ajo ,

Ensin työt ja sitten huvit

5/27/2016 08:51:00 ip. marjo 0 Comments

Arvatkaapa mitä! Kirjoittelen täällä omalla kotisohvalla ja omalla tietokoneella, jippii! Johan tässä ehtikin vierähtää toista kuukautta(?) vailla toimivaa konetta. Täytyy välillä oikein pysähtyä ihmettelemään, että tuossahan se kone tönöttää pöydän kulmalla, voisi sen varmaan avatakin..

Vaan niin ei käynyt tällä kertaa, sillä nyt oli tulenpalava kiire päästä lisäämään kuvia tältä päivältä! Niin ihania otoksia tallentui kameralle! Ihanaa kyllä, kun on taas kone ja tilaa kamerassa ja pääsee kuviin käsiksi saman tien. Joku on saattanut ehkä huomata, että teimme hevosille uutta laidunta nykyisen tarhan tilalle, ja tänään sitten päästimme pojat uuteen tarhaan vihreää ahmimaan.

Liike lähtee pepusta!

Ennen huveja ja herkutteluja piti kuitenkin laittaa nuori herra töihin. Jos on virtaa riehua näyttelykehässä ja hyppiä pystyyn kuin mikäkin isompi mies, paras olisi olla virtaa myös vetää äestä pellossa! Ja olihan sitä oikeastaan ihan mukavasti. Nemo liikkui hyvin äkeen edessä, tähän asti se on lähes poikkeuksetta ollut nihkeämpi etenemään kuorman kanssa, vaikka nyt oli vielä varsin kuuma keli ja kuormakin melko raskas.

Möhköfanttiheppa.

…vaiko sittenkin joku laama? Mitäköhän ihmettä minäkin käsiäni levittelen? Tyylikkäinä siis molemmat ;)

Välillä jopa melkein normaaleja? Tässä näkyy hyvin äestetty osuus pellosta.

Enää ei tarvitse pohtia, koska olisi edessä ensimmäinen liikutuskerta, jolloin hevoselle tulee oikeasti hiki. Se oli ja meni. Tänään siis. Nemo hikosi aina korvien takaa hännänjuureen asti, takajalkojen välistä varsinkin pukkasi kunnolla kosteutta, kuten myös valjaiden alta. Mutta tuli kyllä itsellenikin kuuma, vaikkei tarvinnut kuin kävellä mukana ilman mitään kuormaa. Joten ei voi ihmetellä.

Nemo oli taas niin kiva ajaa sidepullilla. Jotenkin vaan paljon kevyempi kuin kuolaimella.

Reppana näyttää oikeasti töitä tehneeltä <3

Töiden ja suihkun jälkeen olikin aika taluttaa hevoset uudelle laidunlohkolleen. Mietin tuossa ajon aikana, tulikohan Nemolla tehtyä jo liikaa, kun toinen näytti niin kaikkensa antaneelta. Ja mitä vielä! Matka laitumelle käveltiin ketjunaru suussa! (Nemolla on vuosi sitten ollut pari kertaa ketju suussa ihan pelkkien talutusharjoitusten merkeissä, kun nuori herra kävi keväällä astetta enemmän kierroksilla. Eipä ole sen jälkeen tullut mieleenkään, että näin tekisin!)

Meinasin lähteä viemään vain sidepullit päässä - mikä olisi varmasti onnistunutkin - mutta Nemon touhu oli taas hikisenä, märkänä, ärsyyntyneenä, ruohon keskellä sen sortin säheltämistä, että minulla alkoi nousta tuskanhiki pintaan. Ketju suuhun, tiukka ote suupielestä ja näin käveltiin tiukassa ruodussa koko matka. Jopa Rousku kävi myös ihan ylikierroksilla ja vähän sai pelätä, tulevatko Popi ja taluttajansa Virpi yhdessä vai erikseen määränpäähän. Ihme touhua on kyllä ollut molemmilla hevosilla ilmassa tässä aina välillä!

Hihii, tältä se näytti! Hevosten irti päästäminen siis. Tämä oli muuten vahinkolaukaus väärillä asetuksilla, mutta varsin kuvaava silti.

No tämä kieroksilla käyminen purkautui sitten saman tien, kun hevoset portin takana irti päästettiin ja kyyti oli aikamoista! Teki näemmä vallan hyvää niille päästä uudelle pellolle riehumaan niin paljon kuin sielu sietää ja jaloista irti lähtee. Vaikka toki syöminen pian voittikin juoksemisen, onhan nämä ehkä maailman ahneimpia hevosia eli vuonohevosia :)

Pääasiassahan toki meno näyttää tältä.