hevoskuvaus ,

Vähänniinku pronssia - kolmosia hakemassa

7/12/2015 08:09:00 ip. marjo 16 Comments

Hieno mies ja ylpeä kasvattaja. Ei näistä pisteistä ole kyllä oikeasti mitään syytä olla ylpeä, mutta en silti osaa olla kuin tyytyväinen :)

Eilen vietettiin koko päivä Teivon näyttelyissä. Ensin ohjelmassa oli Hippoksen virallinen kehä nuorille hevosille, sen jälkeen pitkän odottelun jälkeen epävirallinen vuonohevosten rotunäyttely. Molemmissa arvostelemassa oli rodun emämaan tuomari Susan Hellum Norjasta. Tiesin jo hevosta ilmoittaessani, että Hellum on tiukka täti, joten pisteitä tuskin hirmuisesti meille tulee herumaan.. Ja oikeaan meni se veikkaus.

Mun vauvani <3

Käytiin siis hakemassa kaksin kappalein III-palkintoja. Hippoksen pisteitä en muista, rotunäyttelystä saatiin vaivaiset 35 pistettä. Tämä oli kyllä varsin odotettavissakin. Kyllähän sen sokeakin näkee, että Nemo on aivan liian raskas ja massiivinen nykyiseen ihannetyyppiin verrattaessa. Lotta on selvästi vanhaa raskasta mallia, eikä Nemon isäkään mistään kevyestä päästä ole. Toki oli tiedossa jo Lottaa astuttaessa, että matalajalkaisen ja rotevan varsan tulen saamaan. Voisi silti sanoa, että hieman yllätti se, että Nemo sai tyyppipisteistä kutosen? Onko se nyt oikeasti niin älyttömän huono ja epätyypillinen vuonis?? 

Silloin kun oria mietin, eniten huolissani olin jaloista. Lotalla on hieman sanottavaa jalka-asennoissa ja etenkin etujaloissa. Itse asiassa nytkin ajattelin, että Nemo saisi moitteita etujaloista (ne vinoon kuluneet kaviot) sekä ahtaista takajaloista. Oikeastaan kaikki vuonikset ovat takaa liian ahtaita, joten siitä saa lukea lähes jokaisesta vuonon arvostelusta. Sen sijaan Nemo saikin parhaat pisteensä - eli kasin - etujaloista! Tai siis Hippokselta kasin etujaloista ja seiskan takajaloista, rotunäyttelyssä jalat arvioitiin yhdellä pisteellä ja se oli kasi. Ihmeellistä tämäkin ;)

Iltapäivästä ei olis enää viitsinyt kunnolla ravatakaan..

Pisteitä huomattavasti arvokkaampaa minulle oli tämä koko reissu kokemuksena ja treeninä hevoselle! Ensimmäinen tärkeä kokemus oli kuljetusmatkat. Molemmissa päissä Nemo käveli omatoimisesti koppiin ilman talutusta. Lähtiessä se peruutti kerran ulos, tämä oli ihan oma moka, ja käveli sitten saman tien takaisin itse kyytiin. Molemmat matkat sujuivat super hienosti. Mennessä Nemo söi heinää ja teki yhdet kakat. Hionnut se ei yhtään. Takaisin tullessa kopista ei kuulunut eikä tuntunut yhtikäs mitään, se on siis seissyt siellä väsyneenä paikoillaan nuokkuen. Ei edes kakannut matkalla, eikä jälleen hionnut tippaakaan. Nemo matkusti oikein rennon ja tyytyväisen oloisena. Niin mahtavaa!

Sillon kun tuomari ei katsonut, me esiinnyttiin näin!

…ja sillon kun tuomari katsoi! :D

Näyttelypaikalla hevonen oli alkuun ihan kahjo. Minun mittapuullani "täys sekopää" voi jonkun muun mittapuulla tarkoittaa "täysin normaali nuori ori uudessa tilanteessa", heh ;) Mutta siis Nemon ja sen tavat tuntien täysi idiootti. Tämä oli tosin täysin odotettavissa, enkä missään nimessä voi hevosta syyttää. Totta kai 2-vuotias ori saa ensi kertaa eläessään vieraassa paikassa vieraiden hevosten keskellä käyttäytyä juuri kuten Nemo teki. Olisi täysin kohtuutonta olettaa, että se malttaisi kuunnella tai toimisi kuten kotona. Pöh. En edes alkanut sen kanssa sen enempää vääntää, sillä hevosen provosoiminen ja komentaminen tuossa tilanteissa ennemmin lisäisi sen rauhattomuutta kuin saisi hevosen rentoutumaan ja rauhoittumaan.

Selvittiin kuitenkin Hippoksen mittauksesta, vaikka sinne lähes suoraan kopista suunnattiinkin. Nemon säkäkorkeus on tällä hetkellä 142cm ja lautaskorkeus 143,5cm. Ihan hyvin 2-vuotiaalta! Nemosta siis oikeasti tulee aika iso, ihanaa. Sen isä on mitattu 3-vuotiaana 142 ja 5-vuotiaana 144, joten eiköhän Nemostakin ainakin tuon 144 tule. Ehkä isompikin.

Hippoksen kehässä esiintyminen olikin sitten täysi katastrofi. Melkein hävettäisi, jos en osaisi ottaa asiaa huumorin ja nuoren orin kannalta.. Koko aamun satoi vettä. Olimme jo ihan litimärkiä kehään mennessämme ja hevonenkin kaikkea muuta kuin edustava. Nemo kävi tässä vaiheessa vielä ihan ylikierroksilla. Ja eiköhän sitten siinä vaiheessa, kun me pääsimme kehään, kaikki muut hevoset poistuneet paikalta. Pikkupojalle tuli hirmuinen hätä kavereiden perään yksin jäädessään. Käynti vielä onnistuttiin jotenkin esittämään, vaan ravissa jouduin kolmion yhden sivun kohdalla luovuttamaan. Nemo yritti vaan jyrätä täysillä minun päälleni muiden hevosten perään, joten ravaamisen sijaan hyörittiin ja pyörittiin miten sattuu. Myöskään paikoillaan seisomisesta ei yllättäen tullut mitään.

Onneksi aamun kehästä ei ole kuvia, huomattavasti edustavampia nämä iltapäivän kuvat!

Nemo oli kutakuinkin juuri sopivasti hereillä.

Vaan kuten arvata saattaa, tuntien kuluessa alkoi Nemokin rauhoittua. Ensimmäinen positiivinen merkki oli se, kun se malttoi syödä! Alkuun ei maistunut ruoho maasta eikä heinä verkosta. Eihän sellaisia ehtinyt miettiäkään. Oli siis suuri helpotus, kun ruoho maasta alkoi maittaa. Helpotti kummasti hevosen pitelemistäkin. Muutenkin Nemo rauhoittui ihan silmissä. Se on jännä miten siitä huomasikin, että se alkoi kuunnella.

Päivän paras fiilis oli ehkäpä rotunäyttelykehässä iltapäivällä. Nemo tietty otti vähän kierroksia, kun suunnattiin kehään kaikkien portin lähellä odottelevien hevosten keskeltä. Vaan sitten kehässä hetken kävelyn jälkeen aloin tuntea, että nyt hevonen rauhoittuu. Juttelin sille hiljakseen samoja kehuja, mitä aina kotona käytän. Samalla äänellä ja samalla fiiliksellä. Nemo henkäisi syvään, laski päätään ja käveli löysällä narulla mukana. Rapsuttelin varsaa hieman niskasta ja viimeistään silloin itsekin rentouduin täysin. Oli kyllä tosi kiva fiilis olla Nemon kanssa kehässä rotunäyttelyssä, varsinkin sen aiemman kamalan Hippokselle esiintymisen jälkeen. Tuossa vaiheessa Nemo kuunteli jo ääniapuja mm. ravista hiljentämisen suhteenkin ihan selvästi. No ei se seinään pysähtynyt kuten kotona, mutta pysähtyi kuitenkin.

Raskas töppöjalka, mutta niin ihana.

On se kyllä mahtava hevonen, en osaa muuta sanoa. Vaikka pisteet ovatkin mitä ovat, niin tuomarin linja oli kyllä todella tiukka koko päivän. Ilman tuota kuutosta tyypistä sanoisin silti, että ihan hevosta kuvaavat pisteet olivat. Harmittaa kyllä muutaman muun hevosen ja omistajan puolesta niiden pisterivistö. Mutta enpä näitä ala sen enempää ihmettelemään, tuomari varmasti tiesi mitä teki, ja mieluummin liian tiukka kuin liian lepsu linja. Tuleehan noita uusia kehiä ja uusia arvosteluja. Suuresti onnea kaikille menestyneille, jokainen piste on todellakin ansaittu! 


On tää heppa vaan niin huvittava. Kyllähän se yritti muutamaan otteeseen hyppiä pystyyn ja esittää niin oria, vaan kun nuo Nemon hypytkin ovat sellaisia onnettomia pieniä kunhan-tässä-yritän loikkia :')

BIS-kehässä jouduin jo hoputtamaan ravissa, ei olis enää varsa viittinyt.

Katsellaan, kun kaveria arvostellaan.

Pieni mies keskittyneenä.

Kyllähän se vähän laamalta näyttää...

Kauniista päästä tuli kehuja. Äitinsä poika.

Toisen nuoren orin kanssa kehässä. Tämä 1-vuotias tosin jätettiin arvostelematta, joten Nemo oli luokassa voittaja.

Olisin voinut hyvin antaa ravissakin löysempää narua jo iltapäivästä, kun toinen tuli niin kiltisti mukana.

Tämä kuva on kehän ulkopuolelta, mutta ei sillä ainakaan lyhyt käynti ole! Seiska saatiin käynnistä ja ravista.
Nyt vaan uusia reissuja suunnittelemaan! Kokemusta kyllä kaivattaisiin lisää, ovat nämä niin hyviä ja opettavaisia reissuja. Seuraavana tähtäimenä onkin laatuponikisa syyskuussa, vielä vaan on vähän harkinnan alla päästäänkö lähtemään vai ei. Hyvää kyllä tekisi päästä käymään, vaikka ei sieltäkään menestystä lähdettäisi hakemaan ;)

Kehästä ulos tulossa. Aamulla oltaisiin tanssittu tästä kiljuen ja pyörien ohi.

Kaikkien vuonohevosten arvostelut tulevat näkyville yhdistyksen lehteen Vuonisuutisiin käännöksen jälkeen, sekä Hippoksen arvostelut tietenkin Heppa-järjestelmään. En viitsi kääntää tähän Nemon arvostelua, kun siitä ei vielä virallista versiota ole julkaistu, sen verran voi aina tulla eroavaisuuksia.  

Suuret kiitokset vielä kaikille apujoukoille! Kyllä taas huomasi, ettei yksikään käsipari ole liikaa, vaikka matkassa mukana on vain yksi hevonen.. Etenkin meidän innokas hevosenhoitajamme ja Nemon ykkösfani Tanja oli ihan korvaamaton apu Nemon kanssa näyttelypaikalla hengatessaan! On tuo hevonen meille aina ykkönen, vaikkei tuomarille sitä olisikaan ♥

You Might Also Like

16 kommenttia :

  1. Minustakin Nemo on hieno juuri tuollaisena! Ja vanhat mallit on kivempia :D Tuttujen shetlanninponikaan ei saanut hyviä arvosanoja näyttelyistä, koska oli kuulemma liian pieni (?!) ja raskasmallinen. Ja ei siis mikään hervottoman raskas ole, ei vaan ole semmoinen sporttinen. :D

    Hyvää kesää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos valita saisi, niin kyllä mää venyttäisin Nemon jalkoja kymmenen senttiä :D Tosin mieluummin liian jykevä kuin liian siro tuumaan minä :)

      Hyvää kesää sinullekin!

      Poista
  2. Hui, oliko toi alikehittynyt varsa niinku viimevuotinen? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. www.vuonisvarsa.blogspot.fi

      Poista
    2. Vuoden ikäinen komea pieni mies oli :) Varmasti nopeasti ottaa ikäisensä kiinni, kun nyt on hyvässä ja rakastavassa hoidossa!

      Poista
  3. Hyvä että nemo käyttäytyi niin hyvin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi oli kaksi kehää, niin ehti varsa rauhoittua ensimmäisen esiintymisen jälkeen :)

      Poista
  4. Onko tuo alikehittynyt varsa ja Nemo samanikäisiä? Jos ovat niin onpas hurja ero!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsit, olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin. Toinen on vuotta nuorempi :)

      Poista
  5. Hieno Nemo! ♥ Kieltämättä aika hurjan näköinen ero tuohon toiseen varsaan, hui!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elävästi tuli mieleen Nemo vuoden iässä laitumella ollessaan, kun sekin laihtui liikaa ja näytti niin pieneltä reppanalta.. :D Paljon on massaa tullut vuodessa lisää.

      Poista
  6. Onko Nemo nyt menossa ensi vuoden oripäiville vai onko suunnitelma muuttunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sen meno missään vaiheessa ole ollut varmaa :) Itse asiassa olen ollut koko ajan ennemminkin sillä kannalla ettei mennä, kun tyyppi on niin raskas. Ja se on tässä koko ajan selvemmin käynyt ilmi varsan kasvaessa. Uskoisin siis edelleen, että ei olla menossa.

      Poista
  7. Mitä mieltä olet Minorista? Tai lähinnä sen jalostusluvasta? Sitähän tuskin hyväksytään Suomessa jalostukseen, olihan se näyttelyissäkin viimeisten joukossa ja huonompi kuin raskasmallinen ruuna jne. Eihän Minor lue vuonisyhdistyksen sivuillakaan eli sitä ei suosita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ala kommentoimaan mitään oria :) Kaikki ovat jalostuslupansa ansainneet, ja on tammanomistajan tehtävä päättää, mitä oria haluaa tammalleen käyttää. Se mitä Minoria olen nähnyt, on hän ihastuttanut erityisesti upealla luonteellaan ja käytöksellään. Samoin kouluradalla on kyllä harvinaisen komea ilmestys :)

      Suomessa vaalitaan tarkoin Norjan jalostusohjesääntöä ja vuonohevosen oikeaa tyyppiä ja leimaa. Seuraamme kaikessa jalostukseen liittyvässä tarkoin Norjaa, ja Suomessa onkin saatu paljon kiitosta hevosten laadusta norjalaisilta tuomareilta. Yhdistyksen hallitus on myös päättänyt, että näyttelyissä tulee aina olla alkuperämaan tuomari paikalla. Tuomarin kuljettaminen on kallista, ja se tulee tehdä joka kevät myös oripäiville (mahdollisesti vain sen yhden hevosenkin vuoksi). Minoria kun ei ole norjalainen tuomari arvostellut, ei sitä voida lisätä yhdistyksen suosittelemien orien listaan. Saksalainen arvostelu ei aja samaa asiaa tässä tapauksessa. Jos Minor joskus käy Suomessa oripäivillä ja saa siellä hyvät arvostelut, sen jälkeen sen tiedot lisätään esille samoin kuin muiden oriiden :) Sellaista ei voi siis "suositella", mistä ei ole riittäviä tietoja olemass

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.