elsa ,

Voi(han)kukka!

6/03/2015 10:57:00 ap. Siri 20 Comments

Se niityn kaunein VOIKUKKA

Onneks tää blogi ei oo yksin mun kontolla, voisi nimittäin olla, että tällä blogilla ei olisi yhtään lukijaa. Oma kirjoitustahtini on sama kuin junttimiesten alusvaatteiden vaihto tahti;
kerran juhannuksena ja jouluna vaihto toisinpäin ;)
No ehkä ne vaihtaa niitä kalsareitaan useammin (?). Mäkin saatan toisinaan kirjoittaa useammin. Kun sille päälle satun. Tänään satuin. Läpyt sille, siis mulle. Normaalisti kun on olo, että päänsisällä on auki 270 välilehteä ja kaikki pitäisi saada orjallisesti hoidettua ennen päivän päättymistä. Ei oikeasti enää jaksa edes läppärinluukkua illalla avata.

Tänäänkin (lue maanantaina) juoksin ympäri huusholliani ja huutelin käskyjä kohta 7-vuotiaalle Laralle (tyttärelleni):


"Hae Oscarin (kanin) kantolaukkuun heiniä! Vaihda sukat! Ota smoothie-pullo mukaan! 
Etsi koirien remmit! Harjaa tukka! Muista takki!" 


Samalla itse kelaten jokapäivä toistuvaa mantraa:

"Missä on lompakkoni? Missä kännykkä? Missä kotiavaimet? Missä tuttipullo? 
Missä vaippakassi? Missä vauvan nuttu? Missä vauva?"

Sivusta seuraajat pyörittelevät päitään ja silmämuniaan ja hengästyvät jo pelkästään meidän seuraamisestamme. Kun ulko-ovi aukeaa ja astumme etupihalle pakka on hajonnut jo kynnysmaton kohdalla. Britney (koira) on juossut räkyttämään naapurin pensasaidassa olleen varpusparven sadan metrin päähän, Bella (2.koira) pölyvanassaan. Chanel (3.koira) sinkoilee jaloissa siihen malliin, että meinaat kaatua jokaisella askeleella samalla kun kannattelet Romeota (vauvaa), vaippakassia, käsilaukkua ja Oscarin (sen kanin) kantolaukkua. Perkeleitäkään et voi ilmoille huutaa, koska suussakin on tavaraa (se kännykkä ja kotiavain-nippu) ja seurassa alaikäisiä. Jostain ihmeenkummankaupalla selviän tästä kaaoksesta joka ikinen päivä. Ja lapset ja koirat ja kani selviävät.
Ja ne varpuset :)

Ja tietenkin matkalla Marjoa (blogin toista kirjoittajaa) hakemaan piti palata kerran takaisin kotiin, koska olin unohtanut Rohanin rokotuskortin kotiin! Oli nimittäin Nemon (hevonen) ja Rohanin (2.hevonen) raspaus-ja rokotuspäivä ja minä!! MINÄ!! Pääsin tallilleeeee!!!
Kovalevyni on täten tyhjennetty taas joksikin aikaa <3


Sielu lepää tallilla. Ei pelkästään minulla vaan myös eläimilläni.

Oscar oli ensi kertaa mukana tallilla. Se maastoitui voikukkien taakse Britneyn ja Chanelin pitäessä vahtia.

Bella pikku kettupuuhka nauttii kesästä ja talleilusta!

Lara aikoo tehdä kaikille maailman hevosille voikukkaseppeleet ;)

Nemo saa rokotuspiikin ja vain huokailee rauhallisena kun piikki isketään lihaan.

Sitten kuului niks-naks, sille syntyi sudenhammas laps.

Sen poistamiseksi pikku Neppari piti rauhoittaa ja taas piikkiä lihaan.

Alkaa väsyttäääää......

Suusta löytyi muutakin kuin sudenpiikki. Voikukkaräkää!

Öööö, siis mitä täällä niinku tapahtuu??

Nyt on maitohampulaiset kunnossa Neppiksellä.

Velipojan vuoro. Äiti! Mikä toi on?

Totaaa!!! Siis niinku noin pitkällä piikillä??? Et oo tosissas!!

Apua! Siis tökkäät sen mun kaulan läpi vai??!

Järkyttävää! Hienot kaulasuoneni on pilattu lopullisesti!

En tokene tästä ehkä koskaan.

No mitä nyt taas??

Auta Nemo! Auta!! Viimeinen mahdollisuutemme karauttaa karkuun!!

Siish niinqu mitäshä höpiseth? Täszähän on vallan mugavaa roikushkella....

Eikää!! Ne ovat huumanneet Nemon! En varmasti anna tehdä sitä mulle!

Nyt se osoittaa asellaan mua suoraan suuhun. Hetkeni ovat luetut.

Antaudun!! Mercy!!

Ai että kumartaakin tässä oikein rouvalle pitäisi?

Oikeesti auttaakaa joku! Somebody?? Anybody??!!

Elsa (poni) köpsöttelee poikien ohi, valkoinen muodokas pylly keikkuen.

Hör, hör Elsa! Olen hammaslääkärillä. Katso kuinka urhea olen!

Ensimmäiselle maapallon hevoselle valmistuva voikukkaseppele.

Hei veliseni, oltiin sen verran kova pala tolle eläinlääkäritätille, että se päätti siirtyä heikompiin potilaisiin.


Zelda (4.koira) ei tajua, että sen selän takana puuhastellaan ihan jtn muuta kuin se odottaa.

Totuuden hetki on karmaiseva.

Lävistäköön piikit ja neulat, äitin silmiin katsominen pelastaa aina.

Fiona (5.koira) ei ole ihan samaa mieltä asiasta.

Jos katsonkin tuota eläinlääkäritätiä anovasti ehkä se armahtaa meidät kaikki.

Pelastaja on herännyt päiväuniltaan.

Älä välitä Rousku, mäkin sain omat rokotteet viime viikolla neuvolassa ja selvisin niistä kuin mies konsanaan.

Nyt on hampaat viilattu tasaisiksi ja palkka kaulakoru kaulassa. Kelpaa taas komeilla.

Kiljusen herrasväki koolla koko komeudessaan.

Terapiaponi Popi.

Ai laaav juuu.

Hei ny mä vasta tajusin! Sain uudet hienot leegot jolla jauhaa voikukkia!!

Ha-ha-ha!! Nemo!! Herää jo!!!!

Thih-hih, näen khaikhen kahtena, thih...

Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa!!

Ja niin päättyi päivä ja kotona "possut" ja piltit nukkuivat kiltisti koko illan ja äiti sai nostaa ne jalat sinne pöydälle ja kaivaa sitä napaansa kuten ruuhkavuosiratsastaja kolumnissaan "Lapsi -mikä ihana tekosyy" kirjoitti.

Leppäkerttukin valitsee hevoset mielummin! Valitse sinäkin!


You Might Also Like

20 kommenttia :

  1. Olipa hauskaa tekstiä :D itsekin hirnuin ääneen tuota lukiessani, oikein hyvän mielen kirjoitus ja kuvat! :) Urheita poikia! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirnuit :D hi-hii! Kiittiii!!
      Juu Rohankin oikein tsemppasi, vaikka ilmeet olikin eri luokkaa kun velipojalla (kuten aina) :)

      Poista
  2. Nyt tulee ehkä typerin kysymys ikinä mutta: onko tuo kani tuolla pellolla irti? Jos on, niin miten sen saa kiinni jos se lähtee juoksemaan karkuun tuhatta ja sataa? :D Ja voiko sen joku petolintu tuolta pellolta napata? Jyrsijätietous taas huipussaan, pahoittelen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Typeriä kysymyksiä ei olekaan :) Ei ole kani irti. Sillä on aina ulkona valjaat ja niissä oli tällä kertaa kiinni pitkä paalinaru. Se todellakin painaisi tuhatta ja sataa karkuun jos jotain säikähtäisi tai vähintään tunkisi itsensä johonkin talon alle tai maankoloon mistä sitä olisi mahdoton kaivaa esiin. Jo senkin takia ihminen seuraa sen touhuja aina.

      Poista
  3. Ihanan hyväntuulisia ja kesäisiä nämä uusimmat postaukset! Hyviä kuvia taas, suosikkejani ehkä kuvat epäileväisestä Rohanista ja toi kuva vauvasta joka nojaa Rohanin turpaa vasten.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohan ja Romeo (vauva) kiittävät kommentoijaa yhteistuumin <3

      Poista
  4. Tyhmä kysyy... Missä päin hevoset asuvat (kaupunki siis)? Sillä vain ajattelin kun meillä käy sama eläinlääkäri! Hih.... 😉😉😉

    VastaaPoista
  5. Eikä, miks kaikilla on noin ihanat voikukkapellot?! :D Täällä on vaan nurmikkoa, voikukista tietoakaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ne kyllä aina niin ihaniakaan ole varsinkin jos niitä punkee esiin oman takapihan laattojen välistä parin päivän välein :D
      Kuvissa kyllä näyttää kivoilta.

      Poista
  6. Ihania kuvia! Miten teillä on kanit ja koirat oppinu olemaan toistensa kanssa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3
      Meidän Oscarilla (kanilla) on niin suuri ego, että se ensimmäisenä päivänä meille tullessaan (3kk ikäisenä) näytti heti koirille kaapin paikan. Toki itse terotin ekat päivät vanhimmalle koiralleni, että pupu ei ole saalis joka sen silmissä välkkyi. Sen verran se otti kaikilta tulla toimeen ja nyt kani juoksentelee meidän kaikkien jaloissa vapaana sisällä ja (ainakin omasta mielestään) määrää koko huushollia.

      Poista
  7. Olipas taas rosi mukava ja hauska postaus! Toivottvasti Nemokin on jo toennut tokkurastaan... :)

    VastaaPoista
  8. Oikea hyvänmielen postaus, sai kyllä hyvät naurut postausta lukiessa!:D ja loppuun vielä kysymys, että minkä rotunen toi valkonen karvapallerokoira on?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku <3
      Valkoinen karvapallero (takkukasa) koira on lyhyt turkkiseksi leikattu Maltankoira.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.