eläinlääkäri ,

Rohanin ruunajaiset

9/19/2012 09:54:00 ip. Siri 3 Comments

Vielä hetki sitten omistettiin Heidin kanssa uljas keltainen ori - nyt me omistetaan uljas keltainen ruuna, sillä tänään Forssassa Rouskun kesälaidun paikassa vietettiin pojan ruunajaisia.
Rousku oli valmistautunut toimenpiteeseen viilaamalla kengittäjän avustuksella edellis iltana töppösensä ja tietenkin saapumalla mestoille muun poikajengin kanssa kuinkas muuten kuin autoilemalla. Oripojat oli haettu isoon hevosautoon kuluneella viikolla ja Rohan oli ensi töikseen esitellyt "villiponin" paheitaan ja juoksennellut kiinniottajiaan karkuun. Rousku oli selvästi ollut sitä mieltä, että hän ei ollut lähellekään valmistautunut kesälomansa loppumiseen.


Tässä vielä oripoikana.
Tänään hän kuitenkin tönötti pahnoilla päällystetyssä megaisossa karsinassaan ja tallusteli pahaa aavistamatta vastaanottamaan meitä tulijoita. Minä nappasin Rouskun riimusta kiinni, eläinlääkäri tuikkasi ponin kaulalle pari piikkiä ja sitten odotettiin. Ei mennyt kuin muutama pahanen sekunti ja johan alkoi ponin jalat pyöriä sen alla. Eläinlääkäri tyhjensi ponin peräsuolen ja oli aluksi sitä mieltä, että voisi tehdä toimenpiteen ponin ollessa pystyssä, mutta koska meidän Roppe on aika pieni päätettiinkin säästää eläinlääkärin selkää ja antaa ponin kaatua kyljelleen.
Mutta mitä tekee Roppe, huojuu ja heiluu ja sinnikkäästi vain levittää jalkojaan enemmän pysyäkseen pystyssä. Eikö se jo kaadu? Tokaisee eläinlääkäri hakiessaan puudutusainetta ja muita välineitä.
Sitkeä "villiponini" ei halua alistua saalistajilleen. >Tässä seison enkä periksi anna< Lopulta eläinlääkärin oli annettava Rohanille vielä toinen annos. Sain ohjeistukseksi pitää huolen vain siitä ettei poni telo päätään kaatuessaan ja hetken päästä poni olikin jo kanveesissa.


Seuraavaksi sen takajalkaan pujotettiin köysi jonka pitäjäksi minut pestattiin. Maarit makasi Rouskun kaulan päällä ja ruunaaminen alkoi. En pahemmin kytännyt toimenpiteen etenemistä sillä välistä minulla oli täysi työ saada pidettyä ponin takajalka aisoissa. Melkoisen luottavainen eläinlääkäri etten sanois.. pidä sä tota köyttä silleen ettei se pääse potkiin mua. Juu voin kertoo, että yritystä molemmin päin -poni potki ja mä pidin vastaan. Kirosin itsekseni, että pitikin aamulla ensi töikseen käydä salilla vetään lihaksensa maitohapoille ja nyt piti sitten pelastaa yhden eläinlääkärin pää vähäisillä voimillani.
Marjokin kun "joutui" hevosen haku hommiin eikä päässyt auttamaan ruunauksessa. Hänen tehtävänsä oli ratsastella ja talutella Maaritin tammoja laitumelta talliin odottelemaan eläinlääkärin ultrauksia.

Eläinlääkärin pää säästyi ehjänä, poni säästyi hengissä ja minäkin uskalsin vihdoin hengittää. Pallien leikkaaminen oli ohi ja kyllä niitä päiviteltiinkin: Miten noin pienellä ponilla voi olla noin isot pallit :)

Bye bye balls...

Eläinlääkäri määräsi Rouskulle vielä antibioottikuurin ja lähti tutkimaan saadaanko ensi vuonna uusia vauvoja maailmaan ja mä jäin pitelemään jo ylös noussutta Rouskua pystyssä. Se nojasi päällään mun mahaa vasten ja huokaili syvään. Voi poni parkaa. Kaikkeen sitä tartteekin joutua vain siksi, että oma talli on täynnä "vääränmerkkisiä" houkuttelevia tyttöjä ja ehkä sillä Rouskun pyrstötähdelläkin oli osuutta asiaan. Moisen merkin takia kun siitä ei olisi koskaan voinut jalostusoria tullakaan.

Louskutin nojailee mamman masuun. 

Uskalsin irrottaa riimusta ja poni alkoi hitaasti horjahdellen tallustella karsinansa toiseen päätyyn tarkistamaan, että entiset tarhakaverit olivat tallessa omissa karsinoissaan. Hetken päästä se jo jauhoi heinää leuat vääränään. Päätin käyttää tilaisuuteni hyväkseni ja leikkasin Rouskun kaatuneen ja räjähtäneen tukan nips naps kuntoon. Sinne pätkästiin myös viime lokakuusta asti kasvatettu ORItupsu :(

Vasemmalla oritupsu - oikealla tupsu is GONE 4ever.


Nyt vain peukut ja varpaat pystyyn, että haavat paranevat nopeasti ja umpeutuu sillä ennen sitä, sitä ei voi lähteä tuomaan kotiin vieraaseen bakteerikantaan ja täytyneehän sitä muutenkin odotella ennenkuin voi tammojen sekaan laittaakaan.

Parane pian Roppeliini!


Taas on siis yksi vaihe Rouskun elämässä takana. Seuraavaks poni kotiin ja uudet kujeet alkakoon ;)

You Might Also Like

3 kommenttia :

  1. Voi, kiitos tästä postauksesta! :)Meillä sama toimenpide odottelee vilkasta oripoikaa reilun 3 viikon päästä...

    VastaaPoista
  2. No kiva et tästä oli edes jotain apua, vaikken nyt kovin tarkasti tapahtumasta turissutkaan.
    Tsemppiä sun oripojalle ja sullekin koitokseen!!

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti haavat paranee pian! Tuli heti niin ison jäbän näköinen toisesta, kun leikkasit harjan. :)

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.