erikoispostaus ,

Vuonohevosten historia Tampereen hevosmessuilla + arvonta

3/29/2015 09:47:00 ap. marjo 84 Comments

Pian ne ovat taas edessä - Tampereella järjestettävät Hevoset-messut. Pääsemme nauttimaan messutunnelmasta nyt jo seitsemättä kertaa, ja uskokaa tai älkää, jälleen kerran vuonohevoset ovat vahvasti messuilla edustettuina.

Onko joku joskus miettinyt, mistä ilmaantuvat messuilla tavattavat hevoset? Mikäli vuonohevosten osuus askarruttaa, niin syypää löytyy täältä. Ensimmäisiä messuja lukuunottamatta olen järjestänyt vuonisten esiintymiset messuareenalla. Viime vuosina olemme olleet mukana vain rotuesittelyssä, messut kun ovat paisuneet niin hurjaa vauhtia, että ohjelmanumeroista on jo liikaakin tarjontaa. En siis ole yrittänyt järjestää mitään rotuesittelyä suurempaa numeroa vuoniksille, vaikka vielä joskus se haaveissa olisikin.

Vaan luodaanpa pieni katsaus historiaan ja kerrataan, millaisia vuonohevosia messuareenalla on tavattu. Olen ollut median edustajaksi akkreditoituneena myös ensimmäisestä vuodesta lähtien, joten kuvia on kertynyt. Ainoastaan viime vuonna jäi rotuesittely kuvaamatta, kun paahdoin vielä töitä esittelyn aikana ja vasta työpäivän päätteeksi suuntasin messuilemaan..



Tästä se kaikki alkoi - 2009

Historian ensimmäiset hevosmessut oli samalla Vuonohevosyhdistykselle ensimmäinen messutapahtuma vuosikausiin. Into osallistua oli suuri ja paikalle saatiinkin kolme vuonohevosta. Samalla tuotiin hienosti esille vuonohevosen monipuolisuus, kun ori Ljosprins esitti vauhdikkaan valjakkoajon tarkkuusnäytöksen ja Nelly-tamma upean kouluosuuden lisäksi hyppäsi yli metrisen esteen pehmeällä pohjalla. Menossa mukana kulki myös suloinen vuoden ikäinen orivarsa Sverre-Emil.

Tapahtuman järjestelyt olivat hieman puutteelliset näin ensimmäiseksi kerraksi, yleisöä oli ilmeisesti arvioitua enemmän ja pienelle näytösareenalle oli vaikea päästä edes näkemään ohjelmia. Itseäni jäi harmittamaan myös puutteellinen rotuesittely, en tiedä mistä kuuluttaja kuitenkin oli kaivanut esille tietoja vuonohevosesta.. :) Yhdistyksen messupöytä oli toki myös paikalla heti alusta alkaen!

Edesmennyt upea jalostusori Ljosprins esiintyi ensimmäisillä messuilla.

Kaunis Nelly-tamma esitteli vuonohevosen koulu- ja esteratsun taitoja.

Suloinen Eemeli ihastutti yleisöä.

Kür kouluesitys, valjakkoajoa ja estenäytös - 2010

Edellisvuodesta viisastuneena minä lupasin ja halusin järjestää vuonohevosten ohjelman messuille. Tällöin saimme helposti pitkän ohjelman paikan. Ajatuksenani oli tuoda jälleen vuonohevosen monipuolisuutta esille kolmen eri lajin voimin: este, koulu ja valjakkoajo. Kutsuin siis paikalle hevoset kaikkiin näihin lajeihin.

Hevoset ja ratsastajat olivat upeita, mutta valitettavasti esitys itsessään ei mennyt ihan putkeen. Musiikin kanssa oli ongelmia, ja muutoinkin valmistautuminen ja treenaus olisi saanut olla parempaa.. Ihan hyvä maku tästäkin kuitenkin jäi, ja tulipahan taas yksi arvokas kokemus lisää kaikille osallisille.

Kouluratsastusta esittelivät ori Huginn ja tamma Elskverdig Foss kür-ohjelmanumerona musiikin säestämänä.

Valjakkoajossa taituroi ex-jalostusori Geist Tyler Kari Vepsän 'Ajetaan me valjakolla' säestämänä.

Esteosiolla Huginn palasi areenalle hyppäämään.

Ja sai kaverikseen edellisenä vuotenakin esiintyneen Nelly-tamman.

 Rotukatrillikisan voitto - 2011

Rooleiksi valikoitui merimiesteema.

Näin mylly pyörii..

Katrilli oli upeaa katseltavaa, vaikka mukana oli pari hyvin kokematontakin hevosta.

Voittajat saivat loimet palkinnoksi.

ajo-opetus ,

Työvaljaat testissä

3/28/2015 08:04:00 ip. marjo 2 Comments

Kyllä valjaat hevosen tekee, vai mitä?

Nemo on päässyt pariin otteeseen kokeilemaan isoveikan valjaita ylleen. On nuo vaan hienot, ai että. Onneksi Siri on Popille moiset raaskinut hankkia ja vielä suostuu niitä pikkuveikalle lainaamaan <3 Kyseessä on siis Tärnsjön nahkavaljaat koossa 2. Monen mielipiteen mukaan ehkä laadukkaimmat työvaljaat, jotka hevoselle löytyy. Vuonohevospiireissä nämä ovat hyvin suosittuja ja oikeastaan ainoita(?), joita vuonoilla tuppaa edes näkemään. Yleensä koko kaksi on vuonolle kuin vuonolle passeli, muutamalle tavallista kookkaammalle yksilölle kakkoset eivät mahdu, meidän Lotta on yksi näistä :) Vertailuna Miikan ruunan valjaat taisivat olla seiska kooltaan..

Tanja hakemassa Nemoa tarhasta. Varsa on aina valmiina kuin partiopoika!

Popille tuli ikävä, kun veikka lähti.

Ekalla kerralla Nemo sai vaan pitää valjaita niskassaan aitassa seisten sekä pienellä kävelylenkillä. Toisella testillä harjoiteltiin hieman vetämistä ja kolmannella laitettiin taas aisat perään kolisemaan. Seuraava ajo-opetusvideo kuvataankin sitten työvaljaat päällä, kun siihen on nyt sopivasti treenattu. Toki valjaita on kolisteltu, kilistelty ja venkslattu varsan selässä. Ei se niistä ole mitään välittänyt, kuten ei mistään muustakaan tähän mennessä.

Se on muuten saapunut meillekin - kauan odotettu ja pelätty kevät rinnassa - jokaisella ponilla. (Lotallakin, jolla kävin ratsastamassa viikolla) Nemo on Miikan hevosten käynnin jälkeen ollut huomattavasti kiireisempi häslä kuin koskaan ennen. Kaipa tuokin kakara alkaa vähitellen tajuta olevansa ori…? Ei kyllä tarttis :) Ihan äärettömän kiltti ja helppo se silti on, minulla vaan menee vaan hermot pieneenkin sen ylimääräiseen touhottamiseen. Olen liian tottunut siihen, että varsa seisoo paikoillaan silloin kun käsketään ja liikuttaa jalkojaan sen verran ja siihen suuntaan kun käsketään.

Käytiin jopa tekemässä talutusharjoituksia pellolla ketjunaru suussa! Nemolla ei koskaan ole ollut ketjunarua käytössä - ei nenän päällä, alla, eikä ainakaan suussa. Ei myöskään koskaan edes tavallista narua turvan ympäri. Se olikin tosi herkkä pideltävä ketju suussa, joten loppujen lopuksi saatiin oikein onnistuneet talutuskuviot ja kuuliainen hevonen aikaiseksi. Odotan vaan kauhulla niitä hetkiä, kun pitäisi viedä tuo hevonen vieraaseen paikkaan vieraiden hevosten keskelle, jos käytös on tätä luokkaa niin huhheijaa! Kyllä nousee tuskanhiki otsalle..


Ollaankin siis säädelty treenit sen mukaan, miten Nemo käyttäytyy. Tekisi niin mieli laittaa se peltoa kyntämään tonnin kuorma perässään muutamaksi tunniksi, hih. Valitettavasti se ei ihan vielä onnistu. Onneksi aina voi mennä kentälle, päästää hevosen irti, kaivaa herkut esiin ja tehdä pienet aivojumpat. Tämä on huomattavasti helpompi tapa saada hevonen töihin ja keskittymään kuin esim. jatkaa ajotreenejä kiireisen hevosen kanssa. Lopputulema on joka treenikerralla ollut rento, kuuliainen ja vanha tuttu löysä Nemo. Toivotaan siis, että tämä häsellyskin on vain ohimenevä hetkellinen mielenhäiriö! Vähän kyllä alkaa tuntua siltä, että enempikin töitä ja tekemistä voisi tämän hevosen kalenteriin sisällyttää.

Sillä välin kun Tanja laittoi Nemoa kuntoon, napsin minä kuvia Kiiasta ja Zeldasta.

Kiia kun löysi jostain Angrybirds pallon..

…ja siitäkös pallohullun Zeldan riemunhetket alkoivat.

Zelda ei onneksi tiedä olevansa 11-vuotias ;)

Nemollekin piti käydä palloa esittelemässä.

Kuvasinhan minä toki samalla varsaakin..

…samalla kun Tanja sitä harjaili. Jos kuvassa näkisi pelkät nämä silmät ilman muita tuntomerkkejä, hetken saisi kyllä miettiä, onko kuvassa Lotta, Nemo vai Rousku.

Takajalkojen harjaus = parhautta!

On se kaunis poika.

Zeldan elämä muuttui vielä riehakkaammaksi, kun jostain kehiin löytyi superpallo!

Pienestä voi koiran ilo olla kiinni.

Tarkennus hukkui matkalla..

On se oikeesti ihan fiksu koira :)

Nemokin saatiin lähtökuntoon.

Vuonohevosen työmoraali on kyllä jotain ihan omaa luokkaansa. Varsa näyttää tässäkin siltä, kuin sillä olisi perässään vähintään parinsadan kilon kuorma. Tosin kyllä sen ilmeestä näkee myös, että nyt kyrsii ja pahasti.. Häsläroope olisi halunnut olla jossain ihan muualla.

Ja sinne ihan muualle se pääsikin, kun laskin varsan myöhemmin kentälle vapaaksi. Kuvittelin jopa, että sieltä saattaisi tulla omatoimista ravia tai laukkaa (mitä Nemo ei vielä koskaan ole yksin vapaana kentällä tehnyt), mutta pieleen meni sekin kuvitelma. Tuttuun tapaan nenä maassa kierrettiin koko kenttä ympäri. Sieltä löytyikin jotain niin mielenkiintoista, että seuraavat puoli tuntia vietettiin tiiviisti nuuskuttaen, merkaten, nuuskuttaen, merkaten ja vielä vähän lisää nuuskuttaen. Jaa tämä hevonenko muka kiireinen?!

Tämä on kuulkaas hyvin tarkkaa hommaa.

Jokainen hajumolekyyli täytyy saada talteen.

Täällähän on siis vieraillut vieras ORI minun kentälläni!

Ei kuulkaas tässä nyt ehdi mitään muuta ajatella..

Hyvin tärkeä tehtävä on kesken.

Ymmärrättekö, että minun on pian merkattava jokainen näistä vieraista hajulänteistä.

En luovuta kenttääni vieraille hevosille!

Taas kerran - melkein mutta ei ihan onnistunut rakennekuva.

Heei äitikö mua siellä huutaa!

Pienen aivojumpan jälkeen Nemo oli taas se vanha tuttu lassie, jollaisena saisi luvan pysyäkin :)

Kuuliainen ponilapsi.

Kiia 20kg kiskoo perässään Nemoa 400 (+jotain?) kg - mieluummin näin kuin toisin päin :D

Joo joo, tullaan sitten..

Ai eikö me mentykään suoraan?

Käännös vasempaan mars.

Aikamoinen hevosnainen tää meiän 6v likka, kun noin vaan kuljettelee 2-vuotiasta oria mukanaan. Kaipa se vaan menee niin, että hevosen mielentila on käsittelijästä kiinni, joten eiköhän oteta Kiia taluttajaksi seuraaviin harjoituksiin! (ja tämä siis oli ihan täysi vitsi! ;))