ajo ,

Fyysistä ja henkistä työskentelyä

10/30/2016 11:02:00 ip. marjo 6 Comments

Ai joku tulee?

No hei mekin tullaan!!

Kumpi ehtii ensin?

Paikalla kuin partiopojat konsanaan!

Tänä viikonloppuna laitettiin hevoselta töihin niin kroppa kuin aivotkin. Vielä on onneksi upeita kelejä ja lämmittävä(?) aurinko, mutta on tuo silti niin jäätävää touhua istua kärryillä! Miltei kaksi tuntia Tanjan kanssa selvittiin kyydissä hytisemässä. Tuntuu olevan ihan se ja sama, montako kerrosta ja kuinka paksua vaatetta kiskoo niskaansa, silti on kylmä. Tai itse asiassa metsässä oli kummasti lämpöisempää, tuuli on se pahin jäädyttäjä.

Muistinpa taas laittaa puhelimenkin matkaa mittaamaan. Tiesittekö muuten, että ainoa tapa näillä keleillä pitää puhelimen akku toiminnassa ja puhelin matkassa mukana, on tunkea se joko rintaliiveihin tai alushousuihin! Suosittelen.

Mitäs me tänään touhutaan??

Kiia oli niin innoissaan, kun pääsi Nemon kanssa touhuamaan. On nämä kaksi vaan ihana parivaljakko.

ajo ,

Pitkä talliputki

10/28/2016 10:25:00 ap. marjo 3 Comments

Kuka käy tallilla joka päivä käsi ylös nyt! Ohhoh, pointsit teille! Vai oliko niin, että teillä onkin hevoset omassa pihassa?

Nemo ei ihan edusta, mutta ratsastajalla ei enää juuri suoremmassa voisi selkä olla :D

Kuka käy tallilla kuus kertaa viikossa käsi ylös nyt! Vau, teitäkin löytyy. Samaa sopii yrittää.

When you gotta go you gotta go.

Kuka käy tallilla viis kertaa viikossa käsi ylös nyt! No alkoihan niitä käsiä nousta..

Pieni peppu ja iso peppu. Onneks tuo yks peppu on piilossa, niin siitä ei tarvi kommentoida mitään x)

Oma tahti on pitkään ollut tuota keskimäärin neljän viiden kerran käyntiä viikoittain. Tokihan sitä kävisi vaikka joka päivä, jos vaan aikaa riittäisi. Yleensä kun on pakko tasapainotella useamman asian välillä, jotka vaativat läsnäoloa ja omaa aikaa, joten hevoselle ei voi ihan joka päivä useampaa tuntia suoda. Paitsi jostain syystä viime aikoina on voinut?

Laskin tuossa juuri, että olen käynyt putkeen kolmenatoista päivänä tallilla! Tämä taisi jo olla jonkin sortin oma ennätys? Helposti olisi tullut pidempikin pätkä, mutta koska eilen satoi vettä koko päivän, ja Nemolla on tosiaan nyt tehty aktiivisesti kaikennäköistä, oli ihan tietoinen päätös jättää yksi tallipäivä väliin. Jos sitten taas tänäpä lähdettäisiin liikenteeseen.

Tanja sai napattua kivan kuvan kyydistä :)

Kyllä on taas huomannut, että tämä hevonen vaatii treeniä ja kunnolla tekemistä. Onhan tuosta jo aikaa, kun paise oli aktiivisimmillaan ja elämä meni ihan seisomiseksi ja kavion hoitamiseksi. Kun liike alkoi jälleen sujua, kului pari viikkoa mitään tekemättä Paten kanssa tutustuessa ja sen jälkeen on vähitellen palailtu duuniin. Kevyesti totta kai pitkän tauon jälkeen.

Edellisen kerran Nemolla on käyty maastossa ajamassa niin sanotusti kunnon lenkillä syyskuun alussa. Sitä edellinen kerta taitaakin mennä pitkälle kesän puolelle. Ei tässä taas vaan auta muu kuin tsempata itseään lähtemään kärryille istumaan ja lenkille! Harmi vaan, että juuri tähän vuodenaikaan se on kaikkea muuta kuin mukavaa. Kauhistelin tuossa juuri, mitä ravureita treenaavat ihmiset joutuvatkaan kestämään! Lähes päivittäin kilometritolkulla juoksuvauhtia kärryjen kyydissä. Ei mitään mukavaa tai lämmintä touhua viiltävässä tuulessa ja tihkusateessa, yök! Pointsit teille.

Oi ihanaa, me maastoillaan taas.

Tulipa samalla uusi reittikin kärryteltyä.

Meillä järjestettiin (tai siis minä järjestin) Suomen Vuonohevosyhdistyksen syyskokous viime viikonloppuna. Oli kyllä mukava päivä, kaikki kävijät suorastaan ihastuivat paikkaan ja nauttivat tunnelmasta! Erityiskiitokset vielä tallikaveri-Katjalle, joka teki ihanan keiton, Sirille keittiössä hääräämisestä, Tanjalle käytännön avusta sekä Hemppa-isännälle tilavuokrasta ja kiehtovista historiallisista tarinoista. On meillä aikas ihana porukka :)

Edellisenä iltana laitettiin Sirin ja Tanjan kanssa kivipirtti kokouskuntoon.

Valjastusoppia saamassa.

Kokouksen yhteydessä oli ohjelmassa oppia länkivaljaiden sovituksesta. Nemo toimi toki mallihevosena. Hieman itseäni harmitti, että tuli sitten juuri tähän saumaan, kun Nemolla on ollut löysää elämää ja siitä johtuen normaalia enempi virtaa. Olihan se ihan kiltisti demon ajan (ainakin siihen nähden, että on 3v ori), mutta ns. "normaali" Nemo olisi ollut vielä paremmin. Tyypillisempi reaktio olisi ollut nuokkua jalkaa lepuuttaen ja huuli roikkuen. Mutta vaikka herraa hieman alkoikin harmittaa ja lopussa jo etukavio nousta, saipa hän hyvän treenin paikoillaan seisomisesta, valjaiden kanssa säätämisestä ja ihmislaumasta ympärillään.

Nemolle sovitettiin sen omat kakkosen valjaat sekä Yli-Tokon lainaamat kolmoset. Kyllä ne kolmoset olivat ihan selvästi paremmat, herralla kun on "hiukka" paksu niska, ei kakkosen länki hänelle enää mahdu.

Ja samalla selvisi se ikävä tosiasia, mitä olen jo pitkään uumoillutkin.. Nemon valjaat ovat sille pienet! Nyyh. Tai sanotaanko näin, että yhä pienemmiksi käyvät tässä koko ajan, hevonen kun tulee kasvamaan vielä ainakin sen pari-kolme vuotta. Eipä siis auta muu kuin kissojen ja koirien kanssa metsästää Tärnsjön valjaita koossa kolme! Jos tiedät jossain tällaiset majailevan vailla käyttöä, niin huikkaa heti! Minä ostan ne pois! Ja hei, sitten kun löydän meille jostain kolmosen valjaat, on täältä tulossa myyntiin kakkoset. Nämä sopivat noin 99 prosentille vuonohevosista! Eli jos omistat vuonohevosen, ja haluat tehdä sen kanssa (työ)ajoa, suosittelen erittäin lämpimästi Tärnsjön valjaita. Parempia ei vaan ole. Mutta kuten todettu, Tärnsjö lopetti valmistuksen, joten saatavuus alkaa tästä vaan heikkenemään entisestään.. Ja samalla mahdollisesti hinnat nousemaan?

Tanja jännittyneenä ohjaksissa. On tuo ajaminen hurjaa touhua :D

Rämmittiin muuten sellaisen pöpelikön läpi pellolle päästäksemme, että oli todellakin hurjaa touhua! Tanja käveli edellä maastoa tsekkaamassa, ja Nemohan porhelsi Tanjan perässä into piukeana. Harmi vaan, että polun molemmin puolin oli piilossa isoja kiviä, joista todellakin lenneltiin yli! En tiedä kumpaa pelkäsin enemmän, Kiian putoavan kyydistä vai kärryjen kaatuvan, kun vuorotellen jompi kumpi pyöristä pomppasi kymmeniä senttejä ilmaan maankamaralta. Onneksi Kiialla oli vaan hauskaa, ja Tanja meinasi tukehtua nauruun, kun edestä katseli meidän poukkoiluamme puolelta toiselle. Jostain syystä tultiin pois kyydistä pahimman ryteikön ajaksi.

Pellolla meno oli hivenen tasaisempaa.

No mutta, nyt kun on taas päästy lenkkeilyn makuun, ehkä tuo Nemon sisäinen feng shui alkaa taas löytää oman paikkansa. Siltä on ainakin vaikuttanut, kun tämän lörppähuulen kanssa kävimme vähän rekkoja ja linja-autoja morjestamassa. Pitkästä aikaa sitäkin.

Käynnissä mentiin ihan kiltisti ja rauhassa, vaikka kyllä sen välillä huomasi, että menohalujakin olisi löytynyt.

Tämä oli melkein jo odotettavissa oleva reaktio! Erittäin harvinaista Nemolta, mutta tällä kertaa ensimmäinen pyyntö ravia sai aikaan kamikaze-potkun, jiihaa!

Samalla tuli sisäänajettua Nemon uudet lenkkarit. Onpa kyllä luksusta päästä vanhoista Cavalloista eroon.

Hyvä oli pito niin pellolla, ryteikössä, asvaltilla kuin soralla. Tiellä ajaessa löytyi myös kiva pitkä ja letkeä ravi, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvyys Nemon kanssa. Yleensä kun sen ravi maastoillessa on muistuttanut enempi mummon vanhaa Singeriä.

Toki myös Nemon laihdutuksen kannalta olisi suotavaa saada kunnolla taas lenkkeily käyntiin. Tässäkin vaan ongelmana on se, kuinka kamalaa noiden työkärryjen kyydissä on istua pidempi aika. Oma selkä ei vaan kestä sitä, kun mitenkään et saa hyvää asentoa kyydissä - ainakaan, jos samalla pitää hevosta ohjastaa. Onneksi myös oma liikunta on aina hyväksi, joten myös hevosen kanssa voi käydä kävellen lenkkeilemässä. Vaikka olisihan se tehokkaampaa laittaa kärryt perään, mutta miksei joskus myös näin! Nemon kanssa on lenkkeilty maastakäsin jo pienestä varsasta saakka ihan lukemattomia kertoja, ja varmasti tätä tullaan harrastamaan koko hevosen eliniän ajan.

Aina on aikaa suukottelulle!

Reippaat lenkkeilijät.

Ajolenkin tiedot. Mittarimadot matelee ja sitä rataa.. Mutta käynti on paras askellaji, mihin siitä pääsisi.

ps. Minä päätin jättää paikkani Vuonohevosyhdistyksen hallituksessa. Nyt on onneksi niin paljon tulossa innokkaita ja aktiivisia ihmisiä remmiin, että hyvillä mielin halusin tehdä tilaa uusille tulokkaille. Johan tässä ehtikin yli kymmenen vuotta kertyä hallitusduunia, kiitos kuluneista vuosista ja lämpimästi hyvää jatkoa uudelle hallitukselle!

ajo ,

Työhevosen koulutustaso

10/25/2016 10:34:00 ap. marjo 6 Comments

Blogissa on pohdittu työ- ja käyttöajohevosen osaamistasoa eri tehtävien mukaan. Työhevosen tason määritteleminen ei ole laisinkaan niin yksiselitteistä kuin esimerkiksi ratsuhevosen. Ratsun osaaminen on periaatteessa "helppo" määritellä sen mukaan, mitä sillä on kisattu. Jos ratsu on saanut puhtaan tuloksen HeA tai 100cm radalta, voidaan sen sanoa olevan kyseisen tuloksen tasoinen. Tyypillisestihän hevonen osaa jo asioita myös seuraavalta tasolta, ja niitä onkin tarkoituksella lähdetty pienimuotoisesti treenaamaan jo ennen varsinaiselle tasolle siirtymistä.

Ajohevosen kohdalla tason määrittely ei ole laisinkaan näin yksinkertaista, eikä tämäkään määritelmä ole suinkaan mikään kiveen hakattu totuus. Suuntaa-antavaa pohdintaa lähinnä. Silläpä kävinkin nyt Nemon osalta läpi tämän MW Hevospalveluiden luoman listauksen, ja tummensin ne kohdat, jotka Nemo mielestäni nyt osaa! (seuraava teksti lainattu MW Hevospalveluiden blogikirjoituksesta)

"Työ- ja käyttöajohevosen osaamistason määrittämisen avuksi: 

HeC: Lanaaminen ja kevyt hinaaminen (esim reki), tavaran kuljettaminen kärryillä tai reellä tasaisella/aidatulla alueella tai tiellä. Hevonen toimii moitteetta perusohjasajossa ja maastakäsin. (50-100 tuntia) 

HeC: hevonen toimii moitteetta perusohjasajossa

HeC: kevyt hinaaminen tasaisella/aidatulla alueella tai tiellä

HeC: kevyt lanaaminen tasaisella/aidatulla alueella tai tiellä

HeC(??): hevosen valjastus avustajan kera, tässä outo ympäristö keskellä peltoa.

HeB-HeA: Kuormaaminen ja myöhemmin kuormaaminen hevosen seistessä irti. Juontaminen helpossa maastossa. Tavaran kuljettaminen vaihtelevassa maastossa. Äestäminen ja jyrääminen. Hevonen osaa seistä paikoillaan jarruttomien kärryjen kanssa ylä- ja alamäkeen ja sillä voi ajaa lähes mistä vain (vesiesteet, erilaiset pohjat jne.). Hevonen osaa peruuttaa kuorman kanssa, myöhemmin myös kulman taakse. Hevosen voi valjastaa ja purkaa irti. Hevosen kuormakoko fyysisen koon ja kapasiteetin mukaan. (100-500 tuntia) 

HeB-HeA: kuormaaminen. (ei vielä irti)

HeB-HeA: tavaran kuljettaminen vaihtelevassa maastossa

HeB-HeA: äestäminen

HeB-HeA: hevosen kuormakoko fyysisen koon ja kapasiteetin mukaan.

HeB-HeA: sillä voi ajaa lähes mistä vain.

VaB-VaA: Haravakone, kylväminen, hydrauli- ja niittokoneiden yms. apuvedollisten koneiden ajaminen. Yleisöajelutukset helpossa ja tutussa ympäristössä. Juontaminen, lastaaminen ja purkaminen vaativassa maastossa minimaalisella ohjastamisella. Raskaat irtiotot ja raskas veto. Hevosen tulisi pystyä valjastamaan ja purkamaan irti lähes missä ympäristössä tahansa. Avustettu kyntäminen. (500-1000 tuntia) 

VaA-VaB: yleisöajelutukset helpossa ja tutussa ympäristössä

Korkeampaa koulua: Yleisöajalutukset vaativassa ympäristössä. Raskaat kuormat vaativassa ympäristössä ja maastossa. Vetokilpailut. Juontaminen ilman ohjastamista (pelkillä ääniavuilla). Kyntäminen yksin. (n.1000+ tuntia)."

Tästä voisi siis sanoa Nemon olevan nyt vahvasti Helppo C -tasoinen työhevonen! Mielestäni se on tismalleen sopiva osaamistaso kolmivuotiaalle hevoselle. Mutta kuten huomaatte, on meillekin kertynyt yksi oppimäärä jo vaativan tason asioista, tästä todisteena Nemon kolme täydellisesti sujunutta yleisönajelutuskeikkaa omassa pihassa. Ja voin kyllä täydellä sydämellä sanoa, että Nemo on ollut näihin tehtäviin aivan valmis.

HeB asioista voisin todeta juontamisen olevan Nemolle luultavasti helppo homma (onhan se vetänyt metsässä tukeilla kuormattua rekeä), mutta koska emme ole juontolaitetta päässeet koskaan kokeilemaan, jätetään tämä vielä pois listasta.

Samaisessa kohdassa mainitaan kuormaaminen irti seistessä. Ihan turvallisuussyistä olen aina halunnut jonkun seisomaan hevosen eteen kuormaamisen ajaksi. Ensi talvena tätäkin voisi alkaa vähitellen harjoitella myös hevosen ollessa irti. Myöskin aisoihin laiton ja irrotuksen ajan olen aina halunnut jonkun seisomaan hevosen eteen (samasta syystä). Nyt kun rekikausi taas alkaa, ja hevosen voi valjastaa perinteisellä tavalla taluttamalla aisojen väliin (mikä ei Jelppareiden kanssa onnistu, eli monta viime kuukautta on aina tuotu kärryt hevosen perään), on vahva tarkoitus opettaa tämäkin toimimaan hevosen seistessä irti. Enhän minä edes pääsisi yksin reellä ajamaan, jos en voisi laittaa rekeä yksin hevosen perään kiinni.

Tänä syksynä meidän piti lähteä ajamaa haravakoneen kanssa, ja tämä olikin jo sovittuna haravakoneen omistajan kera. Niittojäte odotti pellolla korjaustaan. Harmi vaan, että haravakone olikin haudattuna hallin perälle lukuisien pyöröpaalien taakse. Että se siitä kokeilusta sitten. Itse asiassa en edes tiedä, millainen kiinnitys haravakoneessa olisi ollut, eli olisimmeko saaneet sitä tamppivaljaisiin sopimaan. Ensi kesänä, kun heinät on käytetty ja harava jälleen paljastuu esiin, on kyllä tarkoituksena se Nemon perään kiinnittää.

Vaikka nämä kaikki pohdinnat olivatkin vain hauskoja ja suuntaa-antavia, oli tämä oikeasti todella valaiseva yhteenveto! Tunnit eri tasojen perässä kuvaavat suunnilleen, paljonko hevosen kanssa on pitänyt työskennellä tämän tason saavuttamiseksi. Koulutuksessa kun ei voida puhua kuukausista tai vuosista, sillä työmäärä saattaa olla täysin eri.

En oikeasti pysty yhtään sanomaan, montako tuntia Nemon kanssa yhteensä on tehty työkäyttöön valmistelee treeniä. Aina on menty ajatuksella "laatu korvaa määrän" ja pyritty lyhyisiin, suunniteltuihin ja onnistuneisiin suorituksiin. Toki vastapainoksi välillä on oltu muutama tuntikin putkeen valjaissa, esim. noissa yleisön ajelutuksissa. Se on kuitenkin fakta, että työkäyttöön tähtäävä treeni on kuin varkain aloitettu jo pikkuvarsana.

Tässä tehtiin muutama hyvin lyhyt ja onnistunut harjoitus aisoihinlaitosta 11-kuukautisen varsan kanssa.

Entäpä sitten kaikki nämä äidin rinnalla vietetyt ajotunnit?