irtohypytys
,
Voipulla pomppaa
Näin harmaiden kurasadekelien keskellä on ihana muistella kauniita aurinkoisia päiviä! Näiden kuvien ottamisestakin on vain muutama päivä aikaa, mutta tuntuu kuin tähän hetkeen olisi matkaa iäisyys.. Uskomattoman paljon auringon paiste ja pakkanen voi vaikuttaa koko maisemaan ja yleiseen fiilikseen. Vaikka meillä onkin hyväpohjainen ja lähes kuravapaa tarha, olen minä silti kurkkuani myöden täynnä vesileikkejä ja kuraa. Bootsien peseminen jäätävällä vedellä päivittäin ja hevosille vesien kantaminen tarhaan saa välillä itseni ihmettelemään, kuinka en makaa jo vilustuneena sängyn pohjalla? Nyt jos koska olisi mahtavat edellytykset syysflunssalle. Jostain syystä olen oikeasti todella harvoin kipeänä, mikä on kyllä aivan mahtava asia :) Joten ei muuta kun jatketaan veden kanssa läträämistä!
Nemon kavion ja vielä jalassa avonaisen potkuhaavan kanssa näillä keleillä taiteilu on vähintäänkin mielenkiintoista puuhaa. Toisaalta eipä kesähelteillä ötököiden keskellä olisi yhtään sen mukavempaa. Onneksi on enää muutama päivä jäljellä kavion suojaamista. Jossain muuten ennustettiin, että pysyvä lumi Suomen lakeuksille laskeutuisi vasta tammi-helmikuulla!? Voi apua sanon minä. Saataisiin pojat uuteen isoon tarhaankin (siis vielä nykyistä isompaan), kunhan ensin tulisi pakkasta ja lunta. Ei niitä muutoin uskalla siirtää rehevälle apilaniitylle.
Joku kyseli aiemmin, miten uskallamme pitää hevoset vielä vihreällä. Minä en näe tässä mitään ongelmaa. Itse asiassa pakkasruohon haitallisuudesta on tehty hyvin vähän tutkimusta, tai ainakaan suomeksi (eikä vissiin oikein englanniksikaan) sellaisia ei näytä olevan saatavilla. Sen sijaan kokemusperäistä tietoa ja keskusteluja on paljonkin. Tiedän toisten pitäneen hevosia vuosikausia ympärivuotisesti laitumella ilman mitään ongelmia. Syksyisin suurin osa ähkytapauksista johtuu hevosen elinolojen muutoksesta siirryttäessä laitumelta tallielämään. Sekä ruokinta että muut rutiniit muuttuvat kerralla niin suuresti, että tämä kasvattaa ähkyriskiä.
Toki uskon, että pakkasruoho on haitallista, etenkin jos vettä ei ole koko ajan saatavilla ja ruoho on ainoa, mitä hevonen syö. Sen sijaan meillä alkaa olla tilanne se, että ruoho on hyvin vähissä ja hevoset siirtyvät koko ajan enemmän ja enemmän syömään heinää. Niillähän on ollut koko ajan valittavanaan ruohon ja vapaan heinän väliltä. Uskoisin, että elokuussa poikien ravinnosta noin 99% oli laidunruohoa ja 1% heinää. Tällä hetkellä niiden syömästä biomassasta ehkä 90% on heinää ja loput ruohoa. Silti ne taatusti käyttävät enemmän aikaa laiduntaen kuin heinäpaalin vieressä seisten, mikä on erinomainen juttu. Laidunnus ja samalla liikkuminen kun on hevosen hyvinvoinnille ehkäpä tärkein seikka. Entä mikä voisi olla parempi keino siirtyä laidunruohosta kuivalle heinälle kuin antaa hevosten tehdä se omatoimisesti vähitellen päivä kerrallaan? Vettä pojilla on saatavilla myös koko ajan. Ne syövät paljon, ne juovat paljon, ne todellakin sontivat paljon ja ne liikkuvat paljon, en siis mitenkään usko, että ähky olisi kovin suuri riski näiden hevosten elämässä :)
Talvilaitumelle poikia ei kuitenkaan uskalleta täyspäiväisesti siirtää ennen kuin laidun muuttuu syömäkelvottomaksi eli peittyy lumen alle. Ravinnon muuttuminen yhtäkkiä kuivasta heinästä täysin reheväksi apilaniityksi pakkasineen kaikkineen olisi jo hullun hommaa.. Odotan ja toivon siis tältäkin kannalta jo pian kunnon talvea alkavaksi!
 |
| Nemo herkuttelemassa poikien tulevassa talvitarhassa. Tallin muut hevoset asustelevat vielä täyspäiväisesti takana näkyvällä laitumella. |
Mutta otsikkoon palatakseni, Rousku on päässyt irtohyppäämään muutamana päivänä. Poni on touhusta varsin innoissaan! Se itse kiihdyttelee vauhdilla estettä kohden ja hyppääkin sen varsin hyvällä tekniikalla. Noh, laiskana voipullana esteen ylitys on toisinaan likimain kävelyä tai jalkojen laahaamista puomeja myöden, mutta kuten kuvista näkyy, tulee sieltä myös tosi nättejä hyppyjä! Kyllä Popista vielä esteponi saadaan, etenkin jos joskus estekalustoa hankitaan lisää ja päästään muutamalla esteellä kujan kanssa hypyttämään. Nemon kanssakin pitäisi jossain kohden ottaa irtohypytystä ohjelmistoon ensi vuoden laatuponikisaa silmällä pitäen...
Nämä kuvat Popista hyppäämässä napsin sen kanssa yksin kentällä ollessani. Alkuun hieman epäilin, miten mahtaa onnistua ponin juoksuttaminen, ohjaaminen esteelle sekä vielä kuvaaminen toista kiloa painavan kameran kanssa, mutta mehän selvittiin touhusta paremmin kuin hyvin! Valitettavasti yhtään etuviistosta en päässyt kuvaamaan, sillä eihän poni kohden halunnut hypätä jos itse menin esteen eteen.. Kuvakulma on siis suunnilleen sama kaikissa hyppykuvissa. Mutta ehkä me seuraavien hyvien kelien koittaessa otetaan homma uudestaan Sirin kanssa kahteen pekkaan, niin toinen voi keskittyä rauhassa kuvaamiseen. Oli meillä Popin kanssa vaan aika hauskaa… <3
 |
| Rouskun ilme juoksutusta aloiteltaessa.. "Siis et oo tosissas, pitäiskö mun liikkua vai!" |
 |
| Vaan kyllähän sieltä liikettä löytyi. |
 |
| Oikein nättiä ravia palleroponilta. |
 |
| Niin hän veti vatsaa sisään ettei Popiksi meinaa tunnistaa ;) |
 |
| Ensimmäiset hyppykuvat olivat tätä luokkaa, hih. |
 |
| Kunnes zoomaus ja etäisyys alkoivat hahmottua.. |
 |
| Rouskullakin alkoi etäisyys esteeseen löytyä varsin hyvin. |
 |
| Poseeraustauko hyppyjen välissä. |
 |
| Popi yrittää nöyränä kysellä, että oisko tää nyt tässä... |
 |
| Kuka näitä hellyyttäviä simmuja voisi vastustaa?? |
 |
| …minä! Ei muuta kun hypyt jatkumaan :D |
 |
| Rousku tosin löysi jotain estettä mielenkiintoisempaa. |
 |
| Pirtsakka poni vauhdissa. |
 |
| Kiihdytys ennen estettä... |
 |
| …ja viuuuuh, höyhenen kevyesti yli! |
 |
| Ei-niin-innostunutta ravia.. |
 |
| Popi ei selvästi ollut tästä hommasta samaa mieltä. |
 |
| Välillä oli jalat vähän vinksin vonksin hypyissä. |
 |
| Kaunispoika. |
 |
| Rouskun "lopetetaan jo" ilme. |
 |
| Vielä yksi hymy kameralle. |
 |
| Ja se oli siinä. Hieno pieni mies! |
Kylmillä ilmoilla kasvi varastoi sokerin itseensä, joten siksi ei enää suositella laitumella oloa. Myös kaasuähkyn riski kasvaa. :)
VastaaPoistaItse en sano juu:ta enkä jaa:ta tuosta laidunpakkasruohosta mitään, mutta jossain sivulla (olisiko fb kengättömät hevoset?) luki että tuo on ihan urbaanilegendaa. Eihän villihevosiakaan siirretä syksyllä kuivaheinälle ja sanota "tsot, tsot, ei pakkasella saa syödä vihreää". Lisäksi naapuri hevosia pidetään ympäri vuoden laitumella, ja henki näyttäisi vielä pihisevän ja hyviä juoksuja ovat vetäneet raveissa.
VastaaPoistaJäisessä ruohossa ähkyriski on vain yksi ongelma eikä omasta mielestäni edes järin suuri, jos ähkyriski on muuten alhaalla runsaan juomisen ym. avulla. Teidän ponien kohdalla (alkuperäisrotuiset, pulleat ponit, jotka eivät liiku kovin raskaasti) suurempana riskinä pitäisin kaviokuumetta. Kylmien öiden ja varsinkin yöpakkasten jäljiltä ruohossa on sokerit katossa.
VastaaPoistaMutta jos ponit liikkuvat joka päivä tunnin pari ja niiden syömä kuivaheinä on vähäsokerista, riski tietenkin laskee. Samoin teidän poneilla ikä laskee kaviokuumeriskiä, sillä nuorten ponien aineenvaihdunta kestää liian sokerin paremmin kuin iäkkäämpien.
Kaviokuume on kuitenkin niin murheellinen ja elämän mittainen seuralainen hevosella, että monet laittavat aika paljon paukkuja sen ehkäisemiseen. Siksi syyslaidunnuksesta yleisesti varoitellaan.
Anonyymi, totta tuokin. Paitsi meidän ponimme eivät liiku tuntia tai paria, ne liikkuvat 24h. Eivätkä koskaan seiso paikoillaan tuntia tai paria ;) no ehkä levätessään, mutta en tiedä kestääkö sekään edes tuntia kerrallaan vai tapahtuuko lyhyemmissä pätkissä..
VastaaPoistaNiin tuo liikkuminen, hyvä noin. En oikein tiedä itsekään miten sen ajattelisi, koska jotta hevosen aineenvaihdunta polttaisi jäisen ruohon huikean korkeat sokerit, sanotaan, että hevosen pitäisi liikkua ihan ravia ja laukkaa se tunti pari päivittäin. Olikohan se kolme neljä kertaa viikossa ihan hikeen. En oikein tiedä riittääkö tuollainen tarhassa/laitumella tapahtuva omaehtoinen liikunta täyttämään tuota. Sehän on sellaista pyrähdys ravia, kävelyä, kävelyä, seisoskelua, kävelyä, pyrähdys ravia. Hikeen tuskin ainakaan päästään koskaan.
VastaaPoistaItse samantyyppisillä hevosilla samantyyppisellä tarhauksella en ole uskaltanut riskeerata ja pitää syysruoholla. Mutta omat ponit ovat jo iäkkäämpiä, joten riski sitä myötä myös suurempi.
En tosiaankaan halua mitenkään kritisoida teidän tapaa toimia, tuntuu, että ajattelette paljon ponien parasta. Itse kuitenkin ainakin ajattelen, että haluan tietää, minkä riskin otan. Ja ainahan jotain riskejä joutuu ottamaan kun punnitsee eri asioita hevosen hyvinvoinnissa. Eli siksi tähän tartuin, jos et tiedä mistä syystä tuosta syyslaidunnuksesta varoitellaan.
Rapsutuksia poneille! Seurailen taustalta teidän hyvänmielen blogia, mutta nyt ensimmäistä kertaa mitään kommentoin. Kiva blogi teillä tosiaan ja ihanat ponit!
Edellinen kommentoija kirjoittikin jo aika kattavasti, mutta lisätään vielä että kyllä myöhään syksyllä laiduntaminen lisää ihsn tutkitusti ähkyn riskiä. Vaikka ruoho ei olisi jäässäkään, niin loppukesällä ja syksyllä erilaisten homeiden ja sienien määrä ruohon juuristossa lisääntyy ja voi aiheuttaa suolisto-ongelmia.
VastaaPoistaToien asia on sitten vielä myöhäisen laidunnuksen järkevyys laitumen kannalta. Laitumen pitäisi antaa levätä jonkin aikaa syksyllä ennen lumien tuloa, että se ehtii valmistautua seuraavan kesän kasvuun. Jos laidun ollaan uusimassa seuraavana vuonna, niin sittenhän asialla ei ole väliä, mutta yleensähän laitumia ei uudisteta kuin muutamsn vuoden välein.
Toisaalta niin kuin mainitsittekin niin ähkyn riskiä lisää myös siirtyminen laitumelta kuivaheinän syöntiin. Eli tämäkin asia on niin kuin hevosten kanssa usein on: teit niin tai näin, niin joku riskihän niitä aina vaanii jossain...
Kiitos jälleen kommenteista! Anonyymi, kiva kun sinäkin innostuit kommentoimaan, aina saa ja on hyvä sanoa mitä mielessä pyörii! Kaikki tieto on tervetullutta :) Olen toki lukenut paljon ympärivuotisesta laidunnuksesta ja etsinyt tietoa netistä. Meillä on tallilla kaikki ruoholaitumia, hiekkatarhoja ei ole edes vaihtoehtona, joten itsekin tätä mietin pitkät tovit jo loppukesästä kun hevoset muutettiin. Mutta kuten todettu, tämänhetkinen tarha on niin syöty, että se määrä ruohoa, jonka ne sieltä irti saavat, on ihan olematon. Heinää ne syövät lähes täysin. En siis mitenkään usko, että muutaman millin ruohoa nyhtämällä ne voisivat saada itselleen mitään ongelmia aikaiseksi..
VastaaPoistaSen sijaan pojat on tarkoitus siirtää talveksi valtavan kokoiselle rehevälle apilaniitylle tarhaamaan. Sinne niitä en uskalla laittaa ennen kuin lumi peittää kasvillisuuden. Yhtäkkinen ruokavalion muutos ja kaikki pakkasruohoon liittyvät riskit pomppaisivat taivaaseen jos ne sinne nyt siirtäisi..
Ja Anna, tuo on niin totta! Tuntuu ettei täydellisiä ratkaisuja ole olemassakaan, vaan aina joku uusi ongelma vaanii taustalla yhden poistuessa.. Jotenkin täytyy vaan tasapainoilla :)