kaulanaru
,
Ihan lomafiilis, ei voi muuta sanoa! Monta tuntia vietettiin ulkona ihanan ystävän kanssa ihanissa maisemissa ja ihanien hevosten parissa. Ai että. Ja vielä näin pikaisesti ennen yövuoroon töihin suuntaamista muutama kuva tämän päivän touhuista Nemon osalta.
Esittelin varsalle ekan kerran kaulanarun. Tarkoitus oli näin alkuun opettaa se vain kävelemään itse "sisälle" rinkulaan. Vaan kun tämä onnistui parin toiston jälkeen, tein vielä muutaman käännöksen molempiin suuntiin. Peruutus oli ihan läpihuutojuttu, kun olen opettanut aiemminkin peruutuksen ryntäistä. Ja kokeiltiin me vielä vähän pohkeenväistöäkin.
Nemo oli tyytyväinen, kuka nyt ei haluaisi syödä kasapäin leipiä parista jalkojen siirtelystä ;)
Ekat treenit kaulanarulla
Esittelin varsalle ekan kerran kaulanarun. Tarkoitus oli näin alkuun opettaa se vain kävelemään itse "sisälle" rinkulaan. Vaan kun tämä onnistui parin toiston jälkeen, tein vielä muutaman käännöksen molempiin suuntiin. Peruutus oli ihan läpihuutojuttu, kun olen opettanut aiemminkin peruutuksen ryntäistä. Ja kokeiltiin me vielä vähän pohkeenväistöäkin.
Nemo oli tyytyväinen, kuka nyt ei haluaisi syödä kasapäin leipiä parista jalkojen siirtelystä ;)
 |
| Anna ja kovasti viime näkemän jälkeen kasvanut Neppari. |
 |
| Piiitkän tauon jälkeen taas kentän hiekassa piehtaroimassa. |
 |
| Tärkeimmät tehty, olen valmis töihin! |
 |
| Nemo tajusi saman tien, että sen on tarkoitus pujottaa päänsä renkaaseen. |
 |
| Hyvin osasi tulla läpi. |
 |
| Jaa siis että mitäs nyt häh? |
 |
| Tajusi se käännöksetkin miltei saman tien. |
 |
| Sivu-ristiaskel mars. |
 |
| Olinpa hieno mies, saanko nyt palkkaa saanhan!? |
 |
| Jaa että vieläkin väistetään, selvä pyy. |
 |
| Loppuun taas lammessa uimassa :) |
Katselin jo edellisen postauksen kuvista, että onpa Nemo paljon emänsä näköinen päästä! Tai siis, onhan ne vähän sukuakin, mutta Nemo näistä näyttää ruudun tälle puolelle paljon enemmän emältään! :D Ja miten nopeasti aika onkaan mennyt, vastahan sitä jännitettiin Lotan varsomista ja ihasteltiin sen huikean kokoista varsamahaa, ja nyt Nemo on jo tuollainen korsto... (Okei, vastahan sitä löysin tieni tähän blogiin ja olin onneasta soikeana, kun meillä oli silloin samaan aikaan puolivuotiaat varsat! :D)
VastaaPoistaHahaha, voi totta Jessi! Aika menee ihan hirmu vauhtia. Kohta sitä ollaan jo Nemon ja Villitinkin selässä näiden kahden aiemman varsan jälkeen, usko pois ;) Ja oikeassa olet, Nemossa on tosi paljon samaa äitensä kanssa. Valitettavasti samanlainen pitkä naama ja kolme kertaa lian pitkät korvat :D Vaan niin kauniit silmät :)
Poista