

6 kommenttia :

  1. Kivoja kuvia taas!

    On se hyvä, että pikkuherra on niin fiksu. :)

    t. yksi apukäsiehdokas (nyt kyllä kuumeessa kotona...) :(

    VastaaPoista
  2. No voihan pirulainen! Parane pian! Apukäsiä tarvitaan aina :) Riinakin lupautu tuleen sunnuntaina Annan kanssa. Katotaan mitä herran pään menoks keksitään sitten.

    VastaaPoista
  3. Todella ihana blogi, jäänkin nyt tutkimaan blogiasi :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos ja kumarrus Hoppuu :)

    VastaaPoista
  5. Tuo toinen vuonis on kyllä ehkä lihavin mitä olen nähnyt! Hui! Suosittelen laihutuskuuria :) Muuten tosi kivan oloiset heppaset ja hieno blogi!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.