kuvia ,

Koskemattomalle laitumelle

6/28/2017 01:21:00 ip. marjo 3 Comments


Kuten ehkä muistattekin, hevosemme toimivat maisemanhoitajina ja laiduntavat (pääasiassa) suojeltuja perinnebiotooppeja. Näitä meidän tilallamme riittää 12ha, joten siinä on muutamalle hevoselle paljonkin parturoitavaa kesän ajaksi. Perinnebiotooppien hoidosta pidetään kirjaa ja niitä onkin oikeasti seurattava tarkoin, miten laidunnus ja niitto hoidetaan.

Alkukesän pyöritin meidän laumaamme kolmella eri lohkolla, jolloin pari laidunta jäivät vielä odottelemaan pidemmälle kesään. Ehtikin sitten käydä jo niin, että yksi laidun pääsi kasvamaan liian pitkäksi ja niittyleinikit valtasivat sen. Onneksi on olemassa niittokone, jolla saadaan hoidettua tämäkin tilanne kuntoon.

Eilen puolestaan siirsin hevoset vielä toistaiseksi koskemattomalle rantakaistaleelle ojan reunaan. Tämän lohkon kanssa ei ollut niin kiirettä laidunnuksella, joten se on päässyt kasvamaan hyvinkin pitkäksi. Ihan hassua ajatella, kuinka nopeasti heinä onkaan kasvanut, kun koko alkukesä vaan odotettiin ja odotettiin, koska oikein pääsee laiduntamaan! Ei meinannut tuolloin maasta puskea sitten mitään ylös.

Vaan olipa kyllä kivan näköistä päästää hevoset juoksemaan pitkään vihreään heinikkoon kukkameren keskelle. Ja olipa kyllä kiva tarpoa pari päivää pitkin kyseistä heinikkoa laidunta viimeistelemässä; kostea pitkä heinä hoiti tehokkaasti kastelun alhaalta ylöspäin ja kohdalle osunut ukkos/saderintama ylhäältä alaspäin. Ei olisi voinut enää yhtään enempää läpimäräksi kastua! Oikeastaan jo nauratti. Onneksi kesä kuivaa minkä kastelee.

Toin Nemon ensimmäisenä yksin laitumelle kentän lanauksen jälkeen, ja tämän kauemmas hän ei portista päässyt..

Koskematonta laidunta.

Veljekset ojan toisilla puolen.

Kentän lanattua pintaa.

Jep, edellisen lohkon niittyleinikkiräjähdys... Niittokone äkkiä töihin.

"Heeei, Pate ja mutsi tulee!"

"Mitäs ihmettä sinä poikani siellä teet??"

Lotalla oli eniten kiire katselemaan uuden laitumen maisemia.

Pate bongasi toisen lauman pajupuskien takana.

Muori johdattaa joukkonsa kauemmas laitumelle.

"Wait for meeeee"

Melkein vuonohevosen mittaista koiranputkea.

Vähän ehkä riehututti. Mutta ei yhtään siihen malliin mitä oriaikoina, nyyyh..

Pitiköhän tässä kuvata kukkaa vai hevosta??

Pate on näemmä sekä kesä- että talviturkissa kunnon laikkuponi :D

Ja taas Nemo unohtui tärkeimmäin äärelle, kun kaverit jatkoivat matkaa.

Ei auta kun juosta perään!

Patekin lähti jo takaisin tutkimaan, mihin Nemo oikein katosi.

Muori ei paljon jaksa hötkyillä.

Tänne onkin hyvä piiloutua, niin ei joudu hommiin..

Kaverit katselivat uusia naapureitaan.

Näitä ei paljon muu kiinnosta kuin ruoka!

3 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

ajo ,

Juhannustunnelmia heppojen luota

6/26/2017 02:44:00 ip. marjo 2 Comments


Pitäisiköhän tähän kärkeen taas mainita varoituksen sana siitä, että tämä postaus tulee sisältämään hyvin paljon kuvia ja hyvin vähän asiaa! Voisin myös varoittaa, että melkoinen söpöys-yliannostus odottelee alempana kuvien joukossa..

Sain jälleen tuttuun tapaan - kuten jo kaksikymmentäseitsemän kertaa ennenkin - rakkaan ystäväni juhannusvierailulle tänne "maalle". Totta kai meidän ohjelmaamme kuuluu aina hevostelu kunnon annoksina, ja Sanna pääsikin sekä Nemon vaunuille että selkään käymään juhannuksen aikana.

Sen pidemmittä puheitta kuvien pariin.

Juhannuskukat kerättynä. Tämän terassin rakensi minun isäni yhdessä kaverini kanssa viime kesänä. Siitä tuli kyllä hieno!

Kaikki jonossa vastassa. Juu tuo vaalea möhkäle on Lotan kylki.

Mahtaako Lotta haaveilla juhannusheilasta..? Ei taida nämä nuoret kollit olla ihan vanhan rouvan mieleen :D

Jos vuonohevosilla on hieno harja, niin on tässäkin tukkapehkossa tyyliä!

Olisi ollut kiva paistella makkarat ja pitää eväsretki tallilla, mutta säiden haltija oli toista mieltä..

Sanna sai puunattavakseen hyvin kuraisen ja märän hevosen, hih.

Ja pääsi kokeilemaan työvaljastusta!

Eipä sitä arvaisi, kuinka paljon valjaat painavat, ennen kuin on niitä hevosen selkään nostellut.
Onni on tällainen pikkuinen ponikokoinen heppa ;)

Suitset päähän, herra vaunun eteen ja menoksi.

Käytiin ajamassa tunnin "maastolenkki" perinnevaunulla.

Kamera ei tosin kulkenut lenkillä matkassa mukana.

On tämä vaunu kyllä aika passeli Nemon perään.

Lettipää lönkyttelee.

En oikein osaa päättää, kumpi on kivempi, tukka auki vai letillä..?

Lenkki sujui hienosti, ja alkutahmeuden jälkeen Nemolla meinasi olla jo liikaakin menohaluja.

Arvatkaapa mitä tämän jälkeen tehtiin?? Napattiin tuo takana näkyvä akka mukaan...

...ja sovitettiin sille Nemon valjaita päälle.

Sanna sai iiiiihanan kuvan Patesta!

Lotta meinasi olla vallan järkyttynyt, kun joutui yhtäkkiä yksin tielle kävelemään, hui!

Ohjasajoin ehkä kymmenisen minuuttia. 

Lotta on kyllä kutistunut aivan huimasti. 

Nemon valjaat roikkuivat sen niskassa. Jokaista remmiä olisi saanut kiristää.

Lotta olisi varmaan innoissaan, kun pääsisi oikeasti duuniin. Heti sieltä alkoi sellainen fiilis hevosesta huokua.

Hommien jälkeen pihanurmen siistijöiden palautus takaisin laitumelle.

Lotta kulkee perinteisesti tähän malliin ;)

Ja sitten viiden pumpulipalleron verran täyttä onnea ja ihanuutta!! Tui tui!

Ylpeä äitikissa Salli.

Me ollaan niiiiiin söpöjä!

Mau.

Kohta me ollaan huljia petoja ja mennään niin lujaa!

En kestä, aaaaaws.

Maailman onnellisin äitikissa vaan kehrää ja leipoo minkä kykenee. Epätoivoinen yritys saada kaikki samaan kuvaan.

Toisena päivänä Nemo-the-lörppäsuu metsälenkille lähdössä. 

Napattiin Pate omistajansa kanssa matkaan mukaan.

Näin kivaa on reissun päällä!

Alikulusta läpi, kuten lähes jokaisella lenkillä.

Tien reunassa, jos vaikka autoja menee ohi.

Kunnes päästään metsään paremmille baanoille!

Tuolta ne tuli ja tonne ne meni..

Heippatirallaa vaan.

Minä reippailin kävellen mukana seitsemän ja puolen kilsan lenkin.

Ei mua onneksi unohdettu kuitenkaan.

Reippaat pojat ja tytöt.

Nemo osaa tämän poseeraamisen taidon - ainakin välillä :D

Tukkakin mukana ojan yli loikassa!

Nää on näitä meidän maastojamme..

Välillä paremmilla poluilla ihanissa maisemissa.

Puskaponi.

Täältä taas tullaan, kukkameren keskeltä!

Arvatkaa kenellä oli läpimärät sukat ja housunlahkeet tämän jälkeen..

Njää nyt se metsä loppui, tylsää..

Mun mielestäni tämä kuiva asvaltti kun oli ihan mukava vaihtoehto kurassa liukastelun jälkeen..

Cityheppoja?

Kuntoreeniä ylämäkihölkän muodossa.

Söpöt ja pätevät pojat.

Pihan niitto ja siivous meneillään.

Länkkäpenkistä ei ollutkaan niin helppoa päästä alas!

Kyllä tuli hiki! Mulle kans.

Lotta on taas aivan jatkuvasti vailla tissirapsutusta! Parasta!

Ja Nemo rapsutusta ihan muuten vaan..

Kyllä voi hevonen olla huomionkipeä.

Miehet hommissa. Ensi viikonloppuna tapahtuu taas..

...ohjelmassa on jo parin vuoden ajan täältäkin tuttu Tuottajatori, ja meille Nemon kanssa yleisön ajelutusta tiedossa :)

2 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.