ajo-opetus ,

Hyvää Ystävänpäivää!

2/14/2016 05:20:00 ip. marjo 9 Comments

Kaikille teille tutuille ja tuntemattomille tasapuolisesti!


Meillä oli tänään jälleen rekiajelua ohjelmassa. Parempi ottaa ilo irti lumesta ja vapaapäivistä nyt niin kauan, kun niitä samaan aikaan pystyy hyödyntämään. Aika ihanaa kyllä, että tänä talvena on jopa neljä kertaa saatu reki hevosen perään! Siinä on jo monta kertaa enemmän kuin oletin ja toivoin mihin päästään. Ja mikä parasta, ehkä tässä tosiaan rekikelit vielä jatkuvat..

Nemolla ei ole tämän vuoden puolella kertaakaan ollut kuolaimia käytössä. En oikeastaan enää edes ajattele asiaa sen koommin, aina automaattisesti nappaan sidepullit naulakosta, kun hommiin ollaan lähdössä. Sen sijaan sitä ajattelen kyllä jatkuvasti, että pitäisi ajaa myös kuolaimilla! Olen jo monta kertaa luvannut itselleni, että ensi kerralla laitan kyllä kuolaimet suuhun! Ja sitten en taaskaan ole laittanut..


Miksikö laittaisin kuolaimet?

a) Pakkohan niihin on joskus opetella. Jos aion kisata hevosellani tai ylipäätään liikkua oman tallin ulkopuolella, kuolaimet on vaan pakko olla suussa. 
b) Hevosen suun terveyden kannalta paras vaihtoehto olisi vaihdella käytössä olevia päävehkeitä. Kaikistahan niistä on oikeasti haittaa, kuolaimista, turparemmistä jne. Tosin jos Nemolla tässä vaiheessa on päävehkeet käytössä ehkä tunnin viikossa, on se vielä pientä verrattuna ratsastuskouluhevoseen, jolla saattaa olla kymmenen tuntia viikossa samat kuolaimet samalla turparemmillä päähän sidottuina. En siis usko, että tässä vaiheessa turparemmin aiheuttamalla paineella on mitään merkitystä hevosen suulle. Mutta noin tulevaisuutta ajatellen.. 
c) Ajosuitset yhdistettynä työvaljaisiin on niin mageet! Halusin kuvia hevosesta reen edessä ajosuiset päässä ja otsatukka letillä - kunnon työhevosluukki siis! Esteetikko täällä moi!

Tällä kertaa syy c vei voiton ja vihdoista viimein laitoin herralla kuolaimelliset suitset päähän. Pitäisi muutenkin palauttaa nämä suitset äitimammalle jossain vaiheessa, joten täytyy niitä nyt hyödyntää niin kauan, ennen kuin Lotta alkaa kaipailla suitsiaan ;)

Uusilla reiteillä alkuun taluttajan kanssa.

Minua kyllä huvitti jo itseänikin, kun eilen puhuin Sirin kanssa aiheesta kuolaimet versus sidepull. Tosiaan pohdin sitä, että pitäisi ajaa välillä kuolaimella ja opetella toimimaan kuolaimen kanssa. Minulla on vaan niin paljon varmempi olo kyydissä ja luotto hevoseen suurempi ilman kuolaimia, että hirvittää laittaa kuolaimet suuhun. Opetellaan mieluummin ensin lisää ja haetaan rutiinia ja varmuutta, ja otetaan vasta sitten kuolaimet mukaan, kun homma varmasti toimii. Rupesi oikein naurattamaan, kuinka moni 3-vuotiaalla orilla ajava puhuu näin?! :D Mutta se on ihan totta, omassa mielessäni tapahtuneen empiirisen tutkimuksen mukaan Nemo on keskimäärin ollut rennompi ja kevyempi ajettava ilman kuolaimia kuin kuolaimella.

Ja täytyy kyllä todeta, että seuraavalla kerralla ajetaan jälleen ilman kuolainta. En tosiaan tiedä, voinko syyttää päävehkeitä, vaiko tähtien ja kuun asentoa, vai jotain ihan muuta, mutta Nemo oli selvästi parempi eilen kuin tänään. Itse asiassa se ei ole aikoihin ollut yhtä "huono" ajaa mitä se tänään oli.

Saatiin silti hyvä treeni aikaiseksi, liikuttiin uusissa maastoissa reen kanssa ja tehtiin jopa hieman tavanomaista pidempi harjoitus. Lopussa Nemo oli oikein kiva ja otettiin myös pätkä ravia, joten tosi hyvälle fiilikselle saatiin lopettaa. Kokonaisuudessaan vaan hevonen ei ollut laisinkaan niin hyvä, mitä se on ollut nyt pitkän aikaa.

Minä ainakin näen tästä ilmeestä ja kehonkielestä jo kauas, ettei hevonen ole nyt laisinkaan tyynellä ja rennolla fiiliksellä liikenteessä.

Yhteen ainoaan sanaan voisi tiivistää kaikki päivän "ongelmat": jännittyneisyys.

Hevonen oli hieman kiireinen, levoton, tyytymätön, reagoi ympäristöön ja säpsähtikin muka pari kertaa ihan olemattomia. Ei ollenkaan siis tyypillinen Nemo. Jouduin selvästi ottamaan ajon aikana paljon enemmän suusta kiinni ja jopa pidättelemään välillä, mitä en yleensä laisinkaan joudu tekemään sidepullit päässä. Myös jokainen pysähdys venyi pidemmäksi ja vaati enemmän pidätteitä kuin ilman kuolainta. En tykkää. 

Nemon tyypillinen stressireaktio. Tämä kertoo siis myös hyvin herran mielialasta..

Mutta tosiaan, vaatisi ehdottomasti enemmän vertailua kuolaimen ja kuolaimettoman välillä ennen kuin voisin syyttää pelkkää kuolainta tämän päivän tunnelmista hevosella. Yleensä Nemo on ollut selvästi parempi ajaa seuraavana päivänä, jos treenit on tehty kahtena päivänä putkeen. Olisi siis voinut olettaa sen toimivan tänään huomattavasti paremmin, kun eilen jäi taustalle oikein rento ja tyyni hyvänmielen treeni.

Vaan tällä kertaa näin. Seuraavalla kerralla ajetaan jälleen ilman kuolaimia. Kyllä me vielä joskus myös kuolaimiin opetellaan ihan oikeasti.. Koska.. Pakkohan se on.



Tämän päivän treeni oli muutenkin astetta haastavampi. Ajeltiin kesätarhaa pitkin, ja siellä sattuu olemaan kiveä ja kantoa ja ojaa ja ties mitä matkalla. Mönkijällä aurattu ura puolestaan oli lähes lumeton ja liukas, eli kaikkea mahtui matkalle. Kaikki reen kyydissä istuneet tietävät, kuinka reki voi välillä liirata kuin jään päällä puolelta toiselle hieman vinossa maastossa. Ja näin me tänään liirailtiin. Tuli jo itselleni olo, että putoan kyydistä ja pian ollaan kyljellään jossain penkassa. 


Onneksi on reen edessä vuonohevonen, jolla on vuonohevosen voimat. Nemo vaan kiskoi perässä sivuluisua tulevaa rekeä eteenpäin tyynen rauhassa, vaikka toinen aisa painoi välillä isolla voimalla sen kylkeen ja jalkaan. Ajeltiin myös yli lumen alta esiin pilkottavan sorapäällysteen, jolloin jalakset pitivät melkoista kitinää ja kirskunaa. Ei mitään reaktiota. Samoin mentiin pieniä ylä- ja alamäkiä, jolloin mäkivyöt ottivat tosissaan peppuun kiinni reen liukua hidastaessaan. Ei taaskaan mitään merkitystä hevoselle. On se aikamoinen pieni mies :)


Rousku pelästyi ohi liukuvaa rekeä, jolloin Nemokin reagoi pienesti Popin säpsähdykseen. Hohhoijaa nyt taas muka.



Heei me juostaan!

Innokas pieni poni ja onnensa kukkuroilla oleva ponitäti :)

<3

Loppumatkan Kiia sai istuskella yksin kyydissä, parempi lopettaa aina hevoselle helppoon suoritukseen.

Nyt on rekeä kiinnitetty ja purettu jo lukuisissa eri paikoissa.

Nemon treenin jälkeen päästettiin pojat vielä yhdelle kesälaitumelle irtona juoksemaan. Varsin laiskaa oli touhu taas vaihteeksi. Nemo innostui pariin otteeseen spurttailemaan kunnolla, mutta eipä saatu kummallekaan edes hikeä pintaan tällä kertaa.

Vuonis on vaan parhaimmillaan lumisessa maisemassa. No can do.

Tarkennus eksyi taas matkalla..

Veljesrakkautta. 

Taisi se Popikin muutaman askeleen juoksennella.

Siri muuten ratsastikin eilen Rouskulla. Satula on herralle niin epäsopiva, että ilman satulaa mentiin kentällä muutama kierros. Kuvat jäivät tällä erää ottamatta, kun mie kuljin liinan jatkeena mukana, eikä kummallekaan sattunut edes puhelinta taskuun. Poni oli oikein kiltti ja rento ja pätevä.

Jiihaa!

Hei apua mikä tuo perässä metsästä vyöryvä pyörylä on?!

Vaihteeksi edestäpäin Nemon "kootut laukat".

Sillä on kyllä tapana pyöristää itsensä tällaiselle kerälle laukassa päästellessään.

Popi oli vaan et voisinks mä hengaa teiä kaa? Kun toi kakara laittaa mut muuten juokseen.

Hetkonen… Mitäs se kakara nyt keksi?!

Utelias apina.

Blaah, se olikin ihan tylsä juttu. Vaan onpahan nyt testattu.

Miksei parhaissa kuvissa ikinä tarkennus onnistu?

Kyllä tällaiset kauniit ilmeet sitten taas tulevat hyvin kuviin.

Rouskukin väläytteli nättiä ravia!

Juomatauko.

Nepparin lettipää <3

Ja Popparin kielisuu <3

You Might Also Like

9 kommenttia :

  1. Meillä on myös hevonen selvästi rennompi sidepullilla kuin kuolaimella. Ja tyytyväisempi! Siksi ollaankin nyt tehty taas enemmän kuolaimettomalla, nyt kun kuolain on jo tuttu juttu. Ja minäkin osaan käyttää kuolaimetonta paremmin kuin kuolainta.

    Hienosti Nemo vetää kyllä rekeä ja onhan se uskottavan näköinen noilla suitsilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo nuorelle hevoselle varmasti kaikilta osin helpompi ja tutumpi, kun vastaa enempi riimun painetta, mikä on jo hyvin hallussa.. Ja toki mukavampikin kuin kuolaimet suussa :p

      Eikö olekin heti ihka oikeen työpollen näköinen, kyllä varusteet miehen tekevät :D

      Poista
  2. Nemo on kyllä ihana työhevonen! Taidankin liittyä sen fanikerhoon... tai jos sellasta ei ole, niin sitten perustan :D Tuollaisen pollen (ja valjaat) mä vielä joskus hankin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keppari Funclub - hih :D Hanki ihmeessä, suosittelen lämpimästi!

      Poista
  3. Voi vautsi kuinka hieno Nemo on reen edessä! Ja nuo suitset, oih..

    Meilläkin pientä kuolainkriisiä, Fantti toimii niin kivasti kuolaimettomalla niin en raaskisi kuolainta laittaa. Mutta koska tulevaisuus, on kuolainta välillä pidettävä. Katsoo millainen Fantti tulee olemaan kuolaimen kanssa! Millainen kuolain teillä muuten on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajosuitset on ihan pro :) onneksi kuvissa ei näe kuinka vanhat ja kuluneet ne oikeasti ovat :D

      Rauhassa vaan kuolaimen opettelua niin hyvä tulee :) nemolla on nyt tavallinen fullcheek nivelkuolain. Edellinen kuolain oli fullcheek suora omppukuolain. Ajaessa nuo viikset on kyllä hyvä olla, ja muutenkin varsalle hyvä apu kun ohjaa paineella myös turvan sivusta :)

      Poista
    2. Saako udella miksi vaihdoit suoran kuolaimen niveliin?

      Poista
    3. Alun perin hankin nuo nivelet ihan sen takia, että piti saada näyttelyyn siistimpi kuolain. Suusta näkyvä vihreä omppu-osuus ei ollut kovin kaunis :D Halusin edelleen viiksikuolaimet, ja niitä on melko heikosti saatavilla (eri malleja varsinkin), joten ostin sen mikä kaupasta löytyi. Mitään muuta kuolainta kun ei oltu edes kokeiltu, niin ajattelin kyllä nivelen käyvän näyttelykäyttöön ihan vallan mainiosti..

      Ajokäyttöön se päätyi sitten myös, kun totesin omppukuolaimen jotenkin tosi epäsopivaksi. Nemo alkoi heittää kieltä sen yli, ja näytti, ettei se oikein mahdu olemaan suussa?? Nivelellä on ollut siis parempi ajaa kuin suoralla ompulla nyt viime kuukausina. Mieluiten haluaisin pehmeimmän mahdollisen suoran kumikuolaimen, muttei taida sellaista saada viiksiin yhdistettynä =/ Joka tapauksessa kuolaimen vaihtokin on kyllä mietinnässä..

      Poista
  4. Itse asiassa nyt kun olen näitä katsellut, on vaihtoehtoja vaikka mitä! Esim. tällainen omppu-kolmipala voisi olla mielenkiintoinen kokeilla. http://www.hippodome.com/full-cheek-kolmipala-omppu-flexi-bit-p-2868.html

    Tämäkin näyttää mielenkiintoiselta, mutta millä perusteella on juuri esteille sopiva? Hintakin on tosin mielenkiintoinen :D https://www.horsepro.fi/sprenger-dynamic-rs-full-cheek-kolmipala-kuolain-sensogan

    Ajokuolaimet tuppaavat olemaan yleensä jotain kankiin viittaavaa, niin kovin vaikea on keksiä oikeasti todella pehmeää ja tasaista kuolainta ajoon..

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.