Kuva: Emilia Kärki

Kaikki sulassa sovussa pihatossa. Ja Nemo tietty parhaalla paikalla.

Sekin on jännä huomata, että vaikka Nemo on näistä selvästi johtajasielu, jota tammat seuraavat ja kunnioittavat, niin silti Lotta saa nyrpeillä Nemolle halutessaan. Olen monesti nähnyt, kun Lotta mulkoilee Nemoa korvat luimussa tai käskee sitä väistämään. Nemo on vaan ihan että ok mutsi, selvä homma. Ei sillä ole mitään tarvetta sanoa takaisin Lotalle. Silti on täysin päivän selvää, että Lotta on se, joka seuraa Nemoa ja on siitä riippuvainen. Nemolle on ihan se ja hailee, mitä ja missä nämä kaksi tekevät.

Vaan melkeinpä kun yksi hevonen poistuu porukasta, kyllä kaksi muuta odottelevat portilla..

Kaunista!!

Hyvin tiiviissä laumassa mennään ja ollaan. Kuva: Kimmo Mäkiselkä

Fantin ilme oli hauska, kun kävin huutamassa poneja laitumelta. Nemo ja Lotta juoksivat vauhdilla luokse, ja Fantti tuli heidän perässään korvat päässä pyörien ihan kuin kysyen: "Minne me mennään, mitä ihmettä nyt tapahtuu?!" Kuva: Kimmo Mäkiselkä

Eilen kävin tekemässä Nemolla ja Lotalla tismalleen saman treenin. Kyllä minua huvitti, ovat nuo hevoset niin samasta puusta veistettyjä! Ohjelmassa oli kentällä tarkkuusajoa rengas perässä. Enemmän tämä minulle oli haastavaa kuin hevosille, sillä tein tarkoituksella melko tiukkoja välejä, joten linjojen kanssa sai olla varsin tarkkana. Kyllä tuli huomattua, ettei hetkeen ole tehty mitään kovin suurta keskittymistä vaativaa ajoa. Siis ajurin keskittymistä vaativaa..

Osaan seistä paikoillani. Voitko nyt ottaa jo sen kuvan, että päästään jatkamaan?

Nemon ajo oli siinä mielessä helpompaa, että se oli paljon rauhallisempi ja hitaampi kuin äitinsä. Ja toki Nemon ajo on minulle paljon tutumpaa tässä vaiheessa, joten sen kanssa osasin itse valita linjat ja kääntösäteet paljon paremmin. Sidepullilla Nemon ohjaus on hyvin kevyttä ja toimivaa, mutta ei se ole teknisesti yhtä taitava kuin äitinsä, eikä osaa esim. ottaa pelkkiä yksittäisiä sivuaskeleita ristiin tiukoissa käännöksissä kuten Lotta. Nemon kanssa saatiin silti erittäin onnistunut puolen tunnin ajo, enkä törmännyt yhteenkään esteeseen tai puomiin - en hevosella enkä renkaalla.

...taidankin tästä poistua ulos kentän portista, heippatirallaa!

Lotta puolestaan oli lievästi pörhömummona liikenteessä. Sillä ilmeisesti Fantin tulo porukkaan vielä hieman vaikuttaa, sillä tämä oli nyt Lotan ensimmäinen poistuminen uudesta laumasta. Hienosti Lottakin malttoi keskittyä ja teki hommia, mutta etenemisen tahti oli kolme kertaa reippaampaa kuin Nemolla, ja paikoillaan seisominen vaati melkoisia ponnisteluja. Lotta on ihan mahtavan hyvä ja kevyt ajaa sidepullit päässä, harmillisesti tosin Nemon päävehkeet olivat sille hivenen isot. Pitäisi tehdä pari reikää niihin lisää. Lotan kanssa taas onnistuttiin muutamaan kertaan jyräämään maahan asetettuja puomeja ja ajamaan niiden päällekin. Taisinpa saada myös hevosen solmuun vetoliinojen kanssa kahdesti. Selvästi minulla on enemmän treenattavaa ja mieleenpalauteltavaa Lotan kuin Nemon ajossa!

Niin tasainen, itsevarma, lempeä ja rohkea. Ei hätiköi tai stressaa mitään, vankka kuin kallio. Täydellinen esikuva muille hevosille, vaikka kovin nuori onkin.

Ihana Fantti! Niin tyytyväiseltä hän vaikuttaa Lotan ja Nemon seurassa :) Kuva: Kimmo Mäkiselkä