Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuonisuutiset. Näytä kaikki tekstit

Kansikuvatyttöjä ja -poikia

Nemon mallinura jatkuu. Muistattekos varsan poseerauksen Hevoset ja Ratsastus -lehden kannessa vuosi sitten? Tällä kertaa myö liityimme Lotan kanssa porukkaan mukaan ja kaikki kolme pääsimme lehden kanteen :)


Myös Siri ja Popi löysivät tiensä kansikuvamalleiksi uusimman Vuonisuutisten myötä! Laskin juuri taittaneeni nyt yhteensä 14 numeroa Vuonisuutisia, enkä ole omien hevosten kuvia käyttänyt kansissa kuin kerran etukannessa ja kahdesti takana. Nyt päätin "korjata" puutteen ja myös takakanteen valitsin Nemon ja miun kuvan. Tosin pitkälti tämä johtui ihan siitä, että piti saada kivoja tonttukuvia kansiin… Mitäs työ näistä pidätte?



Vuonisuutiset

Kuten on aiemminkin tullut mainittua, mie toimin Suomen Vuonohevosyhdistyksen jäsenlehden päätoimittajana sekä taittajana. Viime päivät ovat taas kuluneet täysin lehden parissa, ja johan alkaa valmista syntyä. Kaikille yhdistyksen jäsenille siis iloinen tiedote; pian löytyy taas tuhti lukupaketti postilaatikoista!

Tätä näkyä saa tuijotella.. Tai ei näin pienenä sentään, mutta ei nyt vielä paljasteta sisältöä ;)

Lehden kansikuvapojaksi pääsi tällä kertaa Kalino, Lotta puolestaan lähettelee jouluterkkuja takakannessa!

Jos haluat tilata lehden itsellesi, käy tutustumassa Suomen Vuonohevosyhdistyksen sivuihin ja liity jäseneksi, lehti tulee automaattisesti kaikille jäsenille. Lisätietoa lehdestä täällä: http://vuonohevoset.com/jasenlehti.htm

Tai jos haluat lähettää vuoniskuvia tai kirjoituksia lehteen, laita rohkeasti minulle postia tulemaan! Materiaalia kaivataan aina, ja tiedän että teillä lukijoilla on kätköissänne vaikka kuinka ja paljon upeita valokuvia viikinkihevosista..!

Pää täynnä hirvikärpäsiä - kädet täynnä Vuonisuutisia

Aamunihan alkoi oikein aurinkoisesti, ansaitulla vapaa päivällä ja isolla pinolla Vuonisuutisia!
Kohta on yhdistyksen jäsenillä taas hetkeksi jotain tärkeää luettavaa ;)

Kiitos Marjolle taas tästäkin lehdestä!!
Eilen kävin Lotalla heittämässä kevyen kävelylenkin metsässä sen jalan vuoksi. En ainakaan selästä käsin huomannut ontumista, mutta mene ja tiedä. Lotta ainakin pinkoi menemään innolla eteenpäin, että välillä piti ihan toppuutella vanhaa rouvaa, kun tarkoitus tosiaan oli vain köpötellä rauhakseen. Metsään meneminen oli kuitenkin muilta osin täydellinen vika tikki. Keräilin illan aikana pelkästään päästäni 6 hirvikärpästä ja kotiinikin kannoin vaatteissani muutaman siivekkään. Löysin Lotan hännästä ja jopa vuohisista (??) kaksi hirvaria. Ällöttävää!!!
Tien pätkillä väistätin sitä vasemmalle ja oikealle ja ratsastin niin, että sen etujalat talloivat tien keskellä meneviä mättäitä ja takajalat kulkivat autonpyörän urilla siis noin suurpiirteisesti. Sillä oli siinäkin niin kova vauhti, että taivutuksessa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää vaan mentiin pötkylänä vinossa tai vallan toiseen suuntaan, mutta periksi ei anneta kunnes sydänkäyrä on suora.
Lopulta poni ymmärsi, että kai se on pakko alkaa kuunnella jos mielii joskus päästä kotiinkin.

Tallissa uitin Lotan molemmat etuset vesiämpäreissä ja kylmäsin vielä lopuksi linimentillä. Venyttelin sen jalat ja kaulan ja laskin iltapalalle koko ponilauman. Tänään ajattelin lähteä ihan talutuslenkille, nähdäkseni sen liikkeet selvemmin. Huolettaa niin kovasti ettei sen jalkaan vain ole tullut pysyvämpää vammaa. Toistaiseksi näyttää ainakin hyvältä. *koputtaa puuta*

Kuten olette varmaan huomanneet en pahemmin ole panostanut tähän blogipuoleen, mutta kun se sujuu Marjolta niin ketterästi ja hyvin :) Nyt se pirpana (Marjo) lähti taas maailmalle niin joutuu koittaa tätäkin puolta päivitellä. Siksi on ihan pakko laittaa pieni päivitys myös viime lauantailta kun vallan ihastuttava poikalauma Tampereen perukoilta saapui sukkahousuineen ja pyöräilykypärineen Lotalla ratsastamaan (äidit olivat päätelleet, että sukkikset olisivat hyvä vaihtoehto ratsastushousujen puutteeseen :) , mutta eihän ratsastaminen housuista kiinni olekaan. Pääasia, että kyytissä pysyivät ja hymyt tuli huulille.
Kyllä olikin mukavaa seurata kolmikon puuhastelua aina niin ihanan ja rauhallisen Lotan kanssa. Eipä Lotan selässä ole tainnut noin montaa poikaa kerralla selässä ennen ollakaan. Kaikenhuipuksi Lotta (ponit) sai palkaksi ison laatikollisen Linkosuon heppaleipiä joten kyllä nyt kelpaa kaviollistenkin pullistella jos kerta pikkupoikienkin :)





(ratsikuvat: Kaija Hämelahti)

Täytyhän se äitikin selkään iskee.




Niin ja sit vie se kaikkein tärkein! Mun rakkaasta oripojastani on kovaa kyytiä tulossa ruunanretale <3 Tällähetkellä suunnitelmissa on, että ruunaus tapahtuisi syyskuun lopussa ja itse pojan saisi hakea KOTIIN lokakuun aikana. Siis enää kaks kuukautta. Ei ehkä sitäkään ja Roppe on taas täällä meitin luona <3 Tätä on niin odotettu!!!


Oi kaksi kuukautta olisitpa mennyt jo....

Mutta nyt tää akka lähtee tallille luomaan lantaa, se on moro!

Hyvän mielen haaste

Nyt on ihan hevosiin liittymättömistä syistä sen verran haikea ja omituinen olo, että piti ihan tulla hakemaan "lohtua" ja hyvää mieltä hevosten kautta vanhoja blogitekstejä fiilistelemällä - ja mitä silloin muistinkaan, aikoja sitten saamamme hyvän mielen haasteen! Kiitos siisselille haasteesta :) 

Hyvän mielen haaste: Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä, ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään 10 hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen niin ainakin 5 asiaa lisää). Anna eteenpäin 5 bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, ja mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä jos hänen bloginsa on julkinen). Haastoin tähän seuraavat blogit: Essin poniblogi, Kultakimpaleita, Kilo kirsikoita, Our unlimited dreams

Hyvää mieltä tuovat: 

1. Ihan ensimmäisenä tuli mieleen tämä Facebookissa juuri kiertänyt kuva. Törkeästi uskallan sen nyt tänne blogiin kopioida, vaikka muutoin en luvattomia kuvia harrastakaan.. Ihanat rakkaat ystävät ovat yksi tärkeimmistä asioista maailmassa - kiitos Siri sullekin, kun pidät miun siivet ehjinä ♥


2. Voisin todellisuudessa täyttää tämän koko kymmenen asiaa hevosjutuilla, koska nehän nyt voisi jaotella hevosten ja lajien ja rotujen jajajaja..... ties minkä mukaan. Mutta jos nyt yritetään edes vähän tiivistää, niin "omien" tärkeiden hevosten kanssa puuhastelu ylipäätään. Tallilla saa aina hyvän mielen, kun on rakkaita jauhokuonoja vastassa.



 3. Miun koirani! En voisi kuvitellakaan elämää ilman Zeldaa ja Fionaa... Sattuneista syistä tässä viime päivinä on taas enemmän ja vähemmän pyörinyt mielessä ajatus siitä, kun Zeldasta joskus aika jättää. Mutta siihen menee vielä monen monituista vuotta, vastahan tuo seuraavaksi täyttää yhdeksän. Nuori tyttö se on vielä!

5. Muut nuoret tytöt ja pojat, jotka vaan tuntuvat lisääntyvän elämässäni! Ei sentään onneksi miun toimestani, mutta kun tärkeät ihmiset moninkertaistuvat, tuppaa pienistäkin ihmisistä tulemaan tärkeitä siinä samalla.. ♥



6. Suomen kesäyöt. Mie niiiiiiiiin rakastan kesäisiä öitä. Ei väliä, onko kesäkuun pitkä valoisa ja lämmin yö, vaiko alkusyksyn kirpeän raikas ja synkkä yö, yhtä ihania kaikki. Kesäöissä on jotain maagista, silloin ajatus toimii parhaiten, eikä mikään elämässä voi olla huonosti. Tähänkin kyllä liittyy yleensä se, että on joku tärkeä ihminen seuralaisena.. Vaikka tämän kuvan nappasin kyllä ollessani yksistään reissussa. Ajelin keskellä yötä Varkaudesta Jyväskylään, kun olin käynyt katsomassa Fionaa kasvattajan luona ennen pennun luovutusta. Tuollakin reissulla oli niin upea fiilis koiranpennun ja mukana olleen ihanan ystävän vuoksi, ja oli sitten pakko pysähtyä kesken matkan useampaankin nättiin paikkaan nautiskelemaan kesäyön tuoksuista, ottamaan kuvia ja pyydystämään pari perhosta :)



 7. Valokuvaus. Tätä kyllä mietin kauan ja hartaasti, kuuluuko se oikeasti hyvän mielen asioihin.. Kauan se kuului ja täysillä, mutta nykyisin monesti kuvaaminen alkaa tuntua jo rasitteelta. Ei ole ihan kerta eikä toinen, kun jätän kameran matkasta monestakin syystä. Toisaalta "täydellisen" kuvan saaminen on aina yhtä hyvän mielen nautinto, ja etenkin se, kun täydellistä kuvaa ei olekaan, vaan aina täytyy jaksaa yrittää.. Vuonohevosten kuvaaminen sen sijaan ON lähestulkoon aina hyvän mielen asia! Etenkin silloin, kun sitä tekee täysin omaksi ilokseen, eikä varsinaisen tarpeen sanelemana.



 8. Hannan ja Madonnan keikat! Hannan keikoilla on sattuneista syistä tullut käytyä hiukkasen paljon useammin kuin Madonnan... Mutta tämän kesän Madden keikkaan on enää muutama viikko aikaa, ja tämä tyttö alkaa olla hippasen paljon täpinöissään, iiiik!


9. Joulu :) Lapsena joulu oli yksi parhaista asioista elämässä. Aloitin joululaulujen kuuntelemisen joskus lokakuun tienoilla, ja muutoinkin käytin paljon aikaa ja energiaa jouluun valmistautumiseen. Nyt vanhemmiten aika juoksee niin nopeasti ja muut asiat valtaavat mielen, ettei jouluakaan osaa enää arvostaa samalla tavoin. Aattokin tuntuu menevän ennemmin höseltämiseen kuin hetkestä nauttimiseen ja rentoutumiseen. Mutta on joulussa silti sitä omaa tunnelmaansa ja vuosien saatossa siitä on muodostunut tärkeä perhejuhla. Ehkä noiden aiemmin manittujen pienten ihmisten kautta joulullekin tulee taas uutta merkitystä, kun jatkossa tulee pukki kylään ja pääsee kertomaan joulutarinoita..


10. Vuonisuutiset - ei todellakaan ole hyvän mielen asia pelkästään terminä! Jälleen kerran stressaan lehden puolesta, kun minusta riippumattomista syistä en saa lehteä tehtyä valmiiksi ja painoon. Paniikki, paniikki. Sen sijaan valmiin lehden saaminen postiluukusta - kun ensin on hikoiltu, pingotettu, jännitetty, kiirehditty ja ties mitä ja lopulta lähetetty aineisto painoon, jonka jälkeen viikon kuluttua löytyy oman työn tulos valmiissa kansissa, kyllä se vaan tuntuu hienolta. Vaikkei lehdessä enää mitään luettavaa siinä vaiheessa olekaan, korkeintaan huomaamatta jääneitä pilkkuvirheitä saa mielessään kirota ;D


Uudet kantakirjatammat

En ole vielä ehtinyt koskeakaan vuonohevosten kantakirjanäyttelyn kuvasaldoon. Sen verran kuitenkin lehteä varten selasin läpi, että kaikista kantakirjatammoista nappasin jonkinmoiset rakennekuvat käsittelyyn. Laitetaanpa siis samalla esimakua tänne, kyllähän näitä upeita tammoja kelpaa ihastella!

Kaikki kuvat katson läpi vasta saatuani Vuonisuutiset painoon, eli hetkinen tässä voi vierähtää..

Kuvat eivät ole missään järjestyksessä (paitsi ehkä aakkos...), Naust Flinka ja Solsikkens Katla palkittiin I-palkinnolla, muiden tuloksia en valitettavasti muista, enkä tajunnut kirjoittaa ylös. Hippoksen sivuilta ei vielä näytä arvosteluja löytyvän, niitä siis odotellaan.

Rotunäyttelyn tulokset arvosteluineen - kuin myös Hippoksen kehien - ilmestyvät tulevissa Vuonisuutisissa!

Drageliterna

Hallen Nellah

Irma II

Solsikkens Katla

Naust Flinka

Sandvie

Usvaniityn Midnattsprinsesse