ajo ,

Olemme elossa... vieläkin...

3/19/2014 12:32:00 ap. Siri 3 Comments

Pitkän hiljaisuuden jälkeen olemme edelleen hiljaisia :) (asiaa olis, mutta ei oikeastaan nytkään aikaa kirjoittaa). Marjolla omat kiireet ettei hän ole kerinnyt tallilla oikeastaan piipahtaa lainkaan Nemon lähdön jälkeen ja minäkin sairastin antibioottikuurin verran ja meinasin saada vieroitusoireita kun en nähnyt Rohania kokonaiseen viikkoon!! Järkyttävää! Laitetaan nyt siis ees vähän kuvapläjäyksiä kolmen viikon (vai onko tästä jo kauemminkin) ajalta jotta ei tuu käsitystä, että ollaan ihan pystyyn kuolleita.

Ensin suomen sää uhkaili aikaisella keväällä... keltuaiset nautiskelivat tai ainakin olivat nautiskelevinaan jotain ituja talvehtineen ruohon seasta sen jälkeen kun olin ensin heittänyt niillä ratsastusmaaston (eli minä Lotan selässä ja Rohan käsihevosena vierellä).
Nykyään molemmat keltuaiset hengailevat tallin pihassa vapaana jos minulla pihapiirissä muuta touhuttavaa. Tänä päivänä kannoin "3000" litraa vettä kaivolta talliin (tai ainakin siltä se tuntui) ja ponskit seurailivat puuhiani sivusilmällä vilkuillen.







Seuraavalla viikolla olikin sitten taas jo täysi talvi. Ihana suomen luonto. Melkein jo kaivoin kesäkamat esiin, mutta onneksi en kuitenkaan. Sääliksi kävi kun katselin tallin viereiselle pellolle aikaista kevättä juhlimaan tullutta joutsen lahkoa. Siellä ne kyyhöttelivät kymmenen asteen pakkasessa "varpaat" palellen :(
Popin varpaita ei puolestaan palellut lainkaan, se on pitänyt tiukasti kiinni norjalaisneuleestaan ja nyt näinä parina aamuna se on tullut tarpeeseen.
Rohan oli takatalvesta innoissaan ja päästeli Taavi shettiksen kanssa menemään pitkin tarhaa tukat hulmuten... tai no Taavin pitkä liinakkotukka hulmusi, Popin ylipitkä siilinreuhka väpätti ;)
Niistä on tullut tosi hyvät kaverit. Nemon mentävä aukko täyttyi näköjään nopeasti. Rohanilla on niin kultainen sydän. Se on kaikkien kaveri. Lunkki hemmo.



Mulla oli pieniä talliapulaisiakin messissä viikonloppuna jotka painelivat tallinpihassa Lotalla ilman satulaa kakspäällä. Lara toimi rattina (eli vastasi ohjista) ja Viivi toimi kaasuna (eli käytti pohkeita ja maiskutteli). Joka kerta kun Lotta oli suunnistamassa heinäkasalle toinen käänsi ohjasta ja toinen painoi pohjetta ja taas mentiin. Kyllä niiden kolmen yhteistyötä oli vaan aika hauska katsella. 
Myös mä halusin oman ratsun ja kiipesin Rohanin selkään. Sillä oli päässänsä vain naruriimu johon kiinnitin lukolliset ohjat. Ajattelin, että kierrän tallinpihan ympäri ja testaan kuinka se toimii kun ei ole taluttajaa. Tosi hienosti se osasi ainakin peruuttaa :D 
Kyllä se etenikin sillä me kierrettiin piha peräti kaks kertaa ympäri molempiin suuntiin ja se reagoi hienosti myös pohkeisiin joita varovasti maiskuttelun ohessa annoin. Se oli vaan niin kaponen, että tuntui, että lennän sieltä kaulan yli alas jos se laski päätään ja muutenkin sen askellus oli melkoista vaappumista :D mutta hienosti poika antoi taas kaikkensa.

Bestikset ajelulla.
Vähintäänkin mielenkiintoinen ohjaustyyli, toisella toinen ohja, toisella toinen.
Siis ketä te niinku ootte?
Bambi ja Bimi kun viettävät nykyään eri tarhassa aikaansa kuin muut ponit
joten joka kerta pitää päästä ohikulkiessa nuuskuttelemaan, että oliskos joku muuttunu. 
Loppukäynneillä kaverukset kakspäällä Lotalla, Rohan käsihevosena vierellä.
No juu.. mä talutin tuota vasemman puoleista kaveria, mutta pitihän sitä ny kuva ottaa nelikosta.
Tallinpihassa molemmat halusi vielä omat ratsut joten siinä ne nyt on tytöt ja niiden keltaset ponit.

Tänään mä seikkailin molempien keltuaisen kanssa vaunulenkin hienoisessa lumisateessa ja törmättiinpä siinä pirteästi ravaillessamme myös liutaan valkohäntäkauriita.

Poppien kultainen noutaja lompsotteli perässä kahdelta puolen kiinnitettynä vaunujen takaosaan.

Ja siinä ne tönöttää kun paimenkoirat. PAIKKA, PTRUU. Kuva ja takas kärryihin.
Hullulla on huvinsa.
Satamiljoonaa valkohäntäkaurista leikki pellon reunalla ;)
Ai miten niin mä aina vähän liiottelen?

Ja loppuun vielä tämänpäiväinen huonolaatuinen kännykkävideo siitä kuinka Rohan on usein innoissaan valmiina lähtemään lenkille mun kanssa <3 Juoksujalkaa se nelistää luokseni jos sattuu hengailemaan tarhan perällä. Usein se myös laukkaa luokseni kauheaa kyytiä ja pysähtyy vasta kohdalla kuin kunnon lännenquarteri. Saat vilkuilla ympärillesi että mihin pääset hyppäämään sivuun jos jarrut tällä kertaa ei toimikaan tai menee pitkäksi :) He is such a sweetheart.




You Might Also Like

3 kommenttia :

  1. Hei! Teen vuonohevosista kouluesitelmää ja etsisin siihen myös kuvia. Saako blogistanne ottaa vaikka pari kuvaa, joissa vain vuonis olisi? :) Ymmärrän jos vastaus on ei, mutta päätin kokeilla, sillä kuvanne ovat upeita!

    VastaaPoista
  2. Mitäköhän kuvaa olit ajatellut? Lähinnä siksi, että kuvat ovat minun ja Marjon ottamia sekä satunnaisesti jonkun muunkin henkilön enkä voi vastata kuin omasta puolestani. Laita minkä poustauksen kuvaa/kuvia haluaisit käyttää niin katsotaan asiaa uudelleen :)

    VastaaPoista
  3. http://jauhokuono.blogspot.fi/p/valhallan-nemo.html

    saako tuon laitumelta otetun laukkaspurttikuvan ottaa?

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.