fantti ,

Kaikki hepat yhdessä pöllyttämässä!

2/12/2018 07:51:00 ip. marjo 2 Comments



Välillä täytyy tarttua tilaisuuteen, kun sellainen eteen tarjotaan! Emilialla oli viime sunnuntaina kuvauspäivä yhdessä ystävänsä Lotan kanssa. Houkuttelin Emiliaa maastokaveriksi kuvien jälkeen, ja tarjosin sitten, josko Lotta haluaisi lähteä Lotalla mukaan (hih!), niin saataisiin kaikki hepat samalle reissulle liikkeelle - ja tämähän heille sopi!

Minulla oli itse asiassa ajatus, että otan Nemon kanssa laukannostoja pellolla. Luulin, että myös Emilian on aikomus laukata Fantin kanssa ja kamerakin lähtee matkaan, joten miksipä ei samalla Nemolla? Kaikki ainekset oli kutakuinkin täydellisesti valmiina Nemon kanssa laukkavetoihin. Se oli liikkunut edelliset päivät raskaasti hikeen (enimmät menohalut hukattu!), pohjalla oli paksu lumihanki (ei satu kuskia kun mätkähtää pukkihypyistä kinoksiin!) ja kavereina tylsät tutut tammat (kuka nyt niitten perään jaksaa vouhkata?). Uskoin siis, että Nemo olisi todennäköisesti melkoisen kiltti - ehkä jopa löysä - laukkakaveri.

Kysyin sitten Lotalta, josko hän haluaisi lähteä Nemolla laukkaamaan?? Ja kun kerran oli vauhtihirmu kuski tarjolla, ja tämä ilmoitti saman tein että miksipäs ei, niin mitäpä minä siihen muuta lisäämään kuin tervemenoa! Minä lähden vallan mieluusti Lotalla ilman satulaa ja otan mieluummin kuvia Nemon laukkatreeneistä kuin olen itse siellä kyydissä.


Lotan selästä napattu kuva nuorisosta. Mitäköhän tuo mun hevoseni touhuaa??

Nemo "yksinään" pellolla liikenteessä.

Tunnen kyllä tuon hevoseni sen verran hyvin, että arvasin ihan oikein: Nemo oli ennemmin pungerrettavaa kuin pideltävää mallia. Eikä peräkään tainnut lentää kuin pienesti kaksi kertaa? Taisipa kyllä nuori herra olla hyvin ihmeissään, kun joutui ihan yksin kulkemaan pitkin peltoa ties mihin suuntiin, ja tammat vaan nököttivät sivussa odottamassa. Eikä sekään edes riittänyt, vaan vielä pakotettiin ravaamaan ja laukkaamaan siellä kinoksissa! Kaikki respektit kyllä sinnikkäälle ratsastajalle, joka ylipäätään sai nuoren herran liikkumaan yksinään haluttuun suuntaan ja vauhtiin. 

Fantilla olisi menohaluja piisannut!

Nemo ihmetteli, kuinka täältä lumesta pitäis saada jalat nousemaan.

Fantti näyttää, että näin helposti se käy! No jokainen voi mielessään kuvitella, kuinka jalat ovat ilmassa tuolla
lumipöllyn takana ;)

Ensimmäisissä parissa laukkavedossa Fantti sai kyllä toimia edessä apulaisena. Näiden tammojen perässä on kiva laukata, kun niillä säilyy vauhti ja kontrolli, eikä Nemo ota niistä kierroksia. Kaikkien hevosten perässä kun ei taitaisi käydä ihan samoin..

Tämän jälkeen Fantti kuitenkin jättäytyi matkasta (ei Emilian ollut edes tarkoitus laukata ilman satulaa) ja Nemo sai jatkaa menoa yksikseen. Tässäpä siis kasapäin kuvia Nemosta ja Lotasta pellolla painattamassa. Me vaan Emilian ja tammojen kanssa keskityimme katselemaan ja naureskelemaan Nemon menolle. Sen verran, mitä kaikelta puuskutukselta hangessa kävelyn lomassa muuta jaksoi..

Kovasti vaihtelee lumimäärä, puiden läheisyydessä on jopa melkein maa näkyvissä.

Samaa ei voi sanoa keskellä peltoa!

Suu aukeaa kun kiinni joutuu ottamaan, mutta eipä tulisi mieleenkään sitoa turpaa kiinni siten, ettei
hevonen pystyisi suutaan aukomaan. Onneksi Nemolla on hyvät (ääni)jarrut,
joten harvemmin sitä kovemmin joutuu suusta vetämään. Toki joskus sitäkin.

Nouseeko vai eikö nouse?

No kyllä lähti!

Pahoittelen kuvien vähän huonoa laatua. Minun ikivanha tietokoneeni ei ymmärrä nykyisten Mark II -kameroiden raw-kuvia. En tiedä miksi. En saa näitä uusien kameroiden kuvia auki millään kuvien katseluohjelmalla tai kuvankäsittelyohjelmalla. Sama ongelma tuli esille aiemminkin, kun yritin käsitellä muiden ottamia kuvia. Nämä ovat nyt siis suoraan kameran tallentamia alkuperäistiedostoja! Kuvasin Lotan kameralla, kun hän oli ollut Emiliaa kuvaamassa, eikä minulla omaa kameraa ollut mukanakaan. 

Enpä muista, koska viimeksi olisin julkaissut ainuttakaan kuvaa ilman, että se kulkisi ensin photarin läpi? Valitettavasti myös Photoshoppini on niin vanha versio, ettei sillä saa näitä uusia kuvia auki. Enkä ole raaskinut sijoittaa uudempaan ohjelmaan - en edes Lightroomiin, vaikka se varsin unelma olisikin. Aloin ensin käsitellä kuvien jpg-versioita, mutta totesin sen enemmän häiritseväksi kuin hyödylliseksi, joten olkoon. 

Tammamammat pääsivät helpolla!

Tötterönenä!

Kyllä jaksaa.

Täysillä sano Nemo!

Välillä vähän innostutaankin.

Ja taas mennään.

Hyvin sieltä nousi laukat moneen kertaan. 

Kiitos pätevälle kuskille, joka sai ne ponille perille. 

Kaikkensa antaneet. Oli se taas pätevä pieni mies! 

Lotta ei päässyt helpolla Nemon kanssa, eikä kyllä Nemokaan kuskinsa kanssa. Toivottavasti tämä pari nähdään jatkossakin yhdessä lenkkeilemässä! Nemolle tekee varsin hyvää, kun joku laittaa sen kerrankin kunnolla duuniin. Minä taidan olla aina vähän liiankin kiltti ja lepsu kakaraani kohtaan??

Minä keskityn päästelemään Lotan selässä, ainakin vielä hetken, jos ja kun Nemon selkään halukkaita hurjapäitä löytyy. Onneksi sellainen nyt yllättäen ilmestyi kohdalle ja lupasi tulla toistekin! Kiitos vielä Lotta, odotan jo innolla!

Toinen Lotta-hurjapää kyselee, joko saa lähteä!?

Tää mummohevo on niin hauska, ettei sen selässä voi kun repeillä totaalisesti!!

Tää on niin Lotan juttu.

Nemolla oli hirrrrrmu kiire kotiin. Hädin tuskin tammat mukana pysyivät.

...jotekin se kiire kummasti katosi, kun kysyttiin, vieläkö haluat laukata.

Kaikkensa antanut pieni mies totesi, jos enää vaan ravataan kiitos.

Tällä menolla voisivat kilotkin joskus alkaa karista. 

Tämä oli muuten ensimmäinen kaikkien näiden kolmen yhteinen lenkki!

Niin ja vielä näitä Lotta Heinosen ottamia kuvia Emiliasta ja Fantista - aivan ihania eikö!!

Kuin jostain fantasiasadusta!

Tuleva mamma on niin kaunis <3 

Ja edelleen vauhtia riittää!

You Might Also Like

2 kommenttia :

  1. Hei. Minulla on selän hermovaurio mikä on aiheuttanut minulle vaikka mitä ongelmia. Nyt Kela on myöntänyt minulle ratsastusterapiaa (Ihanaaa! :) )!Ratsastuskokemukseni: Nuorena (6v-16v)ratsastin vakituisesti, sitten lopetin terveyssyistä.
    Nyt olen 47v. ja tämän selkäni takia olen alkanut taas ratsastamaan silloin tällöin mm. kävin vaellusratsastamassa issikoilla sekä naapurissa on ravihevostalli, missä olen käynyt välillä ratsastamassa. Miksi otan sinuun yhteyttä, on koska sinulla on vuonohevosia, joten sinulla on niistä paljon tietoa!
    Minun ongelmani on se, että nämä terapiaratsastustallit ovat määrittäneet heidän vuonohevosille painorajan, mikä on 70kg. Minun panoni on valitettavasti 90kg (vaikka olen kylläkin laihduttanut nyt 6kk aikana yht. 20kg :) ). Ihmettelen tätä suuresti, koska silloin kun olin siellä vaelluksella issikoilla, niin minun annettiin ratsastaa niillä. Tahtoisinkin nyt sinun mielipiteesi vuonojen asiantuntijana, että voiko mielestäsi minun painoiseni ratsastaa niillä?
    Arvostaisin kovasti mielipidettäsi.
    Ystävällisin terveisin
    Ira Paarvala
    ira.paarvala@hotmail.com
    050 46 33 963
    ps. Mieheni vastaa puheluihini, koska olen saanut myös lievän aivoinfarktin 2v sitten ja se aiheutti minulle paniikkihäiriön, mikä on toinen syy, että haluan kovasti ratsastusterapiaan, uskon sen auttavan minua myös tässä ongelmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiitos kommentista, laitan sinulle sähköpostilla vastausta myöhemmin, kun on aikaa kirjoitella! :)

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.