ajo-opetus ,

Kuvakuulumisia

3/30/2013 09:17:00 ip. marjo 8 Comments

Voi ihanuus kun meillä on hienoja poneja!

On se oikeesti ihan fiksu!
Sekä Lotta että Rousku osaavat kyllä jatkuvasti yllättää erittäin positiivisesti. Hyvä heppa - parempi mieli, se todellakin pätee! Oltiin Sirin kanssa taas vaihteeksi yhdessä tallilla, ja toki piti käyttää tilaisuus hyödyksi, sekä valokuvauksen että Ropen koulutuksen kannalta.

Rouskua tutustutettiin aisoihin hieman lisää. Onhan Siri niitä sille esitellyt, mutta ensimmäistä kertaa laitettiin jätkä aisojen väliin ja liikkeelle. Alkuun vaan toin yksittäistä aisaa Rouskua lähemmäs Sirin pitäessä ponia paikallaan. Jätkää vähän jännitti, joten pidettiin paine sen verran pienenä, ettei hevonen ihan lähtenyt liikkeelle, vaan sieti aisan vierellään. Hitaasti edeten päästiin siihen, että kävin hevosen molemmin puolin kauttaaltaan aisalla läpi. Ja poni seisoi paikallaan.

Tästä jatkettiin ensin yhdellä aisalla kävelyharjoituksiin aisan ollessa valjaan lenkissä kiinni, mie kävelin perässä aisaa kannatellen. Tämähän sujui kun Rohan olisi ikänsä aisa kyljessä kiinni kävellyt, joten otettiin mukaan toinenkin aisa. Kaikki meni kuin suoraan oppikirjasta. Ei voi taas kuin ihmetellä, kuinka helppo, fiksu ja rauhallinen tuo poni on. Käytiin tiellä kävelemässä poni aisojen välissä ja minä aisojen päitä kantaen, eikä poni välittänyt tuon taivaallista. Jopa "vaunujen eteen laitto" ja purku sujuivat kuten kuuluukin, ja poni seisoi tattina paikallaan. Tästä kaikesta on olemassa pientä videontynkää, joita laitetaan myös näytille, kunhan saadaan editoitua.

Myös Lotta-mamma yllätti positiivisesti. Käytiin pienoisella maastokäppäilyllä kaulanarun voimin, ja Lottahan toimi (lähes) kuin ajatus. Lotta on nyt raskauden loppumetreillä muuttunut niin kiltiksi ja ihanaksi mammaksi. Välillä tuntuu, että se jopa itse hakeutuu seuraan ja nauttii huomiosta, mikä on Lotalta melko harvinaista. Maha ei tunnu menoa haittaavan, mutta vielä tavallista enemmän Lotta vaan nautiskelee elämästä. Auringosta. Fiilistelee tarhassa nuokkuen, eikä siirrä kinttujaan yhtään ylimääräistä askelta.


Vaikka kyllä tuolla metsätiellä kuvatessakin pienen hetken jo tuntui, että poni lähtee käsistä, kun käännyttiin tien päässä ympäri ja ravattiin kohti kotia. Vauhtia kyllä riittäisi edelleen, mutta hienosti Lotta kuunteli ja oli oma ihana itsensä myös pelkän kaulanarun voimin :)

Kyllä näitä poneja on vaan helppo rakastaa!

Rousku ja Bambi mittailee, kumpi ylettyy korkeemmalle.
Huomasitteks te hei tytöt et täällä pelolla vähän upottaa?!
Ihanat Siri ja Roppe

Bläääh...

Osaa Lottakin näemmä joskus olla eri mieltä!

Vaikka on se silti kuin ajatus ja ihmisen mieli..

Nättiä reipasta ravia, vauva pomppii menossa mukana.
On se rento ratsu.
Ihana rakas möhömaha ja onnellinen kuski.

8 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

koirat ,

Let's kick some ass - or tummy!

3/26/2013 05:53:00 ip. marjo 2 Comments

That's my girl!
Vauva potkii! Viime viikonloppuna tunsin ensimmäistä kertaa oikein kunnolla kolme hyvin jämäkkää potkua suoraan kämmentäni vasten! Niin uskomattoman ihana tunne! ♥ Olen yrittänyt vähän Lotan mahasta sun muista seikoista ennustella vanhojen uskomusten mukaan, kumpi sieltä olisi tulossa. Pelottavasti päädyn useimmiten oriin. Mutta ei ennusteta vielä. Jos odotetaan ihan rauhassa vielä hetki... Lotta on kyllä niin pelottavan iso, että saisi alkaa tämä odottelu jo vähitellen loppua! Otin Lotasta taas uudet masukuvat, mutta yllättäen unohdin ottaa kuvat itselleni mukaan, joten ne jäivät vaan vanhempieni koneelle.. Tämä postaus sisältää siis puhelinlaatukuvia. Onneksi napsin niitäkin ohimennen..

Kävin maastossa käppäilemässä sekä la että su. Voi jestas että poni osaakin olla laiskamato. Molempien reissujen keskinopeus oli alta 5km/h. Noh, ei meillä kiire olekaan, pääasia että muori siirtää kavioitaan toisen eteen. Ei tuo ainakaan vielä tuntunut yhtään kyrsiintyvän siitä, että hän joutuu lenkille, tai että kiipesin selkään. Päin vastoin tuntui vallan tyytyväiseltä saadessaan riimu päässä löysin ohjin metsässä löntystää. Tuskin enää kauaa selkään viitsinkään kiivetä, mutta sitä en kyllä ymmärrä, miten ikinä omat hermoni tulevat kestämään taluttamista sitä vauhtia, mitä Lotta suostuu kävelemään..?!

Toiselle reissulle otin koirat mukaan, ja molemmat saivat tallin pihasta saakka juosta vapaina. Meillähän on talli tuossa asutuksen keskellä, joten autoja ja ihmisiä siitä saattaa kyllä joskus ohi kulkea. Ei kovin usein kuitenkaan. Mutta eiköhän nyt käynyt juuri niin, ja kun oltiin vähän matkaa tallin pihasta päästy, tuli pakettiauto vastaan. Onneksi ehdin huomata sen ajoissa, ja ehdin huutaa "hullun" pikkukoirani ajoissa luokse, ennen kuin se sai kilareita autosta. Hyvin sen luoksetulo kuitenkin toimii. Siinä sitten autoilijan odotellessa nappasin toisen koiran syliin (Lotta seisoi vapaana vieressä), hevosesta kiinni toisella kädellä, ja toisen koiran käskytin vaan eteeni istumaan. Siinä kolmen koplan kera seistessäni tajusin vasta katsoa, miten päin Lotta tiellä tököttää, mahtuuko paku ohitse. Juuri ja juuri se onneksi kapealla tiellä näytti mahtuvan, kun poni oli tarpeeksi reunassa.

Seuraava ongelma olikin päästä takaisin selkään. En mitenkään viitsinyt lähteä takaisin tallille kävelemään, joten aikani siellä upottavien lumipenkkojen harjoilla taiteiltuani ja hevosta edes takaisin siirreltyäni löysin tarpeeksi kovaksi painuneen penkan, jonka reunalta pääsi hyppäämään selkään. Mahtoi olla naapureilla hauskaa, jos joku sattui ikkunasta katsomaan :D Youtube ei taaskaan suostu videoitaan jakamaan, mutta tässä pieni pätkä Lotan kyydistä koirien juoksennellessa mukana: http://youtu.be/SGFyEASLggw


Lotan harja on päässyt taas kasvamaan järkyttäväksi revahkaksi. Tässä kuvassa ei ole edes niin pahannäköinen, kun olen sen juuri harjannut, mutta alkoihan tuo selvästi sivuille taittumaan..

Miltäköhän poni mahtaisi näyttää, jos en olisi leikannut sen harjaa vuosi sitten...

...päätin sitten saksia oikein olan takaa kovemmalla kädellä, ja vedin koko harottavan tukan nurin. Älkää vaan muut leikatko näin epäsiistiä jälkeä! Tiedän pääseväni paljon helpommalla, kun annan sen hetken kasvaa, kuin jos olisin alkanut tuota kaatuvaa pehkoa nyt kunnolla siistimään. Kukapa tuota nyt muutamaan viikkoon katselisi..  Saadaan sitten siisti tukka viimeisiin "virallisiin" masukuviin, sekä ensimmäisiin varsakuviin. IIks.

Kaunis kaunis tamma keväisessä metsähangessa kahlaamassa.

2 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

Mitäs sitten kun...?

3/18/2013 06:06:00 ip. marjo 7 Comments

...blogille tulee täyteen 300 lukijaa? Lotalle tulee täyteen 300 vuorokautta? Varsa syntyy!? Blogin kävijämäärä nousee yli sadan tuhannen? Paljon on virstanpylväitä odotettavissa, joista ainakin kaksi varsaan liittyvää tulee jossain vaiheessa väkisin täyteen, tilastoja on pahempi mennä ennustamaan etukäteen.

Miten juhlistaisimme blogissa näitä hoo-hetkiä? Olisiko perus arvonta mieluinen? Millaisin palkinnoin? Vai kenties jokin kilpailu? Valokuvauskisa? Entä mitä siitä haluttaisiin palkinnoksi? Kiinnostaisiko banneri ketään, vai ovatko tavarapalkinnot mieluisampia? Pitäisikö olla jotain vuonisaiheista? Vai kenties varsaan liittyvä kisa ja palkinto? Tampereen hevosmessut lähestyvät, ja sieltä olisikin hyvä shoppailla mahdollista palkintoa.. Messuilla on muuten yhteensä jopa neljä vuonista tavattavissa! Kannattaa tulla paikalle.

Mainitaanpa samalla, että Emmillä on menossa arvonta omassa blogissaan. Käykääpä osallistumassa:


Romuluisen koulutusvideot saavat toivottavasti piakkoin jatkoa, kunhan ehdin niitä taasen muokkailla. Paljon on vielä näkemättä...

7 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

maastakäsittely ,

Ensimmäinen koulutustuokio

3/15/2013 09:07:00 ip. marjo 4 Comments

Tulette saamaan varsin monta videota kurssilla työskentelystä, sillä eihän näitä raaski karsia! Materiaalia on vaikka hur mycket, mutta ei tässä nyt monen tunnin dokumentteja olla tekemässä kuitenkaan. Yritän tiivistää jokaisen oppitunnin omaan videoonsa, katsotaan onnistunko. Tekisi mieli laittaa kaikki pätkät näytille, sillä nämä ovat äärimmäisen opettavaisia! Mie ainakin tykkään seurata hevosta, joka ei vielä osaa juurikaan mitään, sekä samalla Siriä, joka myös vasta opiskelee asioita. Montaa juttua ei tule edes ajatelleeksi, kun näkee vaan valmiita hevosia, jotka toimivat kuin ajatus.. Videolla kyllä vilahtaa lopussa sellainenkin ;)


Ensimmäisessä sessiossa Siri halusi keskittyä hevosen pysäyttämiseen ympyrällä kulkiessa. Rousku osaa peruutusmerkin (eli narun heilutuksen, jolloin turpaan tulee paine, ja hevonen myötää peruuttamalla). Tämä sama on toki myös pysäytysmerkki. Juoksuttaessa Rousku ei vaan ole tajunnut sitä vielä yhdistää, vaan pyrkii aloittelevan hevosen tapaan lisäämään vauhtia, nostamaan päätä, tai reagoimaan muutoin ennen kuin tajuaa pysähtyä.

Noh, ensimmäinen opeteltava asia olikin itse juoksutus ja Sirin linja. Juoksuttajan linja vaikuttaa älyttömästi hevoseen, sillä hevonen luontaisesti väistää ihmisen kehoa. Jos haluamme pysäyttää hevosen, tulee linja olla hevosen edessä, jos taas pyydämme hevosta eteenpäin, tulee oma keho suuntautua hevosen taakse. Sama ongelma tuli vastaan suunnanvaihdoissa, kun naru ja käsi pyysivät hevosta kääntymään, mutta oma linja blokkasi hevoselta mahdollisuuden liikkua toiseen suuntaan. Näistäkin lisää videolla.


Pysäytykset ympyrällä sujuivat oikeastaan hyvin mallikkaasti. Seuraava ongelma olikin kääntymisen opettelu. Sari kävi tätä Rouskun kanssa tekemässä, ja se vaati jo hieman "kovempia otteita", jotta varsa ymmärsi kääntyä. Rousku painaa pahasti riimulle, joten se on todella raskas kädelle. Tätä ruvetaan ehdottomasti työstämään, sillä kevyt hevonen on huomattavasti miellyttävämpi ja herkempi käsitellä. Ihan kaikessa. Rouskulla ei ole vielä käytetty kuolaimia laisinkaan. Tai ovat ne toki suussa usein olleet, mutta painetta niihin ei ole luotu. Joten jos haluamme hevosen, joka on herkkä myös suustaan, tulee sen olla sitä ensin päästään.. Vuonoilla kun "on muutenkin tapana" painaa kädelle ja olla hieman raskaita avuille. Opetuskysymys. Vetämiseen tarvitaan aina kaksi (kokeilkaa vaikka!!), joten jos hetkeäkään tuntuu siltä, että hevonen painaa kädelle, se on vain ja ainoastaan oma vika.. Tämä sama on tullut huomattua Lotan kanssa, sillä joskus vuosia sitten se oli aivan älyttömän raskas kädelle ratsain. Ja nykyään se on niin herkkis, että kääntyy riimullakin äärettömän pienestä avusta. Enkä oikeastaan edes tiedä, miten tämä seikka on korjaantunut?!

Mutta se siitä löpinästä, katsokaa (kuvaa klikkaamalla) ja opiskelkaa videolta käsin. Yritän saada jatkoa editoitua asap! :)

Copyright Vilesar

4 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

bimi ,

Varsaa ajo-opetukseen valmisteleva maastakäsittelykurssi - lähtökuopissa

3/14/2013 07:15:00 ip. marjo 6 Comments

Here we go (klikkaa kuvaa):

Copyright Vilesar

6 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

ajo-opetus ,

Päällimmäiset tunnelmat

3/10/2013 09:03:00 ip. marjo 5 Comments

Aivan älyttömän hyvä kurssi takana! Vitsit, meille jäi kyllä kaikille niin huiput fiilikset menneestä viikonlopusta, ettei ole tosikaan! Lähes koko ajan oli kylmä, nukuttua tuli liian vähän, ja nälkäkin usein vaivasi, mutta hevostellessa kaikki tällainen unohtuu, kun hevoset ovat niin upeita, asiaa on valtavasti - halua oppia vielä enemmän, ja homma toimii. Vautsi. Kiitos Sari!

Rousku teki neljä settiä pyöröaitauksessa. Kaksi lauantaina ja kaksi sunnuntaina. Kaikilla kerroilla otettiin periaatteessa uusi asia, jonka opetukseen keskityttiin, mutta toki koko ajan tuli myös vanhan kertausta. Ehdottomasti suurin edistysaskel tapahtui herran ajo-opetuksessa (kuten oli kurssin tarkoituskin, heh heh..), kun takaa-ajo sai aivan uusia ulottuvuuksia. Nämä kaikki sessiot ovat toki videolla, joten matskua on tulossa ja paljon! En ymmärrä, miten ikinä saan videot editoitua siihen muotoon, että niitä jaksaa joku katsoakin..?

Kurssilla oli myös toinen 2-vuotias, lähes samassa vaiheessa Rouskun kanssa oleva welsh-varsa. Luonteeltaan noissa kahdessa oli paljon erilaista, mutta tietyllä tavalla myös paljon samaa. Onkin todella avartavaa seurata myös täysin vieraita poneja, joista ei entuudestaan tiedä juurikaan mitään, ja miettiä niiden tekemistä ja käytöstä. Opetuksen idea kun on periaatteessa sama, mutta silti eri hevoset voivat vaatia hyvin erilaisia lähestymistapoja. Oikeastaan koko kurssilta yksi käteen jäänyt asia olikin, että aina hevosen mukaan..

Minulle uusi elämys oli seurata myös kahta muuta "kurssivarsaa", jotka ovat Sarilla itsellään koulutuksessa. Toinen on erittäin säpäkkä 3-vuotias, nopea liikkeissään, hyvin seurallinen, mutta samalla melko herkkis. Toinen viime kesän varsa taas on todella arka, eikä sitä tarhassa pääse edes koskemaan. Mie kun olen tottunut ainoastaan "omiin" varsoihin, jotka oikeastaan kaikki ovat olleet ennemminkin hyvin rohkeita, jopa röyhkeitä käytöksessään, ylisosiaalisia ja aina ihmisen kimpussa tekemistä hakemassa. Oli siis hyvin avartavaa tutustua myös täysin toisenlaisiin yksilöihin..

Tämä kaikki herätti älyttömästi ajatuksia myös tulevaa omaa varsaa kohtaan. Kurssilla toki keskityttiin lähinnä jo vanhempiin varsoihin, joiden kanssa voi tosissaan opiskella asioita ja kouluttaa varsoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Joku voisi pitää minulle vielä luennon aiheesta hyvin pienen maitovarsan käsittely. Toki ihanne olisi tehdä aivan äärettömän hitaasti, rauhassa ja kaikki pohjustaen. Mutta valitettavasti varsan elämässä on paikkoja, jolloin sen vaan tulee toimia (esim. vuolut, tunnistukset, rokotukset jne..), joten näihinkin olisi hyvä jotenkin valmistautua ja tehdä tilanteista varsalle mahdollisimman helppoja ja turvallisia. Toki Lottaa tullaan liikuttamaan ja käsittelemään paljon myös varsomisen jälkeen, joten jollain muotoa varsan on kuljettava menossa mukana..

Onneksi tässä on nähnyt paljon varsoja (etenkin vuonisvarsoja!) vuosien varrella, mutta kultaista keskitietä en ole vielä onnistunut omassa päässäni hahmottamaan.. Ehkä tässäkin mennään pitkälti sen mukaan, millainen varsa maailmaan tulla tupsahtaa. Onneksi vuonot tuppaavat olemaan melko rohkeita ja rentoja rämäpäitä jo pienestä pitäen ;)

Siis miten päin nää narut, mikä käsi vetää ja mihin, miten päin kroppa ja missä oma linja?? Sari avustaa Siriä juoksutuksen suunnanvaihdossa, melko riemukasta meininkiä ;)

Ooh mikä wannabe-kouluponi. Ohjasotteiden opiskelua säkityksen kautta.

Tämä kuva oli pakko julkaista vain sen takia, että Roppe on niin komea! Ei sitä ihan äkkiä veikkaisi vasta 2-vuotiaaksi?! Ja tämä kaikki on tapahtunut parissa kuukaudessa, sillä joulukuussa jätkä oli vielä onneton rimpula.. On näiden varsojen kasvua ihana seurata.

Supertaitava ajoponi edistyi aivan mielettömästi kurssilla, ollaan kaikki niin ylpeitä pikku-Popinosta! (ja Siristä kans!)

Tätä ei ole videolla, joten laitoin vielä pari kuvaa tämän hyvin aran varsan lähestymisistä. Tässä keskustellaan varsan kanssa, ja myödätään aina, kun varsa ajattelee kohti. Tässä painetta on jo lähestulkoon liikaa, sillä varsa selvästi harkitsee, pitäisikö sen poistua paikalta.

Loppusaavutus oli se, että varsa uskalsi kurottautua haistamaan ojennettua kättä. Tästä se sai suurimman mahdollisen myötäyksen, eli mie häippäsin ja jätettiin varsa rauhaan. Tämäkin varsa edistyi aivan huimasti kahden päivän aikana!

5 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

kuvia ,

Popinon seikkailu starttasi

3/08/2013 10:22:00 ip. marjo 3 Comments

Eipä osannut Roppe aamulla aavistella, mihin tänään vielä joutuukaan...

Pitkä ja raskas päivä on takana, eikä tuleva viikonloppu varmasti ainakaan helpommaksi muutu, mutta on tämä sen arvoista. Rousku saatiin hyvin perille kurssipaikkaan, ja sinne jäi pojanluikero uusien (varsa)kavereidensa naapuriin yöpymään. Ensimmäinen kurssi-ilta käytettiin kolmen tunnin luentotyyppiseen keskustelutuokioon varsan koulutuksesta ja ajo-opetuksesta, yritän ja toivon ehtiväni kirjoittaa tästä tiivistelmän blogiin myöhemmin. Huomenna heti aamusta alkavatkin sitten käytännön hommat varsojen kanssa.

Videokamera on kulkenut ahkerasti mukana, ja Rouskun koulutussessiot toki aion videolle tallentaa, joten myös näistä saatte materiaalia lähiaikoina. Nyt on jo niin pahasti väsy silmissä, ja huomenna aamulla kuudelta herätys, joten ei auta muu kuin painua pehkuihin!

Loppuun kuitenkin vielä pläjäys kuvia tämän aamun tallikeikalta:
Rousku marssii aina ensimmäisenä vastaan hevosten tarhaan mennessä.
Ja ei siinä mitään, kiva kun tulee tervehtimään :)
Herra ei vaan aina meinaa muistaa, kuinka syliin on sopivaa kävellä..
Näin venyy ja taipuu vetreä vuonopoika! Teepäs äiti perässä!
....hmm. Tällä masulla voivat taivuttelut jäädä hieman vähemmälle.

Ihana kaunis auringonpaiste hävisi yllättäen johonkin, ja tilalle ilmaantui lumimyrsky?!

Ja eiköhän se tullut juuri sillä hetkellä, kun oltiin lähdössä Lotan kanssa lenkille. Argh!
Näkyvyyden ollessa nolla, suu ja silmät täynnä lunta, vaatteiden vähitellen kastuessa lumen alla, ehdin jo hieman toivoa, että olisipa jo kesä.. Onneksi vain hieman.

Möhömaha maastokäppäilylle lähdössä.

Rouskun kanssa reissuun lähdettiin vasta iltapäivästä, ja tästä ei nyt tosiaan ole kuvia, kun materiaalit on vain videolla tallessa. Mutta kivempi niin, eikös?!

3 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

hiihtoratsastus ,

Polttariponi

3/08/2013 08:50:00 ap. Siri 6 Comments

Lotta on viimeisen kahden viikon aikana ollut polttariponina, hiihtoratsastusjuhtana, koko "perheen" ratsuna ja "lelu"ponina. Mä olen vaan niin tuhottoman laiska kertomaan näistä kaikista ihanista piirteistä mitä meitin isomahaisesta keltaisesta köntyksestä löytyykään.

Joten kerrotaanpa näistä hitusen nyt könttäpäivityksenä..

Eräs kaunis lauantai aamu jouduin yllättäen Lotan kanssa polttariporukan piirittämäksi. Joku "onneton miehenretale" oli mennyt kosimaan ja kaverit tietysti tästä intoutuneena halusivat antaa ukolle viimeiset kyydit minisuksilla hevosen perässä kiitäen. Sanoin kyllä kavereille, että meitin tammamamma on tiineenä joten eipä sillä enää niin vaan mennä ja päästellä, mutta ilmeisesti olisi pitänyt olla vain hyvin hiljaa. Vetäessäni miestä rauhallisella ravilla tallilta poispäin ajattelin, että ehkä se Lotta muutaman laukka-askeleen jaksaa ottaa kun käännytään kotiin päin. Juu otti muutaman ja hitusen enemmänkin... Lotta oli tosiaan päättänyt antaa miehelle ikimuistoiset kyydit. Se starttasi sellaisella vauhdilla, että hokit pureutu syvälle maahan lähtökuopistaan ja keltainen ampaisi kotia kohti kuin tuli hännän alla. Ukko pysyi suksillaan, mutta taisi saada muutaman mojovan lumenlohkareen keskelle ottalohkoonsa :)

Sen jälkeen Lobitsija sai talutusratsastusasiakkaita muista sulhon juhlijoista. Miehet olivat innoissaan.. Pitäisikö meidänkin ostaa hevonen? sanoo yksi. Olen melkoinen Cowboy! sanoo toinen ja hyppää kyytistä heilauttaen jalkansa kaulan kautta yli toiselle puolelle. Meitä hymyilyttää; mua se miten pienestä voi saada joukon ihmisiä iloiseksi ja Lottaa palkinnoksi saamansa heinäkasalle pääsy :)

Hihii -mikä masu!

Joku siellä roikkuu...

Siis mitä? Mikä maha? Missä?

Leluponin virkaa Lotta pitää joka kerta kun Lara on mukana tallilla. Lara koristelee sitä jalkasuojia laittamalla (jostain syystä se on nyt kova hitti) ja laittamalla sille ponnareita häntään. Aina pitää myös saada taluttaa se tarhaan ja ratsastaessa pitää saada mennä itsenäisesti ja ilman ohjia (eli siis irrottaa kädet ohjista ja pitää niitä sivuille nostettuna kuin lentoon lähdössä). Lotta on keijuponi Lara sanoo silloin..
..niin meidän pieni tonnikeiju.

Lara otti muuten itsenäisesti ekat laukat Lotalla tässä taannoin kun käytiin kävelyllä metsätiellä. Kyyti oli niin pomppiva, että hän kuulemma jatkossa mielummin ravailee vaan. Kuitenkin eilen käydessämme lenkkeilemässä hän olisi halunnut laukata jälleen, mutta kieltäydyin ehdotuksesta sillä Rohan oli narunpäässä mukana myös. Olisi saattanut olla jonkinverran haastavaa pitää Rousku, Lotta, Lara ja Heikki aisoissa. Heikki oli siis mukana taluttamassa Laraa Lotan kanssa, mutta hänellä on niin vähän kokemusta hevosista etten tietentahtoen laittaisi häntä Laran kanssa laukkaamaan. Eikä tuolla tammamammalla viitsi enää muutenkaan kauheasti laukkailla. Hän on äitiyslomansa ansainnut.




Minäkin olen tavallaan äitiyslomalla.. sillä hommatiin viikko sitten uusi tallikoira. Hän onkin jo pariin otteeseen käynyt tutustumassa tuleviin paimennettaviinsa. Syö lantaa tallinpihassa ja värjöttelee tallinlattialla pintelikasassa. Tässä hän tekee tuttavuutta Rohanin kanssa.

Rohan ja pikku-Bella tallinkäytävällä.
Ja tässä loput tallikoirat (+poni). Katselin kuvaa ja totesin, että on näissä mun nassikoissa jotain samaa näköö.. vain valkoinen Shetlanninponi puuttuu niin tulis hyvä jatkumo ;) heh-heh!

Vasemmalta oikealle: Rohan, Chanel, Izabella, Lilli ja Britney


6 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

kuvia ,

Roppe eskarissa vol. 3

3/04/2013 08:42:00 ip. Siri 2 Comments

Ympyrällä kävely harjoituksia.
Peruutus harjoituksia.
Suunnanvaihto harjoituksia ympyrällä.
"Ohjien" laitto opetusta ala Sari.
Ohjien laitto harjoituksia ala minä.
Säkitys harjoituksia.

Video säkittämisestä alla:


KUVAT: Sari Vilenius ja minä

2 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

Keväistä ulkoasua pukkaa

3/02/2013 09:39:00 ip. marjo 16 Comments

Oho, harvoin iskee yhtä hyvä inspiraatio kuin tänään! En millään jaksaisi ikinä alkaa värkätä uutta ulkoasua, mutta nyt ideat suorastaan tulvivat päästä. Ja pääsin tämän myötä jopa suht helposti tyydyttävään lopputulokseen, yleensä kun teen ja kokeilen ja teen ja taas kokeilen lukemattomat kerrat, ennen kuin mikään onnistuu.

Pitihän tämä innostus siis käyttää hyödyksi, ja väkertää saman tien uusi luukki koko blogille. Pientä hienosäätöä vielä tarvitaan, ja muutama osio itselleni ei vaan istu silmään. Teen niille myöhemmin jotain, jos enää jaksan. Kummasti sitä silmä tottuu, kun tarpeeksi kauan katselee jotain ei-niin-miellyttävääkin..

Taustasta tuli vahingossa liian kapea parin ylimääräisen muokkauksen jälkeen, en tajunnutkaan ennen kuin testailin toimivuutta. Käyttävätkö monet niin isoa resoa, että tausta kertaantuu sivuilta? En millään jaksaisi sitä enää muokata, mutta kai se täytyy, jos näyttää rumalta ;)

Kai maaliskuun kunniaksi voidaan jo siirtyä kesän odotukseen?!

16 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.