koirat ,

LOMA(reissulla)!

7/15/2016 10:24:00 ip. marjo 1 Comments

Mä oon niiiiiin lomalla. Ai että. Ei haittaa edes nämä kelit, vaan loma alkoi nyt. 

Tänäpä vähän reissattiin taasen. Kuskin kanssa rehvit tallille, Virpi apukäsiksi, heppa koppiin, kamat kasaan ja menoksi. Miten kätevää. 



Tällä kertaa päädyttiin maisemiin, missä ei ollutkaan muita hevosia. Nemoa alkuun vähän jänskätti, totta kai kun uusi paikka ja kopilla tultiin paikalle. Itse asiassa koko matka taisi olla jotenkin outo, sillä ensimmäistä kertaa hevonen tuli miltei vauhdilla ulos heti, kun takaa puomi irrotettiin. Nemon kanssa on aina kaikki kuljetukseen liittyvä tehty hitaasti ja viivytellen, ettei se vahingossa oppisi kiirehtimään ja ennakoimaan asioita.. Ja lähtiessä tulikin sitten pienoinen kuljetusongelma, siitä lisää myöhemmin.


Alkuun vähän palloiltiin ympäriinsä ja katseltiin maisemia. Ihan kiltisti Nemo käyttäytyi, vaikka vähän jännittynyt olikin. Kovasti kaikkea piti ihmetellä ja tutkailla. Ilmeisesti sateessa kastunut ja matkan aikana kuivunut turkki ärsytti taas niin kovin, että Nemo ilmaisi hyvin suurieleisesti haluavansa piehtaroida juurikin nyt!


No senkus piehtaroit sitten..



Yksi asia jännitti kuitenkin kaikista eniten. Eipä Nemo ole tuollaista kummastusta nähnyt ainakaan kahteen vuoteen. Se näkyykin tuossa ylemmässä kuvassa taustalla.. Kovin outo juttu. Niin paljon aakeutta ja laakeutta ja vaaleutta.


Pitäähän sitä nyt vähän varoen lähestyä. Ja pöristä sille. Ja välillä vähän säpsähtää karkuun. Varovasti kaulaa kurkottaa, jos sitä uskaltaisi haistaa. Ei ehkä uskalla kuitenkaan, sehän liikkuu koko ajan! Parempi vaan tutkailla kauempaa ja valmistautua syöksymään karkuun, jos se yllättäen vaikka syökin pieniä poneja?


Mutta kuten kaikki tiedämme, on pienen pyöreän vuonohevosen herkkumaha loputon. Mitäpä ei nuori herra tekisi leivänkannikan eteen?


Jep, pian siellä oltiin järvessä yltä ja alta litimärkinä kaatosateessa. Kunhan Nemo selvisi rannan tuntuman suojavallin yli ja uskalsi kavionsa kastaa, sen jälkeen se oli menoa. Minä sain jo todeta, että pakko se on käydä ottamassa takki pois päältä ja jatkaa pidemmälle, sillä tämä hevonenhan on kyllä tulossa uimaan!


Monta kierrosta tehtiin järveen ja rannalle, järveen ja rannalle. Nemo tuli reippaasti herkkujen perässä, minä kipittelin edellä ja hevonen perässä. Jossain kohden se aina päätti, että nyt riittää ja suuntasi takaisin rannan tuntumaan. Minä lampsin sitten perässä.


Vettä tuli kuin esterin sieltä, joten kuvasaldo jäi vähän laihaksi. Mutta olipa kiva, että saatiin kuitenkin kuvia Nemon ensimmäiseltä uimareissulta, kiitos Virpille!


Ei Nemolla mikään kiire vedestä pois ollut, mutta annoin sen kääntyä ja palata rantaan aina, kun se itse halusi. Yleensä se kääntyi siinä kohden, kun minäkin pysähdyin, eli kun maksimisyvyys kahlaamiselle alkoi tulla vastaan.


Paitsi etti käytiin me uimassakin saakka! Minä ainakin kävin, ja vahvasti näytti siltä, että myös Nemolla irtosivat kaviot pohjasta viimeisellä rinksalla. Itse asiassa olen melko varma, että jos olisin lähtenyt edellä uimaan kauemmas, olisi Nemo kyllä lähtenyt mukaan.


Se ei vaan näillä varusteilla onnistunut, sillä jos Nemo olisikin päättänyt palata rantaan, enhän minä olisi enää ehtinyt sen mukaan. Täytyy ensi kerralla ottaa kaulanaru hevoselle, jotta voin roikkua siinä kiinni ja hilata itseni kyydissä perässä, jos hevonen päättää poistua paikalta.


Olisi vähän ikävä jäädä yksikseen uimaan ja päästää heppa omilleen rantsuun. Minä kun en ihan ui samaa vauhtia hevosen kanssa. En edes koiran ;)


On tuo otus vaan aikamoinen virtahepo. Näistä kuvista sen kyllä huomaa! Vaikka välillä yrittikin muka näyttää niin ryhdikkäältä ja pörheältä orhilta.


Ei enää paljon harmaammaksi voisi Suomen kesä muuttua! Mutta kesä on kesä ja loma on loma.


Kyllä nyt kerran kesässä kuuluu käydä vaatteet päällä uimassa!


Näin loman alun kunniaksi treffattiin myös ihku shelttivauva, pari kuvaa siis vielä Mesistä :)

"Kun toi isompi haistaa tätä puuta, niin kai munkin pitää..?"

Sylissä on kivaa. Voi tehä kepposia ;)

<3

ps. Lauralle terkkuja! Trimmasin koirien turkit! Enpä edes muista koska viimeksi, niin monta vuotta ehti Laura huolehtia näiden neitokaisten kauneudesta.... 

You Might Also Like

1 kommentti :

  1. Me ollaan käyty ponin kanssa uimassa jo aika monesti, mutta nyt harmaamman jakson aikana taidetaan jättää välistä :'D
    Blogissa onkin siitä postaus jos toinenkin!
    www.lifewithicelandichorses.blogspot.com

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.