fantti ,

Lisää lumilaukkaa!!

12/03/2017 10:15:00 ap. marjo 5 Comments

Melkein ehkä pitäisi jo hävetä, jos oikeasti yrittäisi aktiivisesti pitää blogia hengissä. Onneksi olen päättänyt olla ottamatta paineita blogin päivityksestä (pahoittelut teille), ja näitä pidempiä taukoja nyt vaan tuppaa tulemaan.. En varmastikaan ole ainoa, jolla tämä jatkuva sade, kura, pimeys sun muu vie loputkin motivaatiot touhuta hevosten kanssa, saati yrittää saada edustavia kuvia ja vielä julkaista niitä?

Minkäänlaisia kuvia omien puhelinräpsyjen ohella ei siis ole taas hetkeen päässyt syntymään. Paitsi eilen! Sain tallille kaverin mukaan, kun hän kävi napsimassa omista koiristaan joulukorttikuvia lumisissa maisemissa. (Niistä tuli muuten aika hauskoja, voisinkin kysyä saako niitä julkaista) ja samalla toki käytin apukädet hyödykseni ja napsittiin myös heppojen kanssa LUMIkuvia! Nyt siellä onkin taas jo musta maa.

Here we go.

Keksin jo aiemmin yksinäni kokeilla jotain vähintään hasardia ( - tai sitten ei), kun lähdin Lotalla pellolle ratsastamaan Nemo käsihevosena. Halusin saada molemmat hevoset liikkeelle, ja itse asiassa halusin nähdä, miten Nemo liikkuu ravissa pellolla ilman ratsastajaa tai vaunuja. Vallan hyvinhän se liikkui.

Toki olisin voinut tehdä homman toisinkin päin, eli ratsastaa Nemolla ja ottaa Lotan käsihevoseksi. Toimisi se varmaan niinkin. Mutta tällä erää Lotta on kuitenkin huomattavasti paljon toimivampi ratsuna, ja kun ei tiedä mitä toinen kaveri narun päässä keksii, niin Lotan selässä voi olla oikeastaan miten päin tahansa ohjien kanssa tai ilman, ja keskittyä siihen narun päässä tulevaan otukseen.

Lotta lönkyttelee tyytyväisenä, kun itse yritän saada narut järkevästi käsiini.

Ensimmäisellä kerralla ongelmaksi meinasikin yllättäen tulla se, että Lotalla oli ihan hirmuisesti menohaluja! Olen liikuttanut Lottaa nyt huomattavasti aiempaa enemmän, ja sen huomaa. Rouva on ihan innoissaan päästessään töihin, ja selvästi sillä alkaa kunto kasvaa ja liikkuminen on parantunut vaikka kuinka ja paljon. Jouduin siis pitelemään Lottaa lähes koko ajan, ja samalla hoputtamaan Nemoa perässä.

Hyvin Nemo kyllä muisti homman ja tuli kiltisti mukana. En ollut aikonut edes laukata tällä yhdistelmällä, mutta Lotta oli täysin toista mieltä asiasta, ja lähes väkisin pinkoi laukalle muutaman ylämäen. Niin kauan menikin kivasti, kun Nemo pysytteli taka-alalla, mutta auta armias kun Nemokin innostui, ja vetäisi täysillä äitin viereen ja melkein ohi - sitten mentiin! Kyllä tuosta vanhasta mammasta vaan vauhtia löytyy! Onneksi on kuitenkin molemmilla toimivat jarrut, ja Nemolle etenkin on opetettu niin hyvin pelkällä äänellä jarru, että se varmaan pysähtyisi melkein koska vaan lähes seinään.

Olenko ehkä joskus maininnut, että nää on aika samikset?

Ensimmäinen laukkamäki, ja Nemo oli ihan että mitäs hiivattia tää nyt on??

...kunnes sekin muisti, että jaa niin tätä, ja sitten ei enää vauhtia puuttunutkaan!

Tämä ensimmäinen kerta oli hauska kokeilu, ja toiselle päivälle sainkin sitten kuvaajan mukaan. Tällä kertaa kun Lotalta oli enimmät virrat saatu pois, päättikin Nemo olla se, joka vie eikä vikise. Muutaman kerran meinattiin olla solmussa, kun Nemo poikitti eteen, alkoi pureskella Lottaa päästä ja kaulasta, heitti pukkia tai tökki äitiä takamukseen. Onneksi Lotta osaa sanoa takaisin ja kerran Nemo saikin vihaisen potkun osakseen.

En todellakaan suosittele kokeilemaan tätä ihan millä tahansa hevosilla noin vaan! Minä tunnen nämä kaksi kuin omat taskuni ja tiedän tasan tarkkaan, miten ne toimivat missäkin tilanteessa, ja mihin niiden kanssa uskaltaa ryhtyä. Meillä oli kyllä hauskaa, ei voi muuta sanoa!

Kakara edustaa :D

Jiihaa!!

"Äiti vauhtia kinttuihin, tai meen ohi!!"

Selvästikin Nemo haluaisi johtaa joukkoa..

Ja yrittää kiilata mamman eteen.

Fantti bongasi vuonot pellolla - mää kans haluun mukaan lumilaukkaan!

Lotta olisi varmasti vetänyt pellon täyttä kiitoa päästä päähän, jos vaan lupa olisi annettu. En viitsinyt kokeilla ;)

Viimeinen yritys vetää mammasta ohi. On nää hauskoja :)

Ja totta kai sitä napsittiin muutama pönötys-tönötys samalla. Erittäin edustavien märkien kuraisten karvamammuttien kanssa..

"Hei haloo, eiks nää kuvat nyt jo riitä??"

"Ai ei, no poseerataan sitten vielä hetki"

Ei näitä kahta parempia hevosia kyllä voisi toivoakaan ♥ Minä en ainakaan osaisi! Tai no jos toivoa saisi, Lotalta voisi ottaa kymmenen vuotta iästä pois. Muori kääntyy nyt vuodenvaihteessa jo 26-vuotiaaksi.. Ihan käsittämätöntä. Olen vaan ikuisesti niin onnellinen siitä, että olen Lotan ja Nemon elämääni saanut.