kengittäjä ,

Omaa tietä etsimässä (asiaa kavioista)

6/28/2015 05:18:00 ip. marjo 14 Comments

Kuva laitsalta ennen Popin jalkaongelman löytymistä.

Kuten mainitsin, meillä vieraili tallilla kengättömien hevosten vuoluun erikoistunut Terhi Anttila Wammalan tilalta. Terhillä on toistakymmentä vuotta kokemusta kengättömistä hevosista ja oppia niiden vuoluun hän on hakenut ulkomaita myöden. Tämä kokemus oli itselleni uusi ja maailmaa avartava. Kuulun niiden ihmisten joukkoon, jotka hakevat aina selityksiä asioille ja kysyvät "miksi". Olen huomannut, että oli aihe oikeastaan mikä tahansa, hevosmaailmassa tämä on loputtomien kysymysten suo vailla vastauksia. Tai sanotaanko ennemminkin niin, että vastauksia kyllä riittää, mutta ne ovat täysin toisistaan eriäviä riippuen siitä, keneltä kysyt!

Hevosenomistajana joutuu jatkuvasti turvautumaan toisten ihmisten palveluksiin. On eläinlääkäriä, kengittäjää, ratsuttajaa, kouluttajaa, homeopaattia, hierojaa, valmentajaa, heinäntuottajaa, tallinpitäjää ja ties mitä. Osa näistä on pakollisia, osan pystyy hoitamaan itse. Toiset sysäävät mielellään vastuun muualle, eivätkä sen kummemmin edes ajattele, miten ja miksi hevosta hoidetaan tai mitä sille tehdään. Luotetaan vaan sokeasti. Sitten on se ääripää, joka tekee kaiken itse niin pitkälle kuin mahdollista.

Itse kuulun johonkin tähän välimaastoon. Hevosenomistajuutta on vielä niin vähän takana, että edelleen haen sitä kultaista keskitietä, jota haluan noudattaa. Tietämykseni on monelta osin aivan lapsenkengissä, mutta taatusti karttuu tässä vuosien varrella. On siis pitkälti pakkokin luottaa ja kuunnella kokeneempien neuvoja. Toisaalta tämä noviisius on aivan loistava seikka, sillä en ole "kangistunut vanhoihin kaavoihin" miltään osin. Aivan varmasti joukostamme löytyy myös niitä hevosihmisiä, jotka ovat saaneet oppinsa esim. omalta isältään, joka on oppinut omalta isältään - ja mahdollisesti täysin päin mäntyä. Nykytietämyksen valossa niin moni asia on muuttunut (ihan tutkimustiedonkin mukaan), että vuosikausia asiat samalla tavoin tehneiden ihmisten - jopa niiden ammattilaisten - voi olla vaikea omaksua nykyajan menetelmiä. Toki moni asia on varmasti pysynyt muuttumattomana, ainakin taatusti se, millainen eläin tarpeineen hevonen on. Vaan jo pelkästään hevosen käyttö nykyaikana verrattuna kymmenien vuosien takaiseen on kovin erilaista ja tuo itsellään muutoksia esim. levon ja liikunnan tarpeisiin.

Rousku lopen kyllästyneenä sairastarhaansa.

Viime syksynä Nemon kaviopaiseen aikaan jouduin ensimmäisen todellisen tietotulvan keskelle. Tällöin huomasin kuinka ristiin kaksi ammattilaista puhuivat. Nämä olivat siis kengittäjä ja eläinlääkäri. Jos uskoin toista, tein vastoin toisen tahtoa. Nämä olivat sentään kaksi eri ammattikunnan edustajaa, vaan tiedän myös erään hevosen, jonka kavio-ongelmista konsultoitiin kolmea eri eläinlääkäriä. Kaikki antoivat eri lausunnon samoista kuvista. Muutoinkin olen kuullut niin lukuisan määrän kauhutarinoita hevosklinikoilta, että eläinlääkäriin luottaminen on aina melkoisen uskalluksen takana. Ainakin minulle.

Nyt sitten törmäsin samaan viidakkoon kavioiden vuolun suhteen. Luotan kyllä kengittäjäämme ja hänen sanaansa ja ammattitaitoonsa, ja olen ollut riittävän tyytyväinen kavioiden hoitoon. Nemon kaviot vaan ovat vinot, se astuu enemmän ulkosyrjälle, joten sisäsyrjä kasvaa pidemmäksi. Rouskulla tämä sama ongelma on vielä suuremmassa mittakaavassa. Kengittäjän mukaan tämä johtuu jalka-asennoista, ja koska kaviot kuluvat molemmilla liiallisen paljon, asentoa ei pysty korjaamaan vuolemalla, ainoastaan kengittämällä. Rouskun kavioiden riittävä kasvu vaatisi pari-kolme kengitysväliä. Tähän ajatukseen olen siis antanut itseni tuudittautua. Kuitenkin minulta löytyy enemmän kiinnostusta kengättömyydestä, kengättömien vuolusta ja lukemani perusteella olen kyseenalaistanut joitain kengittäjämme ajatuksia. Tämä on sitä tiedonhalua ja miksi-kysymysten asettelua, mitä teen jatkuvasti uusien asioiden edessä. En siis ole täysin tyytynyt ratkaisuun, ettei kavioita saisi suoraan pelkällä vuolulla.

Tossut on pop! Onneksi ne tuli hankittua. Ovat olleet hintansa arvoiset jo monet kerrat.

Terhin hoitaessa Nemon kavioita kyselin taas jatkuvasti "tyhmiä". (Terhin mukaan ainoa tyhmä kysymys on se, joka jätetään kysymättä, sellaisia ei tällä kertaa tainnut olla ;)) Heti sain huomata, kuinka eri linjoilla ammattitaitoinen kengitysseppämme ja ulkomailla oppinsa ammentanut kengättömien vuolija olivat. Molemmilla on vuosikymmenien kokemus alalta ja uskon molempien omassa mielessään taatusti tietävänsä mitä tekevät. Vaan entäpä minä pieni pulliainen siinä keskellä - mihin uskoa?

Nemon kaviot vuolun jälkeen. Kuva on valitettavasti huono, koska lattia on tosi vino. Kaviotkin ovat vinot, mutta epätasainen alusta ei nyt laisinkaan näytä todellista asentoa.. Yhdellä vuolulla vinoja kavioita ei tietenkään korjata, mutta miun silmiini kyllä hyvältä näytti. Vuolin muuten ekaa kertaa itse oman hevoseni kavioita, jee!

Tämä sama tiedon ristiaallokko jatkuu netissä surffaillessa. Yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Ehkä se vaan on niin, että oikeaa ratkaisua ei ole olemassakaan? Jos hevonen elää oikein kengitettynä koko ikänsä ja liikkuu ongelmitta hyvällä askeleella, terveillä jaloilla ja terveellä kropalla, niin onko se yhtä hyvä kuin jos hevonen tekee tämän saman kengättä? Toki kenkä aiheuttaa haittaa estämällä kaviomekanismin luontaisen toiminnan. Suurin riski lienee kuitenkin siinä, jos kumpi tahansa tehdään huonosti. Hevosen kaviot on niin kovin helppoa pilata väärällä kengityksellä tai vuolulla.

Huvittavinta tässä ehkä on kuitenkin se, kuinka selvästi kengittäjä ja kengättömien vuolija ovat eri linjoilla. Molemmat seisovat niin täsmällisesti omien sanojensa ja ajatustensa takana, heillä on tietynlaiset asenteet toisiaan kohtaan, eikä kumpikaan taatusti tule omaa näkemystään muuttamaan. Onko tämäkään nyt ihan oikein? Maailma olisi parempi paikka, jos meillä kaikilla olisi valmiina pieni avoin näkemys muillekin ajatuksille kuin sille omalle. Kuitenkin molemmilla on tismalleen sama lopputavoite - hyvinvoiva hevonen, jolla on terveet kaviot ja samalla koko kroppa! Ilman kavioita ei ole hevosta, joten kavioiden hoito on miltei tärkein seikka koko hevosessa. Varmasti tekin olette kuulleet sanonnan: "Hevosella on viisi sydäntä: yksi rinnassa ja yksi jokaisessa kaviossa." Tämä jo kertoo paljon kavioiden merkityksestä hevoselle. Käsittääkseni kengättömillekin hevosille on monia erilaisia vuolusuuntauksia? Onko joku näistä oikeampi kuin toinen, kuka sitäkään pystyy sanomaan?

Mitä siis Terhin vierailusta sain uutta verrattuna aiempaan. Kengittäjämme on hokenut meille jatkuvasti, että molemmilla pojilla on liian kuluneet kaviot. Terhin mukaan ne eivät olleet laisinkaan liian kuluneet. Kengittäjän mukaan molemmilla on jaloissa virheasento, jonka takia kaviot kuluvat vinoon ja niitä ei ole mahdollista vuolulla korjata. Ainoa ratkaisu on laittaa kengät, jotta kaviot kasvavat tarpeeksi, jotta niitä voidaan oikaista. Terhin mukaan kaviot saadaan suoriksi oikealla vuolulla. Kengittäjän mukaan myös sivusta katsottuna jalka-asento on väärä ja kannat liian matalat. Terhin mukaan asento on hyvä, kavion ja jalan linjat ovat hyvät toisiinsa nähden. Terhin mukaan myös jalkojen "vääntäminen" suoriksi kengillä saa ne kyllä näyttämään hyviltä ja oikea-asentoisilta, mutta tämä sitten aiheuttaa herkästi jumeja esim. lapaan, kun jalat on väkisin laitettu kyseiselle hevoselle luonnottomaan asentoon. Tätä teoriaa tukee hyvin Lotan jalka-asennot, kengitys ja jatkuvasti pahasti jumissa olevat kipeät lavat. Mikä loppupeleissä vaikuttaa mihin, sitä lienee mahdoton sanoa. Minäkin olen Lotan kohdalla aina asennoitunut siihen, että Lotta tarvitsee kengät jalka-asentojensa vuoksi. Vaan tarvitsisiko sittenkään oikealla vuolulla? Neljän kuukauden laidunlomalla se pärjäsi hyvin ilman kenkiä, mutta käyttöhevosena ei ole tullut kuuloonkaan pitää kengättä. Terhi muuten totesi heti, että Nemolla on hyvät suorat jalat.

19-vuotias Toni vuolussa.

Meillä on tallin kaikilla kuudella hevosella kengättömät kaviot. Nyt Terhin vierailulla paikalla oli vielä pari muutakin kengätöntä hevosta. Hyvä esimerkki huonosta kengityksestä on vanha lämppäriruuna Toni, joka on siirtynyt kengättömyyteen muutama vuosi sitten. Kun omistaja päätti luopua kengistä, kieltäytyi kengittäjä tulemasta enää vuolemaan hevosta. Hän totesi, että tämä hevonen ei tule koskaan kengättä pärjäämään ja kieltäytyi siis sitä hoitamasta. Toni voi oikein hyvin kengättömänä ja mennä porskuttaa reippaana kuin nuoremmat konsanaan. Vaikka vuosikausia jatkunut vääränlainen kengitys onkin jättänyt jälkensä kavioihin ja on edelleen nähtävissä.

Entäpä valkoviivatauti sitten? Terhin epäilys Rouskun ontuman syyksi on siis pitkälle edennyt valkoviivatauti. Hän totesi, että jos kaviota ei hoideta, sieni-infektio porautuu jatkuvasti syvemmälle kavioon ja lopulta lohkaisee siitä palan. Terhi löysi saman vaivan viiden muun hevosen kavioista. Samalla hän kertoi, kuinka kengittäjät ja eläinlääkärit Suomessa eivät "hyväksy" taudin olemassaoloa. Siitä joko ei tiedetä, siihen ei uskota tai siitä ei puhuta. Kengittäjien piireissä sen todetaan olevan vain lämpimien maiden tauti, joka on Suomessa harvinainen ja vaivaa korkeintaan tuontihevosia. Terhin mukaan vaiva on Suomessakin hyvin yleinen ja helppo hoitaa.

Hyvin alussa oleva valkoviivatauti?

Netistä löysin molemmille teorioille tukea. Täältä voitte käydä lukemassa Vainikan aitan tietoiskun valkoviivataudista. Vainikan aitan sivuillakin todetaan: "Kaikki eläinlääkärit, jotka ovat tulleet asiakkaiksemme, ovat olleet täysin tietämättömiä tästä taudista. Vuonna 2008 kengitysalan oppilaitoksessa ei tunnistettu valkoviivatautia muuta kuin tuontihevosten ongelmaksi." Täältä puolestaan on luettavissa kengityssepän näkemys siitä, kuinka tauti on lähinnä kengättömien vuolijoiden omaa keksintöä ja vaivaa pääasiassa tuontihevosia. Eli siis juuri kuten Terhi asian minulle kengittäjien piireissä kertoi kuitattavan.

Pidemmälle edennyt tauti. Rouskulla oli siis vielä tätäkin paljon pahempi onkalo kaviossa.

Mitä tässä nyt pitäisi oikeasti uskoa saati sitten tehdä? Tämä oli muuten kysymys, johon en välttämättä kaipaa kommentteja. Toki oman mielipiteen saa ja on suotavaakin aina esittää, mutta se on ihan toinen juttu, kuinka paljon niille enää osaan antaa painoarvoa.. Kuten todetty, näkemyksiä ja mielipiteitä on jo nyt liikaa! Se on ainakin varma, että Nemo pysyy kengättömänä niin pitkään kuin mahdollista, muusta en sitten osaakaan sanoa.

Melkein tekisi mieleni sanoa teille kaikille, että kyselkää ja kyseenalaistakaa, älkää uskoko kaikkea, mitä kunnioitettava ammattilainen ja vuosikausia alaansa harjoittanut ihminen teille kertoo! Mutta en taida viitsiä kuitenkaan, on tämä sellainen hullunmylly omassa päänupissa, että vie taas hetken selvitellä ajatuksia. Kyseenalaistamaan tulen taatusti jatkossakin, uskon vaan liian helposti kaiken, kun se minulle riittävän vakuuttavasti esitetään!

Yksi mikä on aivan varma, on se, että porkkanoista en luovu! Edes jotain selvää on siis tässäkin hevosenpidossa, hih :) (Ehei, en voi sanoa edes näin. Olen aina valmis muuttamaan tapojani ja näkemyksiäni, kun saan sille omasta mielestäni riittävät perustelut! Mutta en voi uskoa, että ihan äkkiä kukaan pystyisi kumoamaan positiivisen vahvisteen käytön etuja koulutuksessa!)

ps. Täytyy vielä erikseen mainita, kuinka ihanaa Terhin suhtautuminen ja käsittely hevosia kohtaa oli! Tykkäsin!

You Might Also Like

14 kommenttia :

  1. Itsekin ennen tottelin ilman omia aivoja ja mielipiteitä valmentajaani. Yhdessä vaiheessa vaan heräsin, että onko nyt ihan järkevää kiristää turpista, laittaa kovemmat kannukset ja jättää hevonen vain pariksi tunniksi laitumelle vain koska valmentaja niin sanoo. Joillekin ihmisille valmentaja on Jumalasta seuraava, mikä on harmittavaa sillä jokaisen ihmisen pitäisi itse tuntea hevosensa ja ajatella omilla aivoillaan. Toki voi ja kannattaa neuvoa kysyä, mutta se pitää osata suodattaa eikä uskoa vain sokeasti.
    Mutta ihan tajuttoman hyvä postaus, toivottavasti hyvällä vuolulla ponien kavioista tulee priimakuntoiset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi lopulta kuitenkin heräsit! Varmasti on tosiaan vielä paljon näitä, jotka vaan tottelevat sokeasti.. ja välillä on hyvä totellakin, kunhan on selvillä minkä tähden mitäkin tehdään, ja itse ratkaisuista samaa mieltä :)

      Poista
  2. Meidän vuonohevonen kun sairastu nyt kesällä kaviokuumeeseen ja äiti puhui asiasta kaverinsa kanssa, joka siis tekee kengättömien vuoluja. Tämä vuolia puhui jotain myös, että säteen pitäisi osua maahan että veri kiertäisi kaviossa :O ja ei hän sitten kauheasti siinä kertoillut mun kuullen asiasta. Meilkein lähdettiin kokeilemaan kengätöntä elämää, mutta jätettiin se nyt kuitenkin myöhemmäski kun eläinlääkäri kielsi tekemästä muutoksia (vuonolla kavio- ja niveltulehdusta=ns. nyrjähdys). En silti pidä meidän tämän hetkistä kengittäjää ammattitaidottomana, mutta nämä henkilöt ovat vaan opiskelleet eri paikoissa toinen suomessa ja toinen ihan ulkomailla asti ja siellä opiskellessaan tajunnut vuolevansa väärin. Kengillä nyt jatketaan, katsotaan tulevaisuudessa muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille sanoi ihan samaa tämä kengätön vuolija, että säteen kuuluu osua maahan. Sairaskengitys on toki asia erikseen, ja moni ongelma kavioissa vissiin tosiaan vaatii kengityksen tavalla tai toisella, jotta se saadaan korjattua? Näihin tilanteisiin osaava kengittäjä on kyllä kultaa kalliimpi.

      Poista
  3. Kertoiko tämä vuolija miten hän saa oikealla vuolulla kaviot pysymään suorassa? Kun jos kavio kuluu liikaa toiselta syrjältä, se tarkoittaa kengättömälläsitä että pitää olla jatkuvasti vuolemassa sitä syrjää joka ei kulu, jos haluaa pitää kavionivelen suorassa (tämä taas on edellytys terveille nivelille), mutta tämä taas pienessä päässä pähkäiltynä tarkoittaa sitä, että kavio ei välttämättä pääse kasvamaan, vaan näin ollen kuluu liikaa. Toki riippuu siitäkin kuinka vahvaa on kavioaines, ja kuinka paljon se kuluu siltä toiselta syrjältä itsekseen. Jos on vahva kavioaines, niin ettei se kulu kahdessa viikossa huonoon asentoon, niin kengättömyys onnistuu. Mutta, jos kavionivel menee vinoon jo siinä parissa viikossa.... Silloin ei paraskaan vuolija voi asialle mitään. Hyvän vuolun jälkeen hevosen nivelpinnat tulisivat olla suoria ja varvasakseli hyvä.

    Olen sitä mieltä, että suurinta osaa harrastehevosista voi pitää kengättä ja se on lähtökostaisesti hyvä asia. Mutta jokainen hevonen on yksilö, ja kavion liika kuluminen on haitallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutakuinkin juuri näin hän sanoi mitä kirjoitit ja itse ajattelen samoin :) Nyt on siis tarkoitus pidempää syrjää lyhennellä ja seurata vaikutuksia. Paljasjalkavuolijan mukaan kun kavioiden tilanne ei ollut laisinkaan huono, vaan näyttivät oikein hyviltä. Ja oli sitä mieltä, että vuolulla saisi suoristettua. Katsotaan mitä tuleman pitää.

      Poista
  4. Tämä postaus tuli nyt tosi hyvään saumaan, nimittäin itsekin mietin kengättömyyttä! Futura meni tiputtamaan molemmat etukenkänsä kahden päivän laitumella olon jälkeen ja koska viime kesänä meillä oli jatkuvan kenkien tiputtelun takia kauhea ongelma etukavioiden lohkeilun kanssa, päätin tehdä radikaalin ratkaisun ja antaa Futuran olla ilman kenkiä. Nyt se on siis ollut noin kuukauden ilman etukenkiä. Takakengät ovat pysyneet matkassa mukana, mutta huomenna kengittäjä tulee ja ottaa luultavasti nekin pois. Kengittäjämme on sanonut, ettei Futura välttämättä pärjää pidempään kengättömänä jalka-asentojensa vuoksi (silläkin kaviot kasvavat enemmän toiselta syrjältä), mutta ainakin nyt kuukausi on mennyt tosi hyvin ja kaviot ovat mielestäni paremmassa kunnossa kuin ennen! Lohkeilua ei ole tapahtunut, eikä Futura myöskään aro jalkojaan. Vähän isot ja terävät kivet joskus häiritsevät, mutta maastoilukin on onnistunut ihan ongelmitta. Olen nyt kallistunut sille kannalle, että otetaan oikeasti ihan kokonaan kengät pois ja pyydän meidän omaa kengittäjää huomenna vuolemaan ihan aavistuksen verran, jonka jälkeen hommaan seuraavalla kerralla jonkun kengättömän vuolun asiantuntijan katsomaan Futuran kavioita ja kertomaan minulle mielipiteensä siitä, voiko se olla pidempäänkin kengättä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia aikoja siis teilläkin edessä! Päivittele ihmeessä tilannetta, miten kengättömyyteen siirtyminen sujuu. Kannattaa juu kutsua joku kengättömyyteen perehtynyt vuolija, saat varmaankin samalla itsellesi ohjeita kavioiden kunnossa pitämiseen. Oletko bootseja ajatellut? Kovilla alustoilla liikutukseen olisivat hyvät ja varmasti helpottavat siirtymistä kengättömyyteen sekä ilman kenkiä pärjäämiseen jatkossakin.

      Poista

    2. Itse kengitän "harrastukseksi" ja suosittelen kyllä käymään jonkun kengityskurssin, jos aikoo pitää hevosta kengättä! :) on helpompi huoltaa kavioita. Ja kengättä pitämiseen ei tarvi siihen perehtynyttä vuolijaa (jotka ovat usein ylihintaisia, eikä heillä kokemukseni mukaan ole aina hirveänä käsitysä hevosen anatomiasta) vaan jos omaa jo ammattitaitoisen sepän (ce-f) hän kyllä osaa vuolla kaviot, tuli niihin kenkää eli ei. :)

      Lähtökohtaisesti jos hevosen antura on tarpeeksi "kova" (ei aro) ja sarveinen ei kulu liikaa on kengättömyys harrastehevoselle hyvä vaihtoehto, kunhan vuoluväli on säännöllinen, varsinki jos kavio kuluuu erittäin epätasaisesti.

      Poista
    3. Joo, lupaan päivitellä! :) Meidän kengittäjän kanssa juuri juttelin ja hänellä on toinen omista hevosista kengättä, joten varmasti osaa huoltaa kengättömätkin kaviot kuten pitää ja tarvittaessa opettaa minullekin jotain. Mua jotenkin nuo bootsit kammoksuttaa, mutta täytyy nyt katsella tarviiko niitä. Tähän mennessä ei ole ollut meillä mitään ongelmaa arkomisen suhteen ja meillä on melko helppo välttää kovia pohjia, mutta täytyy seurailla kuinka kengätön kokeilumme etenee. :)

      Poista
  5. Heipsan! Ihana postaus, rakastan kavioasioita :D! Niin tutunkuuloista pohdiskelua, että se ois voinu syntyä minun näppikseltä :). Erityisesti noita lähikuvia kavionpohjasta kiinnostaa nähdä - toki myös sivuiltakin otettuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, näissä kyllä pohdittavaa riittää! Laitan varmaan jossain vaiheessa lisää kuvia kavioista, etenkin kengättömistä, sillä itseänikin rupesi laajemmin kiinnostamaan millaisia kengättömät kaviot oikeasti ovatkaan. Stay tuned ;)

      Poista
  6. Itse olen ollut onnekas sen suhteen, että kengättömän hevosen kanssa on apuna CE-F kengitysseppä joka on onneksi myös niin avoimin mielin liikenteessä, että osaa katsoa tilannetta myös kengättömän hevosen kantilta niin, ettei sitä tarvitse kengittää vaan bootsitus ja vuolu auttaa. Meilläkin kun ongelmana oli pitkään liikaa ja vinoon kuluvat kaviot. Hoidan kaviot suurimmaksi osaksi itse, mutta tarkistuskäyntejä on n. ~3kk välein ja lisäksi voin aina laittaa kavioista kuvaa/videota hänelle jos jokin asia mietityttää. Mielestäni liian tiukasti yhteen koulukuntaan itsensä lokeroivat ammattilaiset eivät ole parhaimmasta päästä vaan pitää pystyä olemaan avoin tiedolle ja uusille taidoille, näin myös laajentaa mahdollisesti omaa asiakaskuntaansakin. Kannattaa itse opiskella myös mahdollisimman paljon ja ihan kaikkea ei aina kannata uskoa, helposti myydään tiesmitä mömmöjä, hoitoja ja tököttejä joita ilmankin olisi pärjännyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tismalleen meidän kengittäjältämme! Siis ilman kenkiä on menty ja hän on myös sillä kannalla, että ilman kenkiä on jopa hyväkin olla, jos se vaan hevoselle sopii ja onnistuu näin. Jatkossa yritän myös itse vuolla välillä kavioita, sillä kengittäjän käyntiväli on tosiaan liian pitkä. Paljon korvaamattomia neuvoja ja apuja on saatu vuosien varrella. Sitä vaan nyt jäinkin ihmettelemään, kuinka eri mieltä kengittäjä ja kengättömien vuolija olivat muutamasta seikasta..

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.