erikoispostaus
,
Minulle tämä tuli oikeasti yllätyksenä! Vuonohevosten tuonti Suomeen oli pitkään kiellettyä. Rodun kun pelättiin vaarantavan suomenhevosen asemaa esim. mahdollisten risteytysten kautta. Tuonti vapautui vasta 1990-luvun alussa. Olen itse asiassa jutellutkin aiheesta erään hevostuttuni kanssa, tuo istui silloin Hippoksen hallinnossa, kun vuonohevosen tuonnista päätettiin. Hän oli kovasti tuonnin vapautuksen puolella! Toki satunnaisia vuonoja tuotiin maahan ennen tuotakin, yleensä ns. sekarotuisina poneina.
Mistä sitten sota-ajan vuonohevoset ovat Suomeen päätyneet? Vuonohevosyhdistyksen sivuilla todetaan muun muassa: "Ensimmäiset muistitiedot vuonohevosista Suomessa ovat 1930-luvulta, jolloin naisen kerrotaan ajaneen keltaista hevosta Uudellamaalla. Mirja Heinonen on haastatellut sotaveteraani Eijo Jaatista (Orivesi), joka kertoi ajaneensa jatkosodan melskeissä hyvähermoista ja varmajalkaista hevosta Lapin Sallassa."
Todennäköisesti nämä hevoset ovat peräisin naapurimaistamme? Vuonohevosia oli toki Ruotsissa, Saksassa, etenkin Norjassa ja ehkä myös muissa maissa Suomen ympärillä. Apujoukkoja sotaan tuli useammasta maasta, ja hyvinkin siellä joukossa on saatettu tuoda vuonohevosia rintamalle. Jos vuonohevosia on ollut myös Lapissa, niin varmastikin maareittiä pitkin pohjoisen kautta ovat jokuset yksilöt Suomeen matkanneet?
Tiesittekö muuten, että Norjan armeija on käyttänyt vuonohevosia kantojuhtana vielä muutama vuosikymmen sitten paikoissa, joihin koneilla ei päässyt? Vuonohevosilla on ollut käytössään (ja varmaan jossain on vieläkin) tarkoitukseen tehty kantosatula, johon voi lastata tavaroita. Ja arvatkaapa, mikä on ollut painoraja hevosilla kuorman kantamisessa? Sata kiloa! Tätä on kuskattu vaikeissa ja vaihtelevissa tunturimaastoissa pitkillä reiteillä. Siitä voi itse kukin miettiä, kuinka iso ihminen vuonohevosella voi ratsastaa.. Tästä on tulossa juttua tuleviin Vuonisuutisiin jossain vaiheessa.. :)
En kyllä äkkiseltään keksi parempaa rotua rintamalle käyttöön kuin vuonohevonen. Vuonot ovat sopeutuneet selviämään hyvin niukoissa ja ankarissa olosuhteissa. Ne tulevat toimeen vähällä ja köyhällä ravinnolla. Ne ovat kokoonsa nähden erittäin vahvoja ja sitkeitä. Luonne ja hermot ovat aivan omaa luokkaansa. Varmasti työlinjainen suomenhevonen on erittäin toimiva ja todellakin tärkeä osa työ- tai sotakäytössä tänäkin päivänä. Mutta pienen kokonsa ansiosta vuonohevonen voi jopa tietyissä tilanteissa päihittää suomenhevosen?
Tosin mitäpä noita vertailemaan, upeita yksilöitä kaikki ja varmasti ovat paikkansa ansainneet yhä tänäkin päivänä, olivat sitten harrasteratsuina, työhevosina tai lasten opetushevosina :)
Vuonohevosia rintamalla
Tiesittekö, että suomenhevonen ei suinkaan ole ainoa rotu, joka saa kantaa mainetta ja kunniaa osuudestaan Suomen selviytymisestä maailmansodissa? Minä en tiennyt. Todistettavasti ainakin jatkosodassa vuonna 1941 myös pienet ja vahvat, sitkeät ja rauhalliset keltaiset pystyharjaiset hevoset ovat kantaneet kortensa kekoon maamme puolustuksessa! |
| Tolvajärvi 1941.07.26. Lähde: SA-kuva |
Minulle tämä tuli oikeasti yllätyksenä! Vuonohevosten tuonti Suomeen oli pitkään kiellettyä. Rodun kun pelättiin vaarantavan suomenhevosen asemaa esim. mahdollisten risteytysten kautta. Tuonti vapautui vasta 1990-luvun alussa. Olen itse asiassa jutellutkin aiheesta erään hevostuttuni kanssa, tuo istui silloin Hippoksen hallinnossa, kun vuonohevosen tuonnista päätettiin. Hän oli kovasti tuonnin vapautuksen puolella! Toki satunnaisia vuonoja tuotiin maahan ennen tuotakin, yleensä ns. sekarotuisina poneina.
Mistä sitten sota-ajan vuonohevoset ovat Suomeen päätyneet? Vuonohevosyhdistyksen sivuilla todetaan muun muassa: "Ensimmäiset muistitiedot vuonohevosista Suomessa ovat 1930-luvulta, jolloin naisen kerrotaan ajaneen keltaista hevosta Uudellamaalla. Mirja Heinonen on haastatellut sotaveteraani Eijo Jaatista (Orivesi), joka kertoi ajaneensa jatkosodan melskeissä hyvähermoista ja varmajalkaista hevosta Lapin Sallassa."
Todennäköisesti nämä hevoset ovat peräisin naapurimaistamme? Vuonohevosia oli toki Ruotsissa, Saksassa, etenkin Norjassa ja ehkä myös muissa maissa Suomen ympärillä. Apujoukkoja sotaan tuli useammasta maasta, ja hyvinkin siellä joukossa on saatettu tuoda vuonohevosia rintamalle. Jos vuonohevosia on ollut myös Lapissa, niin varmastikin maareittiä pitkin pohjoisen kautta ovat jokuset yksilöt Suomeen matkanneet?
Tiesittekö muuten, että Norjan armeija on käyttänyt vuonohevosia kantojuhtana vielä muutama vuosikymmen sitten paikoissa, joihin koneilla ei päässyt? Vuonohevosilla on ollut käytössään (ja varmaan jossain on vieläkin) tarkoitukseen tehty kantosatula, johon voi lastata tavaroita. Ja arvatkaapa, mikä on ollut painoraja hevosilla kuorman kantamisessa? Sata kiloa! Tätä on kuskattu vaikeissa ja vaihtelevissa tunturimaastoissa pitkillä reiteillä. Siitä voi itse kukin miettiä, kuinka iso ihminen vuonohevosella voi ratsastaa.. Tästä on tulossa juttua tuleviin Vuonisuutisiin jossain vaiheessa.. :)
En kyllä äkkiseltään keksi parempaa rotua rintamalle käyttöön kuin vuonohevonen. Vuonot ovat sopeutuneet selviämään hyvin niukoissa ja ankarissa olosuhteissa. Ne tulevat toimeen vähällä ja köyhällä ravinnolla. Ne ovat kokoonsa nähden erittäin vahvoja ja sitkeitä. Luonne ja hermot ovat aivan omaa luokkaansa. Varmasti työlinjainen suomenhevonen on erittäin toimiva ja todellakin tärkeä osa työ- tai sotakäytössä tänäkin päivänä. Mutta pienen kokonsa ansiosta vuonohevonen voi jopa tietyissä tilanteissa päihittää suomenhevosen?
Tosin mitäpä noita vertailemaan, upeita yksilöitä kaikki ja varmasti ovat paikkansa ansainneet yhä tänäkin päivänä, olivat sitten harrasteratsuina, työhevosina tai lasten opetushevosina :)
 |
| "Ennen 1940-luvun alueluovutuksia Tolvajärvi kuului Suomelle ja Korpiselän kuntaan. Järviryhmällä taisteltiin sekä talvi- jajatkosodassa. Talvisodan aikana käydyssä Tolvajärven–Ägläjärven taistelussa Suomen joukot pysäyttivät Neuvostoliiton etenemisen Tolvajärvelle ja saivat heidät perääntymään. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa rintama kulki heinä-syyskuun Tolvajärven Ristisalmella." Wikipedia. Lähde: SA-kuva |
Tästä uittotapahtumasta on ilmeisesti olemassa myös videonpätkä - näin olen kuullut. Olisipa hienoa nähdä se! Huomatkaa muuten, että kaikilla vuonohevosilla on lyhyeksi leikattu harja! Kuka niitä on kesken sodankäynnin leikellyt?? Vai olisiko niin, että hevoset on vedetty täysin kaljuiksi ennen rintamalle lähtöä, ja harja on ehtinyt kasvaa vasta näin lyhyeksi sodan aikana.. Mielenkiintoisia kysymyksiä kerrassaan ;)
Olipas yllätys, olen jotenkin suppeasti ajatellut että rintamalla on ollut vain suomenhevosia. Mutta eipä noista kuvista voi kyllä erehtyä, vuoniksiahan siellä on vaikka kuinka monta!
VastaaPoistaNäinpä :) En tosiaan osannut ajatellakaan, että vuonohevosia olisi ollut ainuttakaan Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella!
PoistaSaksalaisten sotavankeja, ei sen kummempia hevosia kuin hannoverit ja ardennerit joita saksalaiset myös toi taisteluihin. Että kyllä se kunnia kuuluu edelleen suomenhevosella, pieni vähemmistö on ollut yhden miehittäjän käytössä.
VastaaPoistaMitä sotavankeja, hevoset vai? ;) Saksasta on varmaan tullut suuri osa hevosista, mutta olisiko muista pohjoismaista kuitenkin myös? Ja varmasti vähintään 95% hevosista oli suomenhevosia, jotenkin vaan olin jäänyt siihen luuloon, että kaikki olisivat olleet suokkeja..
PoistaSaksalaiset miehittivät Norjan ja raahasivat sieltä sotavankeina hevosia ja sotilaita. Ei tässä sen kummempaa historiantuntemusta tarvitse. Rintamalle ei monikaan vuoro joutunut, kerennyt.
VastaaPoista