ajo-opetus ,

Pikkuveikka tasoittaa tietä isoveljelle

10/02/2015 12:43:00 ip. marjo 4 Comments

Jippikajee, meillä on uusi kenttä! Tai no uusi ja uusi, mutta kaksi päällimmäistä kerrosta on nyt kokonaan vaihdettu. Ei voi kun hattua nostaa sille työmäärälle ja tutkimukselle, jonka vuokranantajamme suoritti ennen kentän uudistamista. Suunnilleen kaikkia mahdollisia asiantuntijoita on vaivattu (niitä parhaita ainakin ;)), hän kävi itse tutustumassa ties kuinka moneen ratsastuskenttään, kiersi soramonttuja ja itse kuljetti hiekkanäytteitä eri paikoista vertailtavaksi suoraan asiantuntijan ovelle ties kuinka ja kauas. Upeaa työtä! Ja nyt todellakin pitäisi olla toimiva kenttä :) Nähtäväksi jää, kuinka se toimii käytännössä yli talven ja syksyn sateista ja jäästä. Odotukset ovat kuitenkin korkealla!

Miun isäni oli tallilla mukana ja totesi sitten yks kaks, että teiän hevosethan on ihan saman kokoiset.

Siihen minä vastaan vänkäämään - onhan Nemo nyt paljon pienempi! No jaa… ps. Apua noi mahat!!

Viikon verran tallin pihassa on siis ollut härdelliä vanhan kentän pinnoitteen poistamisen ja uuden tilalle tuomisen kanssa. Koneita ja rekkaliikennettä on piisannut. Viime viikonloppuna ajettiin viimeiset hiekkakuormat, jonka jälkeen alkoi hiekan tasaaminen. Toki suurin työ tehtiin (jälleen tarkkaan harkituilla) koneilla. Kuitenkin koneiden jälkeen pintaan jäi vielä melko korkeat hiekkavallit, joiden tasaamiseen päätettiin käyttää - mitäpä muutakaan kuin hevosta. Eli Nemo pääsi hommiin!


Kentällä oli vielä kone hommissa silloin, kun hevosia laitumelta haimme. Totesin jo heti Nemoa portista ulos tuodessani Sirille, että jahas, meillä on sitten pienoinen virtapäivä! Siri vaan perästä Rouskun kanssa huutelemaan, että niin on tälläkin. Kaksi hyvin reipasta poikaa saimme siis tuoda tullessamme. Koska kentälle ei vielä päässyt, keksimme päästää hevoset tyhjälle laitumelle juoksemaan ja ottaa niistä kuvia odotellessamme. Saisivatpa samalla hyvät alkulämmöt ja suurimpien höyryjen päästelyt ennen töihin lähtöä.








"Hei tällä tyypillä on leipää taskussa!"

"Me mitään juosta vaan nyt herkutellaan…"





Miten näitä kahta ei muka voi erottaa toisistaan?!



Koska Nemon tehtävä oli ensin tasata kenttä, otettiin se ensin töihin. Projekti vaati hieman soveltamista, jälleen kerran länkivaljaiden puutteesta johtuen, joten alkuun kokeiltiin vetää perässä kuormalavaa. Ajatuksena oli saada jotain mahdollisimman painavaa ja leveää, muttei kuitenkaan liian painavaa surkealle rintaremmivaljastukselle. Eihän tämä toiminut alkuunkaan. Vaikka yritin kasata viltin rintaremmin alle edes hieman isontamaan Nemon rintavarustusta, silti remmi aina valui alas ryntäiden päälle. Kuormalava puolestaan keräsi kamalat kasat hiekkaa mukaansa, jolloin siitä tuli ihan liian painava. Nemo todellakin sai tehdä töitä työntääkseen itseään eteenpäin, sen näki jo kauas. Lisäksi lava jätti uudet hiekkavallit jäljen reunoille.

Tanja kulki alkuun narun päässä varmistamassa.

Eeeeei hyvä.

Kääntyy kääntyy.


Ei siis muuta kun vetokampe vaihtoon ja tukki perään. Tämä olikin niin kevyt, että hevonen miltei tanssahteli eteenpäin äskeiseen verrattuna. Nemon tapauksessa voisi sanoa; käveli normaalisti aiemman jatkuvan jumittamisen jälkeen ;) Tukki oli niin kevyt, ettei vetämisessä ollut mitään ongelmaa rintaremmillä, lisäksi hiekasta tuli silkinpehmeää tukin tasoittamana. Myös isompi tukki olisi ollut käytössä ja ehkä vielä parempikin, mutta sen vetämiseen odotellaan länkivaljaita..

Kas näin se vanha kehäraakki etenee työssään.





Älkääkä naurako tuota rintaremmiä!



Loistava harjoitus 2-vuotiaalle.

Huomasin tuossa kenttää lanatessamme jälleen selvästi, kuinka toispuoleinen Nemo on. Nuorilla se on aina tyypillistä, mutta varmasti jalkaongelmat ovat Nemon tapauksessa edesauttaneet asiaa. Sille on selvästi vaikeampaa kääntyä vasemmalle kuin oikealle. Suurin osa jumituksista ja pysähtelyistä tapahtuikin juuri käännöksissä vasempaan. Taitaisi olla aika kutsua hieroja paikalle.

Ja näin laitetaan tasainen kenttä perunapelloksi!

Rousku pääsi korkkaamaan kentän ja Siri suoritti sillä neitsytratsastuksen uutukaisella pinnoitteella. Heti hevosta kentällä taluttaessaan tuo tiesi, että tänään mennään lujaa. Tai itse asiassa saattoihan sen arvata jo silloin, kun haimme hevosia laitumelta. Rouskulla on viime aikoina ratsastettu melko paljon aiempaan verrattuna ja se on mennyt tosi kivasti! Kuolainongelmat ovat kadonneet liki tyystin. Popi hyväksyy kuolaimen ihan eri tavoin kuin aiemmin, ei pure kiinni, ei vänkää vastaan, eikä auo suutaan. Ihan käsittämätöntä! Ota noista hevosista sitten selvää.. Hän on myös käyttäytynyt oikein kiltisti ratsastettuna, moneen kuukauteen ei ole tapatunut mitään yllättäviä sinkoamisia vaan poni on ollut oikein rento ja tyytyväinen.

Tällä kertaa sinkoamiset olivatkin kaikkea muuta kuin yllättäviä, ne olivat erittäin hyvin tiedossa ja odotettavissa. Alkuun jokaisen raviinsiirtymisen jälkeen hevonen otti ja läks laukalle. Oli niin hauska katsoa vierestä, kun Rouskun ilmeestä ja eleistä näki jo kauas, että kohta mennään. Siri onneksi pysyi nätisti kyydissä, eikä pukkejakaan tullut ainuttakaan. Herra vaan halusi vähän päästellä! Onneksi tuolla Popin heikolla kunnolla ei (etenkään näin paksussa ja pehmeässä hiekassa) kauaa juosta, vaan pian alkoi hevonen hyytyä. Muutaman kaahotuksen jälkeen ravi jatkui oikein näteissä - vaikkakin vauhdikkaissa - merkeissä.

Ratsastuksen lopuksi Siri otti vielä tarkoituksella muutaman laukannoston molempiin suuntiin ja kaikki sujuivat aivan nappiin. Huippu poni! :)

"Jaa kuvittelet, että kuuntelisin sua vai??"

"Ehei, nyt Popi päättää mitä tehdään."

"Ja sehän tarkoittaa sitä, että nyt mennään!"



Kyllä ainakin töppöset nousivat, kun herra pisteli menemään astetta reippaampaa ravia.




Pahimpien alkuhöyryjen jälkeen varsinkin käynnissä alkoi tulla tosi hyviä pätkiä.

Ja välillä ravikin rentoutui ja rauhottui huomattavasti.


Loppuun hallittuja laukannostoja.

Vielä jostain löytyi Popilta voimia :D

Tässä nostossa oli ainakin voimaa, hyvä ettei poni istahtanut takajaloilleen.

Ja reippaasti taas mentiin.

Kaikkensa antanut Rohan :)
ps. Lähden tästä tallille pesemään ja siistimään pikkuponia, huomenna suuntaamme mätsäriin Nepparin kanssa. iik!

You Might Also Like

4 kommenttia :

  1. No minkäläaista hiekkaa yms. siihen kenttään laitettiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin jossain vaiheessa josko tekisin koko kentän muokkauksesta postauksen, mutta ei sitten into riittänytkään :p En muista raekokoa, mutta todella pientä on tämä pintahiekka. Ei edes oman pikkusormenkynteni kokoista kiveä mahdu joukkoon, vaan todella hienoa on laadultaan. Hiekan saa puristettua tiiviiksi "lumipalloksi", mutta hajoaa myös helposti. En edes muista enää mitä laatua kiilakerros pintakerroksen alla on, mutta varsin hienojakoista oli sekin, niin paljon eri hiekoista ja vaihtoehdoista on tässä puhuttu, haha :) Hivenen isompaa toki tuo kiilakerros on kuitenkin ja sillä taisi olla paksuutta vain 3cm.

      Poista
  2. Hienoja kuvia, jälleen kerran..! Ja ihana fiilis kuvissa :)

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.