Viikon blogihaaste: Talvinen kuvahaaste

11/21/2014 09:32:00 ap. marjo 6 Comments

Blogitallin toinen viikkohaaste on julkaistu ja myö lähdimme mukaan tätä toteuttamaan! Talvisessa kuvahaasteessa tehtävänä on kertoa viiden kuvan avulla viisi parasta asiaa talvessa. Ohjeet haasteeseen löytyvät Blogitallin sivuilta toimituksen blogista ja haasteen saavat vapaasti käydä tekemässä kaikki blogien kirjoittajat. Yksi haasteen toteuttajista palkitaan Magic Brush -harjasetillä, postauksista osa myös nostetaan Blogitallin etusivulle. Eli nyt kipin kapin talvikuvia selaamaan! :)

1. Joulu

Meinasin täyttää pelkän haasteen kaikennäköisillä jouluun littyvillä kuvilla, joten tiivistin nämä kaikki nyt yhteen ja samaan. Joulunajasta ja joulun tunnelmasta on turha edes erikseen alkaa tarinoida, mutta myös kaikki hevosiin liittyvät joulutohinat ansaitsevat erityishuomion. Meillä on Sirin kanssa jo perinteenä koristella talli jouluksi havunoksin, kuivin varrasleivin ja punaisin nauhoin. Nyt päästäänkin toteuttamaan uudet koristelut uuteen talliin. Lisäksi joka joulu täytyy pitää jonkinnäköiset joulukuvaukset hevosten kanssa. Tätä edesauttaa kummasti lumi ja pakkanen, kuten yllä olevassa Lotan kuvassa parin vuoden takaa. Minä myös käyn tallilla joka ikinen jouluaatto, tämäkin perinne on jatkunut jo yhdentoista vuoden ajan. Joskus kauan sitten kävimme aina jouluaattona hevosilla maastossa ratsastamassa tai hiihtoratsain lenkin. Viime talvina on lunta ollut niin vähän vielä joulun tienoilla, ettei joulumaastokaan ole oikein herättänyt samoja fiiliksiä..

2. Hankilaukka

Valtava pelto, paksut nietokset lunta, innokas hevonen täynnä virtaa ja ei muuta kun menoksi! Uskomatonta kyllä, jopa Lotta innostuu paksuissa kinoksissa spurttailemaan kuin nuori gaselli. No ehkä meno ei näytä ihan samalta, mutta kyllä Lotallakin vielä tarpeen mukaan jalka nousee ja hyvin! Tässä kuvassa kuitenkin kiidetään Kalinon kanssa Keski-Suomen maisemissa. Hangessa laukatessa hevosen liike tuntuu niin erilaiselta kuin muilla alustoilla, kun hevonenkin todella joutuu kauhomaan ja tekemään isoa liikettä edetäkseen. Pehmeä pakkaslumi vaan pöllyää perässä :) Suosittelen! Jos ei muuten niin hevosellekin loistavaa treeniä, kuten myös pelkkä käynti ja ravi paksuissa kinoksissa.

3. Talvinen auringonvalo

Talvella ei aurinko turhan usein paistele, mutta silloin kun paistaa, on se sitäkin ihanampaa! Keskitalvella auringon säteet luovat aivan erilaisen valon kuin kesällä tai kevättalven kirkkaina päivinä. Talven aurinko on heikko, pehmeä, punertavan tai sinertävän sävyinen, ja heijastuu kauniisti valkoisesta lumesta. Itse kuvatessani rakastan leikkiä valon kanssa, ja omat suosikkikuvani ovatkin monesti juuri näitä talven heikossa valossa kuvattuja. Yllä oleva kuva on juuri sellaiselta hetkeltä, kun aurinko tarjoilee kauneinta "loistoaan". Monesti tämä paras hetki on vielä heti aamusta, kun aurinko hiljaa hiipii esiin taivaanrannan takaa luoden kauniin heikosti valaistun usvan ja vähitellen kirkastuvan maiseman.. Ai että.

4. Valkoinen maisema

Lumi on kaunista! Lumi valaisee pimeyden! Lumessa voi harrastaa vaikka mitä! (näistäkin olisi saanut omat kuvansa, talviharrastukset ovat ihan parhaita :)) Lunta vasten kikkailemalla voi taas saada erilaisia kivoja kuvia. Tämä Lotan kuva nyt ei ole ihan paras esimerkki, mutta täysin valkoista maisemaa vasten voi valkoisen osuuden "polttaa puhki" tarkoituksella vitivalkoiseksi ja tuoda kohteen esiin kuin studiokuvauksessa. Ainoastaan esim. hevosen jalkoihin jäävät pienet lumipenkat näkyviin, pääkuvassa näitäkään ei tarvita. Toiset tykkää toiset ei, mutta minun silmääni täysin musta tai täysin valkoinen tausta voi olla oikeasti todella näyttävä kuvassa. Jopa muissa kuin studiokuvissa ;)

5. Ääriolosuhteet / itsensä haastaminen

Jos joku on joskus kuullut minun valittavan paukkupakkasista tai paahtavista helteistä huutaa nyt "hep"! Minä rakastan kunnon talvea ja kunnon kesää! Yksi Suomen parhaista asioista on ehdottomasti vuodenaikojen vaihtelu. Näiden välimuodoista en niinkään välitä, kuten tästä jatkuvasta +-0 vaihtelusta, mutta kun sen tietää, että vielä jossain kohden alkaa oikea talvi, niin kyllä tämänkin ajan jaksaa :) Jos ja kun joskus pakkaset paukkuvat kolmenkymmenenkin asteen tienoilla, on sekin vain hetkellistä. Meillä on lämmitykset, meillä on vaatteita, meillä on hyvin rakennetut talot; meillä on kyllä keinoja selviytyä sekä pakkasista että helteistä. Eivät nekään koskaan muutamaa viikkoa kauempaa kestä. Sitä hienommalta tuntuu sitten taas odottaa kesää, kun on jonkun aikaa hytisty ihan tosissaan. 

Eikä minua ainakaan pakkanen lannista, kuten yllä olevasta kuvakollaasista näkyy (sori, tähän oli pakko yhdistää kolme kuvaa samalta reissulta). Lotan kanssa käppäiltiin pieni metsälenkki ilman satulaa ja kuolaimia. Minulla oli paksut toppahousut ja pitkä paksu toppatakki, huopatossut jalassa ja nahkarukkaset sekä villatumput käsissä. Hyvin tarkenimme molemmat. Yksi elämäni mieleenpainuvimpia kokemuksia on ehkä hiihtoreissu kansallispuiston ympäri maastosuksilla kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Alkumatkasta oli pakko pysähtyä muutamaan otteeseen vähentämään vaatteita, kun hiki vaan virtasi! Nuotiolla ei kyllä kauaa pystynyt taukoa pitämään, sillä jäätyminen seurasi muutamassa minuutissa kun pysähtyi, ja kaverin takkiin muodostuikin jäätä sisäpuolelle jo matkalla. Mutta aivan upea retki tuo oli! <3