ajo-opetus ,

Viimeaikojen varsatreenejä videolla

1/30/2015 08:34:00 ip. marjo 10 Comments

Niin paljon kaikennäköistä pientä touhuilua on mahtunut kuluneeseen viikkoon, etten edes tiedä mistä aloittaisin. Blogin päivitys tuntuu olevan arkisin minulle ihan ylitsepääsemätöntä, sillä iltaisin kun olisi aikaa istahtaa koneen ääreen, painavat silmäluomet jo niin paljon, että hädin tuskin jaksan tietokoneen avata. Ajatus ei enää kulje sen vertaa, että jaksaisin alkaa postausta kasaamaan. Älkää siis ihmetelkö hiljaisia jaksoja blogissa..

Olen tehnyt Nepparin kanssa melkein joka kerta tallilla käydessäni jonkun pienen treenin. Sen "treeni" tosiaan voi olla kestoltaan kymmenen minuuttia ja se oli siinä. Jotenkin en vaan raaski olla tekemättä mitään sen kanssa tallilla käydessäni. Nemo juoksee aina ravilla kaukaa tarhan perältä vastaan, kun kuulee että tulen. Jos sitä ei ota aitauksesta pois, jää se surkeana portin taa seisomaan.. Kun sen vie takaisin, jää se paikoilleen hengailemaan ja saattaa vielä kääntyä katsomaan perään ja jäädä portin taa kun itse lähden pois. Miun sydämeni särkyy, jos ei poni pääse aitauksen ulkopuolelle touhuilemaan. Ei siis voi ainakaan sanoa, ettei hevosella riittäisi motivaatiota ;)

Latasin teille aiemmin videon Nemon luoksetulosta tarhasta. Yleensä se tulee aina itse kuullessaan miun koirieni haukkuvan, ja jos koirat eivät ole mukana, huudan itse ponin tarhan perältä. Tällä kertaa päätin kuitenkin kävellä paikanpäälle katsomaan, mitä ponit tarhassa touhuavat, kun ei niitä näkynyt. Nappasin riimun ja narun mukaan, mutta mitäpä niillä tekisi, kun ilmankin voi hevosen hakea.. Kas näin.



En ole tehnyt erillistä postausta mistään tietystä harjoituksesta, kun ei mukaan ole mahtunut mitään sen ihmeellisempää. Vain kaikkea pientä kivaa. Näitä olen videoinut puhelimella tilaisuuden mukaan, joten laatu ei ole päätähuimaava. Muistellaan kuitenkin kunnollisen materiaalin puutteesta huolimatta hieman, mitä kaikkea varsan viimeiseen viikkoon (ja ylikin) on mahtunut!

Aiemmin taisi olla jo pientä vinkkiä, että Nemo veteli hiihtäjää perässään ensi kertaa. Tanja uskaltautui suksille ja niin sitä mentiin! Vain yksi pyllähdys mahtui mukaan, ja sekin puhtaasti sen tähden, että pellolla oli ihan liikaa lunta minisuksille. Tämän videon parasta antia taitavat olla kyllä Tanjan loistokkaat muuvsit minareilla?!



Toisena päivänä Tanjan ollessa tallilla kengittäjän vierailua seuraamassa, käytiin vielä poikien vuolun jälkeen pienenpienellä kävelyllä Nemon kanssa. Tämänkertainen treeni sisälsi siis noin sadan metrin matkan poispäin tallilta sekä takaa-ajoharjoitukset takaisin kohti tallia. Tanja nappasi videolle kuinka homma sujui. Tähänkin matkaan sai jo hyvän määrän toistoja pysähdyksiin sekä liikkeellelähtöihin, yhtään enempää ei olisi tarvittukaan.



Siri on pitkään puhunut, että haluaisi käydä Rouskun kanssa kävelyllä maastossa. Tätähän myö harrastimme ahkerasti syksyllä, mutta viime aikoina on homma jäänyt. Sirillä toki tuo masuasukki myös hidastaa liikkumista. Mutta minähän heti tuumasin, että ota meidät mukaan, haluan kanssa lähteä Nemon kanssa käppäilemään! Tarkoitukseni oli harjoitella näin pelkkää kuolaiten suussa pitämistä, sillä en halua yhdistää kuolaimia mihinkään muuhun varsinaiseen uuden opetteluun.

Popin perässä maastolenkillä.

Vaan ei tämä suunnitelmani taas ihan toteutunutkaan, kun puinkin varsalle valjaat niskaan ja päätin takaa-ajaa sitä Rouskun perässä. Tämä toimi loistavasti! Nemo liikkui reippaasti veljen takana, ja kotiin päin ihan yksin porukan kärjessä. Pystyin ajamaan sitä takaa aina tallin pihasta lähdöstä kotiin paluuseen saakka. Jopa yksin edessä kulkiessaan se nosti hienosti ravin, kulki suoraan eteenpäin (mitä nyt pari kertaa koukkasi pellolle lumeen rämpimään ;)) ja pysähtyi pienistä avuista. Tuumailin siinä varsan perässä kävellessäni, kuinka helppoa sille olisikaan iskeä kärryt perään ja lähteä ajolenkeille, heh.

Videolla meno näyttää varsin haahuilevalta, kun pidän toisessa kädessäni molempia ohjia sekä talutan koiraa, toisessa kädessä puhelinta.. Pitkin lopettaa kuvaaminen, kun varsan nenä eksyi maahan, jotta sain sen sieltä toisella kädellä ylös nostettua.



Lenkkeilyn paras hetki! 

Yksinäni varsan kanssa tein aisoihinlaittoharjoituksia vapaana kentällä, edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Hevosen tehtävänä oli vaan seistä paikoillaan, palkitsin sitä porkkanoilla. En tajua, miksi jätin ensimmäisellä kerralla Nemon seisomaan jalat ihan vinkurassa..? Hyvin se silti paikoillaan seistä tönötti, vaikka taisi olla hieman epämukava asento?

Nemo on vähän liiankin innokkaasti mukana ja kiinnostunut kaikesta. Jouduin virittelemään videokameran kolmeen kertaan paikoilleen, kun aina varsa seisoi vieressä seuraamassa tarkkaan ja lopulta pudotti kameran sitä nenällä tökkiessään.

Video aisoihinlaitosta:




Nyt en edes muista, olenko jo julkaissut tätä videota, mutta Nemo veti ensimmäistä kertaa perässään hieman painavampaa lastia jokin aika sitten. Viritelin sille perään vanhan rikkinäisen tukkireen puolikkaan. Tämä on vissiin peräosa reestä, johon metsästä haettavat puut on sidottu kiinni? Reki oli melko painava kiskoa, ja sen huomasi kyllä hevosen liikkeistäkin. Se oli varsan perässä kiinni ehkä viitisen minuuttia, joten eipä tuo ehtinyt hirmuisesti rasittua hommassa. Jatkossa painavampiin kuormiin tarvitaan kyllä erilaiset valjaat vetämiseen.. Mutta siis hienosti sujui tämäkin vetoduuni!




Kuten ehkä huomasitte, missään näistä videoista ei hevosella ollut suitsia päässään. Olen vaan niin onneton niiden kanssa.. En ikinä muista koko suitsien olemassaoloa. Joten kerrankin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni, treenin aihe oli kuolaimet ja kaikki muu oli pelkkää kivaa hengailua! Aloitettiin kentällä varsa vapaana. Juoksentelin ympäriinsä kentällä ja innostin Nemoa mukaan. Sain sen jopa raviin saakka ja tekemään tosi hienoja teräviä pysähdyksiä suoraan ravista. Oli minulla taas naksutin ja porkkanatkin matkassa mukana. Teetin muutamia varsalle helppoja ja kivoja juttuja ennen kuin puin suitset päähän. Kuolainten suuhun ottamista harjoiteltiin myös palkan kanssa. Suurin palkka oli toki syödä päiväruuat suitset päässä.

Suitset päässä. Kerrankin!

Olin viemässä varsan takaisin tarhaan tämän jälkeen, mutta kuten aina, mitä lähemmäs porttia pääsemme, sen matelevammaksi muuttuu hevosen liike. Se jumittaa, kiemurtaa, ja on juuri sen näköinen, että onko pakko.. (sen sijaan kentälle se on menossa innoissaan joka kerta, kun kentän ohi kävellään!) Kentällä vietetty hetki oli taas niin lyhyt, joten mepä jatkoimmekin matkaa tarhan ohi ja kävimme vielä pienellä rinksalla maastossa kävelemässä.

Pakotin hevosen hankeen kahlaamaan, kun itse kuljin polkua pitkin. Ihan kuin joku näyttäisi tyytymättömältä ratkaisuun..?

Ja kun palattiin pihaan, en vieläkään raaskinut viedä hevosta pois, vaan aloin miettiä sille tekemistä tallin pihassa. Jossain vaiheessa keksin esitellä varsalle lumikolan. Eihän tuo tuumannut moisesta tuon taivaallista. Yritin siinä aikani kolailla lunta varsa narun päässä, kunnes totesin sen liian hankalaksi. Lumen kolaaminen oli kuitenkin niin kivaa, etten malttanut lopettaa, joten päästin narusta irti. Siinä Nemo hengaili miun kanssani pihassa pyörien, kun itse lykin vastasatanutta lunta kolalla. Aikaa en ottanut kauanko siinä touhuiltiin, mutta hyvä tovi kuitenkin. Nemo pysyi koko ajan miun läheisyydessäni, ja tuli itse luokse jos sitä kutsuin. Kovin kiinnostunut se oli ympäristöstään, ja nenä pitkänä tutki pihaa siirtyen paikasta toiseen. Varsa meinasi kiivetä talon terassillekin, mutta ehdin sen juuri napata pois ennen rappusen nousemista.

Nemo tuumas että nyt saa pihattoelämä riittää, mää muutan pirttiin! Voisko joku tulla avaan..?
Jaa niin totta kai ensin pitää pyyhkiä kaviot. Pääsiskö nyt sisälle?

Ei tainnut olla ketään kotona.. Ei näy ikkunassakaan liikettä. Totesin Nemolle, että tullaan toiste uudemman kerran, ehkä tallin omistaja tarjoaisi ovella koputtelevalle varsalle porkkanan :)

Täytyy siis etsiä eväitä ruokapöydästä. Nemo ei vissiin ole tajunnut, etteivät ihmiset syö talvella ulkona. Tuon peltipurkin se pudotti jalkoihinsa, ylläri ;)
"En lähde kauaks äiti, kävin vaan katsomassa, mitä tuolla nurkan takana on.."

Tuo ponilapsi on vaan niin maan mainio tapaus, että välillä sitä on ihan vaikea käsittää. Kaikki sen kanssa touhuilu saa vaan niin hyvälle mielelle. Se on luonteeltaan aivan kuin ylisuureksi kasvanut koiranpentu!

Pieni videonpätkä vapaana hengailevasta varsasta




Jaksatteko katsoa vielä pari ei-treenivideota? Kuvasin pojista muutaman pätkän tarhassa..




Entä mitä tapahtuu, kun hevosten edessä on heinää ja hevosten takana käynnistetään traktori…? Katso itse.


Nyt en olekaan muutamaan päivään käynyt tallilla, mutta viikonloppuna taas jatketaan harjoituksia varsan kanssa! :)

You Might Also Like

10 kommenttia :

  1. Saat olla ylpeä, kun on noin kiltti ja rauhallinen orivarsa.:) Saat Nemosta varmasti hyvän käyttöhevosen! Ja on se komistunut ja kasvanut! Rohankin on nätti pyrstötähtensä kanssa (viitaten aiempiin postauksiin/kuviin siitä).:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ponit kiittävät! :) Juu olen kyllä onnellinen varsan luonteesta, ja se hyvä ja järkevä käyttöhevonen on ehdottomasti suurin ja tärkein tulevaisuuden tavoite..

      Poista
  2. On niin kiva katsoa kun teidän heposilla on niin hyvät oltavat! Niin paljon tilaa, saa olla kaverin kanssa ja touhuilette niiden kanssa kovasti kaikkea hauskaa. :) Hauska tuo traktorijuttu. ;) Oma vuonis änkesi viimeksi traktorin eteen, eikä väistänyt. Tunki turvan traktorin lasiin kiinni ja tiiraili kuskia. Kyllä nauratti! Poishan se sieltä piti sitten hakea, ettei alle jäänyt. ;) T. Emppu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi arvaa vaan kuinka me nautimme hevosten katselemisesta, juurikin kun niiden elämä valtaisassa pihattotarhassaan on kuin suoraan omista unelmistamme :)

      Eipä ainakaan ole traktoripelkoa teidän vuonollanne, hyvä niin! :D

      Poista
  3. Neppari näyttäisi olevan hieman tummempi kuin Rohan, vai? Kyllä ne vuoniksetkin erottaa toisistaan, ei niitä voi sekoittaa! Paitsi ehkä kaukaa katsottuna... Tuttujen aasien kanssa kyllä huomaa, että jokainen on erinäköinen, tunnistaa jokaisen ja aaseja sentään on n. 10 kpl :D

    Rohan ja Nemo näyttäisivät kyllä yhdessä aika makeelta parivaljakkona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On juu selvästi tummempi. Ja ovat nuo muutenkin kovin erityyppisiä rakenteeltaan.. Hyvin ne erottaa jo kaukaakin :)

      Itsekin kovasti haaveilin aikanaan, että niistä parivaljakko tehtäisiin, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Rouskun ajoponin ura vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä..

      Poista
  4. Voi vitsi mäkin tahdon oman nemon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ei muuta kun vuonista hankkimaan ja anna sille nimeksi Nemo! x) No ei taitaisi ajaa ihan samaa asiaa.. Nemon pikkuveikka oli kyllä syksyllä myynnissä ;) Toivon suuresti että vielä joskus löydät itsellesi oman Nemon! :)

      Poista
  5. Miksi et ole paljon rihan kanssa, Kun nemon?
    Jäin vaan miettimään sitä, kun nyt vasta löysin tämän blogin ja luin tämän postauksen:)
    Mutta On kyllä ihania! Rakastan hevosia/poneja/varsoja yli kaiken<3 ne on vaan niin ihania!
    Ja niin tämä piti sanoa jo heti alkuun muuta unohdin, eli aivan mahatava postaus! Ja ihanat ponit!!

    VastaaPoista
  6. On tuo Nemo vaan sellanen unelmaponi! Itselläkin tuli näistä sellainen olo, että mäkin haluun tollasen oman pikku Nemon.:D No eihän tässä ihan heti (jos koskaan) oikeasti olla omaa hankkimassa.. Mut ihanaa, kun voit touhuilla sen kanssa kaikenlaista, ja mielenkiintoisia videopätkiä.:)

    Ps. Terkut loskaisesta Helsingistä (lunta ja räntää on sadellut ja lisää tulee parhaillaan), juuri matkalla tallille ratsastelemaan..

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.