bambi ,

Joulufiilistelyä

12/24/2012 10:01:00 ip. marjo 1 Comments

Tonttuponi valmiina kuvauksiin
23.12.2012
Kuinkas teidän aattonne sujui? Minä ainakin nautin koko päivästä. Meillä oli taas hieman erilainen joulu, kun väkimäärä kasvoi kahdella viime vuoteen verrattuna. Siskollani on kahdeksan kuukauden ikäiset kaksoset sekä reilu parivuotias poika, joten härdelliä välillä riitti. Silti kaikki sujui rennoissa ja jouhevissa merkeissä, jopa pukin vierailu oli mitä loistavin kokemus. Eipä meillä olekaan pukkia käynyt lähes pariinkymmeneen vuoteen!

Tarkoituksenani oli julkaista eilen nasittuja joulupotretteja vasta myöhemmin, mutta nyt talon hiljennyttyä löytyikin hyvä aika istahtaa koneen ääreen, ja täältähän saman tien löysin itseni näpyttelemästä. Tuntuupa hassulta, kun blogin joulukalenterikin on loppu... Tässä voisin oikeastaan samalla kysyä, mitä olette olleet mieltä näin tiheästä postaustahdista? Onko ärsyttävää ja raskasta lukea joka päivä uusia juttuja, vai päin vastoin kivaa käydä kurkkimassa, mitä blogiin tällä kertaa on ilmaantunut? Sen voin luvata, että kerran päivässä ei jatkossa voi postauksia tulla, mutta voisin kyllä yrittää parantaa tahtia. Ja näin joulukalenterin myötä olen senkin tajunnut, että kirjoitella voi tosiaan muistakin aiheista, kuin aina omien ponien touhuiluista..

Tällä kertaa pysytään kuitenkin oman tallin otuksissa. Kävin jo vuosia jatkuneen perinteen mukaan aattoaamuna tallilla ja samalla päästämässä ponit ulos. Taisivatpa nuo olla hieman ihmeissään saamastaan vastaanotosta. Ponit kun ovat tottuneet siihen, että niiden karsinoiden ovi vaan avataan, ja he saavat kävellä vapaina tarhaan. Tällä kertaa vastassa olivatkin kamera, tonttulakki ja jouluherkkuja! Napsaisin siis jokaisesta ponista tonttukuvat ennen karsinasta ulos kävelyä. Voin kertoa, että oli varsin mielenkiintoista touhua. Etenkin kun tallissa on melko hämärää, ja halusin ilman salamaa kuvata.. Ja tässä kohden Sirille tiedoksi, että Rousku oli ehdottomasti vaikein kuvattava :D Se ei digannut yhtään lakista, ja ulos oli kiire. Senpä takia jätkästä onkin vähän onneton otos, en viitsinyt sitä turhaan kiusata. Lotta taas yllättäen poseerasi kaikkein parhaiten.



Lotan kanssa käytiin puolen tunnin aattokäppäily lähimaastoissa. Mietin siinä Lotan selässä istuessani - jälleen kerran - kuinka mahtava poni tuo onkaan. Ratsastin koko matkan riimu päässä ohjat löysällä roikkuen. Ravailtiin jopa kotiin päin ja pellolla kävin ottamassa yhden hankilaukan. Tällä hetkellä luotan Lottaan ehkä eniten, mitä ikinä tässä lähes kymmenen vuoden aikana, mitä olen sen tuntenut. Toki olen tehnyt sen kanssa paljon enemmän ja ehkä eri tavoin kuin ennen. Mutta nykyään voin tietää lähes aina ja kaikista tilanteista, miten Lotta tulee toimimaan, ja harrastaa sen mukaan. Enpä olisi joskus vuosia sitten lähtenyt maastoilemaan pelkällä riimulla. Saati laukannut ilman satulaa (tosin suitset päässä) radanvarressa. Tuo poni on vaan niin tasaisen varma ja toimii kuin ajatus. Jos ikinä tulevaisuudessa tulen saamaan näin upean hevosen ja luottamuksen meidän välillemme, voin olla ikinonnellinen.

Aattoaamuna lenkille lähdössä.
Eilen tosiaan hieman tonttuiltiin Lotan kanssa ennen rekiajelua. Järin suurta panostusta näiden kuvien eteen ei tehty, mutta ihan kivoja otoksia saatiin silti. Lottakin jopa laukkaili mielellään lumisella pellolla, joten kuvia oli kiva napsia. Tässä hieman eilisen saldoa. Siri toimi tietty kuvaajana :)

PS. Sain Siriltä aivan mahtavan (Lottaan liittyvän) joululahjan, kiiiiitos Siri rakas, oot niin ihana ♥ Siitä lisää myöhemmin.. ;)

...ja taas yksi joulukortti ;)

Molemmilla tontuilla pipot vinksallaan.

Näemmä kuski on itsekin hivenen vinksahtanut..

Pääasia kuitenkin, että mummolla vielä kinttu nousee reippaasti!

You Might Also Like

1 kommentti :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.