"pojat ei zumbaa ne nostelee"

Tunnistaako joku, mistä kappaleesta otsikko on lainattu? Jos et, se selviää lopussa olevasta videosta. Tämä musiikki vaan sopi niin hyvin meidän pikkupoikiimme, etten voinut jättää sitä laittamatta!

Iltavuorossa ei taas kamalasti ole aikaa ollut tallilla käydä. Onneksi siellä nyt ei erityisesti olekaan tekemistä, hevoset pärjäävät vallan mainiosti. Niillä on jatkuvasti ruokaa, vettä ja kuiva suoja saatavilla, joten mitäpä nuo enempää kaipaisivat. Vallan hyvin tuntuu kyllä ihmistenkin seura silti kelpaavan.

Kirjoitin viimeksi, kuinka ponit tulivat hirmuista kiitolaukkaa luokseni laitumen toisesta päästä, kun menin viemään ruokaa laitumelle. Tällä kertaa menin vaan Fionan kanssa, ja sieltähän ne taas painattivat. Kamera oli jopa mukana, mutta olin vielä niin kaukana, ettei kuvista tullut oikein mitään. Varsinkaan, kun tarkennus on aitalangoissa lähes jokaisessa kuvassa! Joku päivä vielä hiivin laitumen reunalle kera kuvaajan, joka saa valmiiksi asettua odottamaan ohi laukkaavia hevosia. Niistä saisi hiukka kivoja kuvia, etenkin kun keli olisi kohdillaan.

Täältä me tullaan!

Vaan on nuo ponit aika pöhlöjä. Ne vaan laukkasivat suoraan minun ohitseni ja olivat menossa pihattoon! Kujassa ne pysähtyivät ja katsoivat taakseen ihan hölmistyneinä. Minä olin siinä vaiheessa kävellyt jo laitumelle. Hetken ne ihmettelivät, ja kun tajusivat etten ole tulossa perässä, niin ei muuta kun täyttä laukkaa takaisin laitumelle. Ihmetys kasvoi vielä suuremmaksi, kun en tuonut ruokaa enkä ottanut heitä mukaani. Sinne jäivät ponit aidan taakse pöllämystyneinä seisomaan.

…ja ohi mennään :D

Hei mitä etkö sää tullutkaan mukaan? No täältä me taas tullaan!

Spurttailu on kivaa. Ainakin välillä.

Nemo meni kyrsiintyneenä Popia kiusaamaan, kun en ottanutkaan sitä matkaani.

Hämääkö tämä kuvakulma jotenkin, vai onko mun ponini oikeasti näin järkyttävä mörssäri?

Toki ne sitten hipsivät perässä pihatolle, kun tajusivat, että olin sinne mennyt siivoamaan..

Tanjan kanssa otettiin pojat kentälle kirmailemaan. Edellisestä kerrasta onkin jo monta kuukautta aikaa. Tämä on ehkä paras mahdollinen hikitreeni, mitä hevoselle voi antaa. Ainakin niiltä osin, että paikat aukeavat ja hevosella on taatusti hauskaa. Ja Nemon osalta tämä on toistaiseksi ainoa treenimuoto, missä sitä koskaan on hikeen asti liikutettu. Ehkäpä tämä tulee ensi talvena muuttumaan.. ;)



Tarkoitukseni oli ottaa vain videota poikien leikeistä, kun keli oli taas mitä oli. Marraskuu. Otin siis huonomman putken mukaan, ja vähän harmittelin tätä valintaani. Pakkohan se oli taas kuviakin napsia, keli yllättikin positiivisesti. Harmi vaan, että eihän tuo 5.6 aukko riitä mihinkään, vaikka valoa yrittäisikin olla. Kuvien laatu siis on vähän mitä on, täytyy näihin nyt suht tyytyväinen olla kuitenkin. On tämä Teneriffalta ostettu halppisputki ihan jees ja ajaa asiansa täysin! Kyseessä siis Canonin 55-250mm f4-5.6 is stm. Onko muilla putkesta kokemusta ja mitä olette pitäneet?

Annetaan jälleen kuvien ja videon puhua puolestaan poikien touhuiluista. Ei näillä kahdella ainakaan keskenään tylsää pääse tulemaan!


Toinen söpöilee ja toinen ei.

Siis kuinka pitkä alahuuli Rouskulla on? :D

Ilmeitä tällä ponilla riittää.

Tukehdun nauruun, mikä asento tämä nyt on?! Ja mihin katosi ponin kaula?

Kumarrellaan.

Jostain syystä tykkään tästä kuvasta, vaikka tarkennus on taas jossain karkuteillä. Ehkäpä tuo suttaisuus vaan kuvastaa vauhtia paemmin kuin tarkka kuva?

No on tässä vertailuna sitten oikeasti hyväkin kuva.

Tähän taas pitäisi lisätä värikkäät varusteet ponille päälle ja pikkumukula kyytiin istumaan. Karusellimusiikki taustalle soimaan. Tai toki voisi vaan muokata tolpan pois kuvasta..

Hyppyy!

Levitoiva poni?

Hyvin tahmean alun jälkeen alkoi laukkaakin löytyä.

Ja välillä leikittiin oikein kunnon syöksysämpylöitä!

Kummasti poni hoikistuu samalla kun turkki hikoaa.

Popi vaan osaa nämä syöksyloikat!

Komeat kauniit hevosemme! <3

…piilotetaan ne höyryn keskelle, niin ei näy liikaa yksityiskohtia.

Komea on tämä siluettikin.

Nemo venyttää. Milläköhän tällaisen ravin saisi esille näyttelyissä?

On ne aina niin kilttejä ja söpöjä :)

Rouskun tuli oikein kunnolla hiki pintaan.

Loimikin vielä höyrysi läpi loppukäynneillä.

Keksin kivan paikan kuvata hevosia. Vaan kun hevoset olivat jo laitumella, tyydyin pienempään malliin :)


linkki videoon

ps. Eikö tämä meno nyt vähän zumbaliikkeiltäkin välillä vaikuttanut??

Hevosenomistajan kuvahaaste

Sain tämän useammassa blogissa kiertäneen haasteen Merikalta, kiitos!


Tässä kuvahaasteessa täytyy siis...
  1. valita neljä kuvaa, jotka vastaavat mielestäsi parhaiten sanoja luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä todellisuus.
  2. neljän kuvan jälkeen valitse vielä yksi vapaavalintainen kuva, sekä siihen parhaiten kuvaava sana
  3. haasta mukaan viisi bloggaajaa, joilla on oma hevonen!
Jätän tällä kertaa haastamiset tekemättä, niin useassa blogissa haaste on jo vastaan tullut, etten enää taitaisi viittä lisää keksiäkään. Kaikki halukkaat saavat toki haasteen toteuttaa! :)

LUOTTAMUS

Viimeinen ratsastus kantavalla Lotalla. Tamma oli tuolloin ihan huikea. Toki kun olin tehnyt sen kanssa aktiivisesti kaikenlaista kuukausitolkulla, se tosiaan toimi kuin ajatus. Eipä tällä hetkellä tulisi mieleenkään lähteä ratsastamaan palkällä kaulanarulla, vaan tässä mentiin ihan rennonreiskoina pitkin maastoreittejä.

ONNISTUMINEN

Meinasin laittaa tähän ratsastuskuvan kerralta, jolloin sain Lotan ensimmäisen kerran liikkumaan hetkittäin oikein päin. Fiilis oli ihan mahtava. Itse asiassa koko ratsastuskerran aikana koin jonkinlaisia ahaa-elämyksiä siitä, kuinka upeasti ja pienesti hevonen oikeasti toimii. Vaan sen sijaan lisäsinkin kuvan, jossa Nemo on mukana (sehän se minun hevoseni on..) Tämä kuva pelkästään on varsin onnistunut, mutta lisäksi koko varsaprojekti, jota tämä kuvastaa, meni kaikilta osin nappiin.

EPÄONNISTUMINEN

En meinannut löytää mitään kuvia epäonnistumisesta! Jostain syystä ne ovat ehkä päätyneet poistoon, hmm.. Vaan tässäpä pikkuherralla oli tilannenopeus astetta liikaa reittivalintaan nähden, ja näinhän siinä pääsi käymään, hupsista keikkaa!

TODELLISUUS

Tähän nyt voisi laittaa ihan minkä kuvan tahansa.. Kaikki blogin kuvat ovat todellisuutta. Varsa, treeniä, vehreät laitumet, koirat juoksemassa mukana. Mitäpä muutakaan? Laiduntavat ja leikkivät hevoset.

 PALLO

Ja vielä vapaavalintainen kuva, jossa siinäkin Nemo on mukana! Siltä varalta, jos joku on jo sattunut unohtamaan, miltä Lotta näytti viimeisillään.. :D



My Day kesäkuulta osa 2

Kuten aiemmin mainittu, saimme viime kesänä Blogitallin kautta Canonilta lainaan videokamerat, joilla kuvasimme elämäämme muutaman päivän ajan kesken jäänyttä Blogitallin projektia varten. Tässä siis jälleen yksi julkaisematta jäänyt päivä viime kesäkuulta. Edellinen osa on samalta viikonlopulta lauantailta ja tässä sitten sunnuntain pätkä.

Video on jälleen pääosin tallilla kuvattu ja tällä kertaa Nemo toimi ajelutushevosena lastentapahtumassa. Enjoy!


Uranvaihdos edessä?

Me tuossa eilen vähän tuumattiin, jos tehdäänkin Nemosta länkkäriheppa..? Katsokaa nyt kuinka söpö pikku karjapaimenponi siitä tulisi ♥

Näin poseeraa tulevaisuuden uljas lännenratsu!

Hmm vai oliko se sittenkin pieni mammutti?

Ei muuta kun western-suitset hankitaan, eikö?

Nemo on ihan että jaa mitä, mikä tää nyt on ja mihin mun valjaat hävisivät!?

Tukkakin meni ihan vinksin vonksin.

Itse asiassa tuossa taas kerran netistä työhevosjuttuja lueskellessani (ai hitsit kun olisi kyllä pakko päästä johonkin kurssille ja ammattilaisten oppiin!) totesin jälleen Nemon olevan aivan täydellinen työhevosen alku. Sillä on kutakuinkin kaikki ne ominaisuudet - sekä fyysiset että henkiset - joita hyvältä työhevoselta vaaditaan.

Voisinpa tähän listata muutamia työhevoseen liittyviä seikkoja, joita MW Hevospalvelut on blogitekstissään Irtiotto, työhevosen korkeakoulua todennut. Tai siis juurikin näitä asioita, jotka vaikuttavat hyvään irtiottoon kuorman edessä, ja jotka ovat pitkälti hevosella valmiina synnynnäisesti olevia ominaisuuksia. Suosittelen muutoinkin lämpimästi tutustumaan blogiin.

Eli mikä tekee Nemosta niin hyvän työhevosen? Sen rakenne: se on pieni ja massava, sillä on hyvin leveä rintakehä, eli paljon pinta-alaa painaa itseään länkiä vasten. Mutta myös Nemon takaosa on hyvin leveä ja vahva, eli sillä on hyvä kyky koota itseään oikein painopisteen säilyessä keskellä. Nemon runko on syvä ja tiivis. Tämä indikoi keuhkojen kokoon ja hyvään hapenottokykyyn (kestävämpi hevonen). Raajat taas ovat suhteessa runkoon eli lyhyet ja erittäin vahvat. Harvalla vuonohevosella on yhtä vahva luusto jaloissa kuin Nemolla. Sekä kaula että runko ovat suhteellisen lyhyet, mikä on myöskin toivottavaa, mutta mielestäni kumpikaan ei taas ole liian lyhyt. Toki kaulalle saisi oikeastaan kaikilla vuonohevosilla toivoa lisää mittaa..

Myös Nemon luonne on kuin tehty työkäyttöä varten. Se on pienestä saakka ollut äärimmäisen nöyrä ja palvelualtis. Se selvästi haluaa tehdä ja osallistua, ja se toimii juuri kuten sitä pyydetään. Sillä ei oikeastaan koskaan ole ollut mitään omia mielipiteitä asioista? Mitä nyt paikoillaan seisominen olisi monesti paljon kivempaa kuin eteen liikkuminen, vaan kyllä liikkeelle on joka ikinen kerta silti lähdetty ;) En osaa tätä järkevästi sanoiksi pukea, mutta tiedätte varmaan mitä ajan takaa.. Ongelmaton ja luotettava hevonen. Nemo on äärimmäisen rauhallinen ja hyvähermoinen. Sillä on mahtava itseluottamus, pienestä saakka se on opetettu ensin emän rinnalla ja myöhemmin yksin kulkemaan kaikissa mahdollisissa paikoissa ja kohtaamaan uusia asioita. Ei se epäröi mennä oikeastaan mihinkään ja kulkee rohkeasti yksin edellä myös ajossa. Minun mielestäni Nemon on myös äärimmäisen fiksu ja järkevä hevonen. Sillä on harkintakykyä ja tilannetajua. En vaan osaa toivoa siihen mitään lisää tai mitään vähempää, mikä tekisi siitä parempaa hevosta työkäyttöön kuin se nyt on? Loput on enää koulutuksesta ja omasta osaamisesta kiinni..



Ai niin ja oli minulla muutakin asiaa. Nemon pieneksijääneet (ja lähes käyttämättömät) loimet ovat vailla uutta omistajaa. Onhan tällä hevosella jopa kaksi kertaa eläessään ollut loimi päällään, hih. Itse asiassa haluaisin myös ostaa Nemolle loimen (mieluusti käytetyn), 145 senttisen villa- tai fleeceloimen, mieluusti kaulakappaleella. Värillä ei väliä. Sen kerran kun tulee tarvetta, on tuo hyvä olla olemassa. Vaihtoa tai myyntiä saa siis ehdottaa! Nämä loimet ovat kaikki luultavasti kooltaan 135cm (en muistanut tarkistaa), ainakin Nemolle ovat liian pieniä.


Fleeceloimi 10e. Käytetty, pesty ja sen jälkeen pari kertaa käytetty. Vanha, mutta siisti ja ehjä.

Vuoreton sadeloimi 30e. Lähes käyttämätön, siisti ja ehjä. Ei pesty.

Toppaloimi 30e. Lähes käyttämätön, siisti ja ehjä. Ei pesty.

Iltahämärissä

Voi kauhea kun pimeys laskeutuu nopeasti. Muutamana iltana on ollut niin upea taivas, että tänään tallilla käydessäni nappasin kameran matkaan mukaan. Ei nyt mitään mieltä järisyttäviä kuvia tullut, kun en saanut hevosia taivaan eteen, ja pimeys tuli todellakin äkkiä. Maisemat olivat kyllä aivan upeat!

Jälleen muistuttelen kaikkia: käyttäkää heijastimia hämärällä liikkuessanne! Ja jos lähdette liikenteeseen (hevosella tai ilman) iltapäivän puolella, pitäkää mielessä, että takaisin tullessanne saattaa olla jo pilkkopimeää.. Otsalamppu ja heijastimet mukaan, vaikka lähtö tapahtuisi vielä täysin valoisaan aikaan :)

Tallille tullessani oli näin valoisaa.. Vertaa viimeiseen kuvaan samasta kohdasta.

Aurinko värjäsi pilvet upeiksi!

Hevosten laitumen yltä. Harmi etten mitenkään saanut poikia samaan kuvaan.

Yritin kyllä.. Köh.

Alkuun riitti valoa sen verran, että hevosistakin sai kuvia.

Vaikka enemmän teki mieli kuvata koko ajan muuttuvaa taivasta. Ai että kun olisi saanut hevosten siluetit tähän eteen!

Hämärä alkaa laskeutua..

Pojat laiduntavat tyytyväisinä.

Kun aurinko painui mailleen alkoi sumu nousta esiin. Tässä vaiheessa olikin jo niin pimeää, ettei tarkennuksesta tullut enää mitään.

Paremmassa valossa saisi ihania kuvia hevosista sumun edessä! Ehkä vielä joskus kesällä tässä onnistun.. Sitä odotellessa.

Säälittävä yritys saada sumua kuvaan :'D

Ja kotiin lähtiessä näytti tältä. Enkä edes ollut kovin kauaa, pimeys yllätti ihan täysin.

Nyt minä lähden töihin, hyvää yötä! 

Välkommen hem Tärnsjö!

Jes jes jes jes JES! Täytyykö enää muuta sanoa? Tehtiin Sirin kanssa pieniä diilejä, ja Rouskun työvaljaat palautuivat taas meidän käyttöömme. Ne olivat siis välissä muualla vuokralla. Nyt sekä Nemolla että Popilla on jälleen mahdollisuus ajella kera kunnon valjastuksen. Rouskulla siis toki pelkkää ohjasajoa. Itse asiassa parempia valjaita ei taida olla olemassakaan kuin ruotsalaiset Tärnsjön länkivaljaat?! Mihinkään en vaihtaisi ;)

Tänään testattiin kuinka Nemo vielä muistaa länkien alla kulkemisen. Hyvinhän tuo sujui. Itse asiassa paremmin kuin olisin osannut arvatakaan. Huippu varsa!

Jätetään höpinät sikseen ja annetaan kuvien ja videoiden kertoa loput.

Tällä kertaa Nemo innostui vähän irrottelemaan portin auetessa pellon puolelle.

Mikäköhän liike tämä on olevinaan? :D

…varsin löysää kyllä silti oli meno.

Kiia juoksee Nemon luo laitumelle.

Meillä käytetään lapsityövoimaa :'D

Videolla Kiia hakemassa Nemoa laitumelta. Ai että minua huvitti katsella näitä - tuhma Nemo ja sisukas pieni Teletappi-Kiia :D


Tosissaan otettava työheppa tarvitsi tietty myös ajosuitset päähän. En ole vielä käynyt palauttamassa Lotan suitsia näyttelyn jälkeen, joten äitimamman suitsilla kruunattiin tämä ajoluukki.

Ensin taas ohjasajeltiin.

Kääntyy kääntyy.

…ai miten niin etupainoinen hevonen, köh.

Ohjasajon jälkeen viriteltiin perään tukki painoa antamaan. Ekaa kertaa kun aikapäiviin längillä vedettiin, niin tämän enempää ei vielä ole syytä tavaraa perään lisätä. Totutellaan rauhassa. Näillä näkymin ensi talvena päästäänkin sitten reellä ajelemaan, kunhan vaan tulisi kunnolla lunta. Can't wait!



Nemo oli niin äärettömän kiva ajaa, että keksin vielä loppuun kokeilla sillä pientä ohjasajotehtävää. Nemon kanssa on harjoiteltu pelkkää ohjasajoa ihan luvattoman vähän. Melkein hävettää. Jotenkin tuo on itselleni sen verran vierasta maaperää, että ollaan enemmän keskitytty vetohommien tekemiseen ja maastossa kärryttelyyn. Toki samalla olen hevosta ajanut, mutta lähinnä on menty suoraan eteenpäin ja käännytty paikassa X. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun kokeilin ajaa T-käännöksen. Tämä suoritus on mm. käyttöratsastuksessa kilpailutehtävänä, tosin huomattavasti pienemmässä tilassa kuin me nyt teimme. Nemo oli aikas pro. Videolla toinen yrityksemme käännöksestä. Harmillisesti peruutin liian kovilla avuilla ja varsa aukoo suutaan, enpä tajunnut että kevyemmätkin avut riittävät! Tiedänpä sitten ensi kerralla..



Nappasin vielä muutaman kuvan tallikaveristamme Hetasta, joka oli kentällä hyppäämässä hevosellaan Pandoralla. En muista olenko kertonutkaan, kun Pandora saapui tallille viime kesänä? Jos en, niin tulipa sekin nyt ilmi. Tallin toiseen laumaan meidän poikiemme lisäksi kuuluu siis shettis, piensuokki, kaksi lämppäriä ja tämä torinhevonen. Kaikki nämä ovat esiintyneet blogissa aina silloin tällöin. Pandoralla oli astetta enemmän menohaluja esteelle, ei meinannut kameran tarkennus pysyä mukana. Sain sentään pari melkein onnistunutta hyppykuvaa :)