hevoskuvaus
,
Viikko sitten kävi Nemolla vihdoinkin kengittäjä viilaamassa pojan kintut kuntoon. Väli pääsi venähtämään himpun liian pitkäksi ensin näyttelyiden peruuntumisen ja sitten osaksi ihan oman saamattomuuteni takia. Meitin "oman" kengittäjän piti tulla se laittamaan, mutta vasta puhelimessa selvisikin, ettei tuo suostu laitumella vuolemaan ilman kunnon tasaista alustaa ja kiinnityspaikkaa. Joten turvauduttiin sitten laidunpaikan luottokengittäjään, joka viimeksikin Nemon popot viilasi. Onneksi saatiin pikaisella aikataululla huolto kuitenkin järjestymään :)
Yllättävän hyvässä kuosissa Nemon kaviot ovat laitumella pysyneet, ei niistä paljon ollut varaa ottaa. Etujaloissa sillä on (valitettavasti) himpun samaa vikaa äiten ja velipojan kanssa, eli kaviot kuluvat enemmän ulkosyrjältä. Hyvin ne sai kuitenkin vuolulla suoristettua, ja täytyy vaan jatkossa pitää huoli "hivenen" lyhyemmästä vuoluvälistä..
Tällä kertaa reissasin varsan luo Lotan omistajan kanssa. Eipä tuo olekaan Nemoa nähnyt sitten sen omalta tallilta poismuuton eli helmikuun jälkeen, vähän oli varsa kasvanut! (eikä ole Sirikään muuten Nemoa tavannut kuin viimeksi maaliskuussa, hih)
Samalla leikkelin varsan tukan kuosiin, kun Heidi sitä piteli narun päässä ja meillä oli hyvin aikaa ennen kengittäjän saapumista (vaikka karattiinkin töistä etuajassa…). Päätinpä sitten jälleen kerran yrittää ottaa varsasta edustavan rakennekuvan, niitä on aina niin kiva vertailla pitkän ajan jälkeen. Ei muuta kun poni tielle tönöttämään ja minä huutelin Heidille ohjeita mitä kinttua pitää siirtää mihinkin suuntaan. Ja sitten suuri ihme tapahtui: se seisoi jalat oikein päin! Tätä näkyä ei olekaan koettu lähes puoleen vuoteen??
Neppari muuttokuntoon
 |
| Kukas se sieltä kamujen takaa kurkistelee. |
Viikko sitten kävi Nemolla vihdoinkin kengittäjä viilaamassa pojan kintut kuntoon. Väli pääsi venähtämään himpun liian pitkäksi ensin näyttelyiden peruuntumisen ja sitten osaksi ihan oman saamattomuuteni takia. Meitin "oman" kengittäjän piti tulla se laittamaan, mutta vasta puhelimessa selvisikin, ettei tuo suostu laitumella vuolemaan ilman kunnon tasaista alustaa ja kiinnityspaikkaa. Joten turvauduttiin sitten laidunpaikan luottokengittäjään, joka viimeksikin Nemon popot viilasi. Onneksi saatiin pikaisella aikataululla huolto kuitenkin järjestymään :)
 |
| Hei mutsi tulee! |
 |
| Mennään kaikki sitä "äkkiä" vastaan, tulkaa kaverit! |
 |
| Erittäin vauhdikasta porukkaa nämä nuoret miehet... |
 |
| Ja sieltä ne saapuivat, Nemo etunenässä. |
 |
| Tänä kesänä en enää olekaan näitä ihania miehiä menossa tapaamaan, snif.. |
Yllättävän hyvässä kuosissa Nemon kaviot ovat laitumella pysyneet, ei niistä paljon ollut varaa ottaa. Etujaloissa sillä on (valitettavasti) himpun samaa vikaa äiten ja velipojan kanssa, eli kaviot kuluvat enemmän ulkosyrjältä. Hyvin ne sai kuitenkin vuolulla suoristettua, ja täytyy vaan jatkossa pitää huoli "hivenen" lyhyemmästä vuoluvälistä..
Tällä kertaa reissasin varsan luo Lotan omistajan kanssa. Eipä tuo olekaan Nemoa nähnyt sitten sen omalta tallilta poismuuton eli helmikuun jälkeen, vähän oli varsa kasvanut! (eikä ole Sirikään muuten Nemoa tavannut kuin viimeksi maaliskuussa, hih)
 |
| Miten teillä vuollaan 1-vuotiaan oriin kaviot? |
 |
| Näin meillä :) |
 |
| "Äiti mullon tylsää, koska tää loppuu….?" |
Samalla leikkelin varsan tukan kuosiin, kun Heidi sitä piteli narun päässä ja meillä oli hyvin aikaa ennen kengittäjän saapumista (vaikka karattiinkin töistä etuajassa…). Päätinpä sitten jälleen kerran yrittää ottaa varsasta edustavan rakennekuvan, niitä on aina niin kiva vertailla pitkän ajan jälkeen. Ei muuta kun poni tielle tönöttämään ja minä huutelin Heidille ohjeita mitä kinttua pitää siirtää mihinkin suuntaan. Ja sitten suuri ihme tapahtui: se seisoi jalat oikein päin! Tätä näkyä ei olekaan koettu lähes puoleen vuoteen??
Kattokaa nyt:
Käytiin samalla ihastelemassa tämänkesäisiä vuonispallerovauvoja sekä muita tilan elukoita. Kamera kulki tuttun tapaan matkassa mukana ;)
 |
| Nemo 1v 3kk |
Ihan honkkeli-konkkeliini keskenkasvuiselta hirvenvasaltahan se näyttää, mutta niin 1-vuotiaiden vissiin kuuluukin? Nemon ensimmäinen ja tärkein tavoite heti muuton jälkeen on saada lisää massaa. Varsa on selvästi liian laiha, ja ahkeran lihotuskuurin lisäksi pyritään hetimmiten selvittämään, mistä sen laihtuminen johtuu.. Vaihtoehtoja kun on tietty muutamia, joten ei muuta kun ruokaa, ruokaa, lisää ruokaa ja tutkimuksia joko ensin lantanäytteistä tai sitten itse hevosesta jos on tarvis. Onneksi on hevosklinikka melkein tallin naapurissa :)
 |
| Käytiin jälleen kävelyllä ja Heidi kysyi ekana: "Niin kuin vanha tää sun varsas olikaan?", johon mie vastasin: "Ööö tota, kakskytviis??" "No siltä se kyllä tuntuukin!" |
Käytiin samalla ihastelemassa tämänkesäisiä vuonispallerovauvoja sekä muita tilan elukoita. Kamera kulki tuttun tapaan matkassa mukana ;)
 |
| Onnellisia possuja <3 |
 |
| Jotka juoksivat kaikki innoissaan vastaan kun menin laitumelle niitä kuvaamaan. |
 |
| Onneks nää possut on niin pieniä, muuten ois voinut tulla meikäläisellä pupu pöksyyn kun kaikki vyöryivät laumana ympärille! |
 |
| Tämänkesäisiä ruuhkatukkia <3 |
 |
| Tämä pieni kaunis vaalea pörrövarsa vei miun sydämeni.. |
 |
| Tämä oripoika seurailee kovin kiinnostuneena lauman ison orin touhuja. Vaan kun iso ori tulee lähelle, täytyy sille aina kertoa olevansa pieni ja harmiton vauva. |
 |
| Yritä nyt ottaa näistä seuralaisista kuvia muistakin kuin turpakarvoista. |
 |
| Norjalainen komistus poseeraa. |
 |
| Maailman ihanin orpopossu Raipe, jonka hengissä selviytymistä pidettiin lähes mahdottomuutena. Vaan isoksi mieheksi Raipe on jo kasvanut! Jos muistan lataan teille myöhemmin nähtäväksi videon, jossa pikku-Raipe yrittää hurjan päättäväisenä hypätä sohvalle sylkkyyn, koska hän oli niin ihana pieni sylipossu :) |
 |
| Kalkkuna-herra ei digannut kamerasta, vaan äityi vallan isottelemaan. |
 |
| Tai sitten sen olikin vaan tarkoitus poseerata kuvaajalle?? |
 |
| Ja vielä loppuun oikea komistus-äijä. |
Ja jos en ehdi enää ennen varsan muuttoa kirjoittelemaan, niin kerrotaan sekin, että sunnuntaina Nemo muuttaa! Vaan ei yksin… Huomenna käydään fiksailemassa tarhaa ja pihattoa, vaikka molemmat asumiskunnossa ovat tälläkin hetkellä. Vaan on se aina kiva laittaa paikkoja uuteen uskoon, joten ei muuta kun hihat heilumaan ja pian hevosia vastaanottamaan, jei!
0 kommenttia :
Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.