koirat ,

Back to business

3/31/2016 09:01:00 ip. marjo 0 Comments


Johan tässä ehtikin kertya taukoa Nemon treeneihin. Piti oikein tarkistaa, että edellisen kerran varsa on tosiaan ollut valjaissa viimeisellä puunajokeikalla, ja tästä on nyt reilu pari viikkoa aikaa. Pääsiäisenä se käväisi pikaisesti kentällä irto"hyppäämässä", mutta muutoin en ole edes tuonut hevosta aitauksen ulkopuolelle koko aikana. Ei ollut missään suunnitelmissa pitää taukoa tekemisestä, mutta kuten jo monesti todettu, en ota mitään paineita Nemon harkkojen säännöllisyydestä tai hevosen liikuttamisesta. Ehkä tämä parin viikon tauko oli ihan hyväkin melko tiiviin metsäajorupeaman jälkeen.

Tällä hetkellä me ei sitten päästäkään ajelemaan. Reki ei enää kovinkaan kevyesti liiku, eikä renkaallisia työvaljaisiin sopivia menopelejä toistaiseksi löydy valikoimista. Jelpparit haimme juuri viime viikonloppuna tuunattavaksi, eli isäni alkoi nyt toteuttaa noita aiemmin esittelemiäni suunnitelmia kärryjen varalle. Mitään aikataulua tässäkään ei ole, eli kunhan saamme Jelpparit käyttöön, sitten palaillaan taas ajotreenien pariin. Kovasti kyllä jo mieli tekisi päästä maastoon ajelemaan..



Tänään kuitenkin puettiin jälleen varsa valjaisiin ja suunnattiin kentälle. Ohjelmassa oli kentän lanaus hyvin kevyellä tukilla, eli käytännössä lähinnä vaan kävelemistä kentän ympäri tukki perässä. Ei tuosta oikein lanauksena voi puhua..

Tanja ehti hakea Nemon tarhasta jo ennen kuin itse pääsin tallille. Pojilla oli ollut melkoiset riehu-painit juuri menossa, joten vauhdikas herra saapui paikalle. Itse kun ajelin tallin pihaan, oli ensimmäinen näky etujalallaan kuopsutteleva Nemo. Herralla oli enemmän ja vähemmän virtaa koko kuntoonlaiton ajan, eikä hän meinannut seistä paikoillaan edes vetokartun eteen kiinnityksessä. Ohjasajoin Nemon kentälle ilman hanskoja (muutama kymmenen metriä..) ja ehdin jo todeta, että nyt äkkiä rukkaset käteen, enhän minä pysty pitelemään näitä ohjia! Mentiin aika haipakkaa tuo pieni pätkä.



Teki mieli kääntyä takaisin jo tässä vaiheessa, kun koko homma oli melkoista sählinkiä. Vaan heti kun pääsimme kentälle ja kävelimme ensimmäistä kierrosta kenttää ympäri, tapahtui jotain ihmeellistä. Koko hevonen "lösähti" silmissä. Pää putosi alas, silmät rentoutuivat, askel alkoi ennemmin laahustaa kuin kiirehtiä, ja koko hevonen oli täysin eri kuin puoli minuuttia aiemmin. Ei muuta kun lankku perään, hevonen irti (Tanja siis talutti tähän asti) ja liikenteeseen.

Koko ajon ajan Nemo oli täysin oma itsensä, se laiska ja kiltti ja kuuliainen 20 vuotta kehää kiertänyt ja kaikennähnyt ruunanrupsukka. Ihan uskomatonta! En olisi ikinä voinut kuvitella, millainen muutos hevosen käytöksessä voi tapahtua noin pienessä hetkessä. Kentän lanaus sujui siis todellakin hyvin. Laiskasti löntystellen, mutta se olkoon edelleen tässä vaiheessa sallittua.

Hyvin menneen kentällä pyörimisen jälkeen päätin käydä vielä lyhyen matkaa ohjasajamassa tietä pitkin. Kävimme kääntymässä normaalista poikkeavassa paikassa, ja Nemo olikin hyvin ihmeissään, kun yhtäkkiä käänsin sen pois tieltä kohti metsää. Hyvin se kuitenkin reagoi kaikkiin apuihin, vaikka välillä kummissaan olikin. Ohitimme myös autoja, varsa kaikissa ohituksissa yksin etunenässä ja hienosti sujuivat kaikki. Vauhtikin kasvoi melkoisesti heti, kun poistuimme kentältä. Olisi se vaan helpompaa istua kärryjen perässä kyydissä, kuin itse yrittää harppoa kävellen Nemon perässä. Sillä on meinaan yllättävän matkaavoittava käynti, kun vauhtiin pääsee! Mutta olipa taas oikea hyvänmielen ajorupeama, on tuo heppa vaan niin pro :)

Ihana kevät!

En tiedä mitä tässä tapahtuu, mutta vähänkö heppa näyttää söpöltä :D

Ensimmäinen auton ohitus edessä.

Hieno varsa!

Video kentän lanauksesta

 

 Video tiellä ohjasajosta, pari pientä ravipätkää

0 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

irtohypytys ,

Kirjoitus-purkaus-vuodatus

3/30/2016 08:44:00 ip. marjo 0 Comments



Miten tämä voi joka kerta olla niin vaikeaa? Rotuesittelyn kirjoittaminen siis. En ole laskenut, montako rotuesittelyä olen vuonohevosesta yhteensä kirjoittanut, mutta voisin veikata jotain viidestä kymmeneen? Eikä se vieläkään suju! Toki aina voisi kaivaa esille jonkun vanhan tekstin ja käyttää sitä. Harmi vaan, että ne ovat hukassa. Paitsi yksi tai kaksi viimeisintä, enkä taas halua käyttää samoja tekstejä samassa tilaisuudessa.. Niin Hevoset-messuista siis nyt on kyse.



Vaikka osaisin kertoa vuonohevosesta koska tahansa ummet ja lammet kenelle tahansa, on äärettömän vaikeaa poimia viiteen minuuttiin sellaista oleellista tietoa, joka kiinnostaisi täysin sekalaista yleisöä. Oikeesti. Mitä te haluatte kuulla? Kuuntelen aina mielenkiinnolla muiden rotujen esittelyt (enkä muista niistä enää mitään) ja hajonta on kyllä aikamoista. Ei minua ainakaan kiinnosta rodun "tekniset" ominaisuudet. Näenhän ne hevoset koko ajan edessäni. Toisaalta ei taas mikään rodun oma hifistely-juttukaan, mistä ei rodusta tuntematon ymmärrä mitään. Pitäisi kertoa oleellista, mutta pitäisi kertoa mielenkiintoista ja sopivissa määrin korkealentoista. Ihan mahdoton yhtälö?


Itseäni kiehtoo jossain määrin vuonohevosen historia. Minusta se on hieno. Se ulottuu niin kauas, on niin selkeä ja erikoinen. Olenkin vissiin kaikkiin teksteihin poiminut jotain kaukaisesta Norjasta. Nämä ovat ehkä asioita, mitä kaikki eivät tiedä? En muista kyllä yhtään, mitä aiemmissa esittelyissä on ollut, joten samat asiatkin saattavat toistua. "Juoni" itse tekstissä on kuitenkin erilainen, vaikka ehkä myös samanlainen, kun samasta näppiksestä kaikki jutut ovat alkunsa saaneet.


Yleensä aina, jos minun täytyy kirjoittaa joku tietty teksti, pyörittelen sitä päässäni monta päivää. En ikinä pysty siihen, että avaan tyhjän sivun ja alan kirjoittaa. Tämä sama koskee esim. Vuonisuutisten pääkirjoituksia. Vasta, kun olen mielessäni maistellut aihetta muutaman päivän ja kehittänyt siihen tietyn lähtökohdan, saan jutun aikaiseksi. Yleensä tämä sujuukin sitten tosi helposti. Saatan mielessäni kirjoittaa jo koko tekstin lähes valmiiksi aina lauserakenteita myöden. Tai jo sekin auttaa paljon, kun nasevat alku ja loppu ovat syntyneet ajatuksiin, keskiosa rakentuu kuin varkain näiden väliin.



Vaan ei tällä kertaa. Aika loppui totaalisen kesken, enkä saanut mitään nasevaa itsestäni irti. Tuossa "valmis" teksti odottaa vieressä, jotta nollaan oman päänuppini tätä blogitekstiä kirjoittaessani. Kun riittävän kauan pyörittelee samoja lauseita ees taas, sokeutuu omalle kirjoitukselleen ihan totaalisesti. Täytyy vielä lukea koko juttu ääneen ja ottaa aikaa kauan siihen kuluu. Tosin viime vuonna ainakin juontaja muokkasi niin paljon tekstiä omaksi juonnokseen, eikä lukenut suoraan paperista, että ehkä voin luottaa tähän samaan tänäkin vuonna. Aiemmin kun on saattanut käydä niinkin, että lukeminen on vaan lopetettu kesken siihen, mihin aika loppui.


Nemon mielipide kentällä kiinni harjattavana seisomisesta. Osaa sekin sanoa vastaan :D

Muutenkin tämä messujen viime rutistus on taas ollut pelkkää sekamelskaa. Joka vuosi sama juttu, en voi ymmärtää :D Ei siitä sen enempää, mutta toteanpa vaan, etten taida olla ainoa ihminen tällä planeetalla, jolla kaikki jää viime tippaan, hih. Nyt kuitenkin alkaa näyttää siltä, että kaikki minun harteilleni asettuneet taakat ovat enemmän kuin järjestyksessä! Enpä silti taida uskaltaa hengähtää ennen kuin rotuesittely on kunnialla ohi.. Tai vaikkei olisi niin kunniallakaan, ainahan jotain voi tällaisessa tilanteessa sattua syystä jos toisesta. Mutta peukut ja varpaat pystyssä kaikkien puolesta! (eräänä vuonna muuten vuonisratsukolla irtosi kopista rengas kesken matkan messuille - onneksi olivat riittävän hyvissä ajoin liikenteessä!)



Vuosi sitten pohdin, että voisin tuoda Nemon messuille tänä vuonna: karsinaan tönöttämään sunnuntain ajaksi. Vaan onneksi tänä vuonna ovat messut täynnä vuonohevosia, niin eipä tullut tähän tarvetta. Melkein oli jo liikaakin vuoniksia paikalla ;) Katsotaan ensi vuonna uudestaan tilanne, jos jää hevosta uupumaan ja Nemo näyttää edes melkein hevoselta, niin ehkä sekin vielä joskus pääsee haistelemaan messutunnelmia.


Nämä postauksen kuvat ovat muuten pääsiäisen ajalta. Jutut ehkä jäävät nyt kirjoittamatta, koska hei, olen korviani myöden täynnä näitä messuja! Tai ainakin ollut tähän asti, ehkä nyt helpottaa. Pari päivää vielä panikointia ennen hoo-hetkeä. 




Mutta nyt on aika lukea uudestaan läpi rotuesittely. Tulkaa messuille ensi lauantaina klo 11.20 kuulemaan, kuinka tässä onnistutaan! Iiiiiiik! 

Ensin se feikkas, että se osais muka hypätä..


Kunnes todellisuus selvisi. Yritin näyttää varsalle mallia, että hei, näin tää homma sujuu!

Mutta ei. Liian hyvin siedätetty takajalkojen kosketuksiin, kun puomeihinkin piti koskea oikeastaan joka ylityksellä ;)

Tallipoika RooRoo ei malttanut päästää piiskasta irti edes hevosen selässä.

0 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

kuvia ,

Ensimmäiset keväiset kuvat

3/27/2016 07:41:00 ip. marjo 4 Comments

Vietettiin tänään Sirin kanssa hetki aikaa hevosten laitumella istuskellen ja poikien laidunnusta katsellen.. Kyllä nyt vaan on kevät!

Jonkun linssiluden oli pakko tunkea kameraan.

…ja toki tulla rapsutuksia kerjäämään. Korvan takaa kutittaa aina!

Joo jos siirrytään niihin oikeisiin kuviin?

Ah, heti näyttää paremmalta!

Kaunis mies. Voi kun se joskus ravaisi oikeasti reippaasti, tässäkin mentiin sellaista löntsömatelua että. Ihme kyllä näyttää silti kivalta kuvissa :)

"Ravaa kuule itte!"

Eipä tuo isoveikkakaan juuri sen reippaammin etene..

Vaikka kyllä ne silti kivoilta näyttävät, ei käy kieltäminen. Hyvin ainakin maastoutuvat maisemaan.

Vähän on kuraista, etenkin noissa ahkeammin käytetyissä kulkukohdissa.

Katse kaukaisuuteen.

Ja täyttä laukkaa eteenpäin. Ihanasti rapa roiskuu!

Pojat bongasivat jotain hurjaa! (miiiiikä toi Nemon asento on?!)

Siis mitä ihmettä tuolla tapahtuu.

Varis se siellä vaan on päiväpesulla aidan toisella puolen.. Aikamoista läiskettä pitikin.

Leuanrapsutus vai solisevan puron ihailua?

Kovasti yritetään jo laiduntaa. Vaan heinää uppoaa silti liki vanhaan malliin.

THE ÄIJÄ!??

Ei tää "pikkuponi" oikeesti ole yhtään niin äijä, miltä se näissä kuvissa saattaa näyttää.

Söpö varsa se on vieläkin.

Vai mitä? :)

4 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

erikoispostaus ,

Hevoset-messuilla kasapäin vuonohevosia!

3/26/2016 08:31:00 ip. marjo 7 Comments

Oi että, kyllä meitä viikinkihevosten faneja nyt hemmotellaan - tämän kevään messuilla nähdään vuonohevosia enemmän kuin paljon!

Ensimmäiset vuonohevoset astelevat areenalle la 2.4.2016 klo 11.20 rotuesittelyssä. Tämä esittely kestää kunkin rodun osalta viiden minuutin ajan, vuonohevosten lisäksi siis monia muita rotuja nähdään areenalla kukin vuorollaan. Vuonohevosten rotuesittelyssä esiintyvät seuraavat hevoset:

Usvaniityn Edward



Minor II


 Haavanesko


Kastello Unik


Usvaniityn Midnattsprinsesse


Somnus


Rotuesittelyn järjestämisen vastuu on jälleen minulla Vuonohevosyhdistyksen puolesta, mutta itse ohjelman ja esityksen suunnittelun jätin täysin Elin Magnussonin harteille. Elinille siis suuret kiitokset ja kunnia siitä, että hän otti tämän projektin vedettäväkseen! Hienon ja taatusti edustavan kattauksen vuonohevosia Elin on tähän esittelyyn koonnut.

Rotuesittelyä treenattiin viime viikonloppuna yhdistyksen kokouksen yhteydessä. Kuva: Susanna Malmström

Vuonohevonen nähdään areenalla vielä myöhemminkin la, klo 17.45 kilpaillaan EQCode-valjakkoajon minimaraton -kilpailu. Tähän kisaan osaa ottaa vuonohevosten valjakkoajon viime vuoden PM-voittaja Gnist Varde ohjastajanaan Heidi Sinda.

Kuva: Roosa Kujanpää


Myös sunnuntaina on luvassa vuonohevosväriä näytösareenalla. Sunnuntaina ensimmäisenä näytöksenä päästään seuraamaan humoristinen ohjelma Vuonohevosten päätön historia klo 10.15. Tämän upean näytöksen on koonnut Emma Tuominen ja käsikirjoittanut Viivi Saarela. Esitys tehtiin alunperin Helsingin messuja varten, mutta se pyydettiin esitettäväksi myös Tampereen messuille.

Kuva: Roosa Kujanpää

Olen niin onnellinen ja ylpeä siitä, että vuonohevosihmiset ovat tämän esityksen koonneet ja lähteneet näin isoon projektiin upealla menestyksellä! Ihan mielettömän suuret kiitokset ja hatunnostot siis Emmalle, joka on koko homman takana, sekä tietysti kaikille esiintyjille ja muille osallisille. Hieman itseäni jo harmitti, kun en Helsinkiin lähtenyt viikinki-showta katsomaan, mutta onneksi näemme sen vielä uudemman kerran Tampereella!

Kuva: Roosa Kujanpää

Vuonohevosten päätön historia -ohjelmassa nähdään hevoset Haavanesko, Usvaniityn Midnattsprinsesse, Gnist Varde sekä Udna.

Udna

Myös sunnuntaina myöhemmin illasta kilpaillaan valjakkoajon minimaraton-kilpailu klo 16.15, jossa jälleen mukana on Gnist Varde.

Eikä tähänkään vielä lopu vuonohevosten osuus. Messuhallin etupihalla on jälleen tarjolla talutusratsastusta, siellä viime vuoden tapaan innokkaita ratsastajia selässään kyyditsee Usvaniityn Midnattsprinsesse eli Sessa. Sessan kyytiin ovat varmasti myös aikuiset ratsastajat tervetulleita, eli käykääpä rohkeasti kaikki halukkaat kokeilemassa vuonohevosen kyydissä istumista. Ja toki myös karsinassa pääsee kurkistelemaan vuonohevosta.


Vuonohevosyhdistyksen messuosastolla P21 voi käydä juttelemassa lisää rodusta tai vaikkapa myyntitavaroita penkomassa. Vuosien varrella varastoon jääneitä tuotteita on tarjolla huimin alennuksin.  Tulkaa ihmeessä moikkaamaan, messuilla nähdään! :)

7 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.