kengittäjä ,

Kevätkuvaus- ja vuolupäivä

3/20/2015 04:24:00 ip. marjo 10 Comments

Zeldan osalta onnistuisikin millainen kuva tahansa..

Mää ja mun tyypit vol. 1

Mää ja mun tyypit vol. 2

Hevonen oli huolella puhtaaksi puunattu kuvausten alussa. Mutta koska annan sille aina välillä taukoja tekemiseen, päätti Nemo nollata ajatukset treenistä omalla tavallaan..

Nemo keskittyi kiltisti, itse asiassa ehkä jopa parhaiten tästä kokoonpanosta?

Joskus ulkopuolinen häiriö onkin pelkkää plussaa, jos sen avulla saa tällaisia kuvia!

Pikaisten kenttäkuvausten päätteeksi vietiin ponit pitkästä aikaa talliin seisoskelemaan kengittäjää odotellessa. Tai itse asiassa hyvä kun talliin ehdittiin, kun kengittäjä jo saapuikin paikalle. Molempien kaviot ovat pysyneet talven ajan loistavassa kunnossa ilman kenkiä, joten ei ollut mitään syytä kummallekaan kenkiä laittaa. Tilanne luultavasti tulee muuttumaan kesällä maan kuivuttua, kun pohjat kovenevat ja maastolenkkien määräkin toivottavasti lisääntyy. Ei kummallakaan paljoa vuoltavaa nytkään ollut, hevoset kuluttavat itse kavioitaan niin hurjasti, vaikka onkin ollut pehmeä ja märkä maa pohjana..

Nemo käytävällä valmiina vuoltavaksi.

Rousku otti heti ilon irti karsinassa olosta, mikä loistava rapsutuspaikka, ihanaa!

"Heeei miks sää roikut siinä mun jalassani kiinni?"

"No hyvä on, sanotaan päivää, saisinko nyt kinttuni takaisin!"

Popi meinasi tuhkehtua nauruun...

No sai Nemo rapsuttelut ja päiväruuat palkinnoksi vuolussa seisomisesta.

Zelda on havainnut uteliaan vuononnenän lähestyvän..

"Heeetkonen, ei tässä näin pitänyt käydä.."

Nemonkin mielestä karsinassa oli varsin kivaa!

Ponit taitaisivatkin mieluummin muuttaa talliin Ulla-vuohen..

…ja pikku-pupuvauvojen kaveriksi? - No ei nyt sentään ;)

Olen tainnut jo pariin otteeseen luvata, että joku päivä vielä otetaan kunnon rakennekuvat! Sopiihan sitä yrittää. En voi käsittää, mikä tässä on niin vaikeeta? Rousku sentään seisoi oikein hienosti asennossa, mutta ei siitäkään niin hyvää otosta tallentunut kuin mahdollista olisi. Vaan eipä tuosta nyt lannistua voi, sovittiin jo uudemmat kuvaukset myöhemmäksi, kunhan hevoset ovat vaihtaneet kesäkarvaan, Popin maha on kutistunut puolella ja Nemo saanut lisää massaa ja ulkonäköä.. Eli siis öö. Lasketaanko suosiolla muutama vuosi eteenpäin? :D

Ensimmäisellä yrityksellä haettiin vissiin hevoselle lisää jalkoja, kun niin harottavat joka suuntaan?

Popi oli oikein ryhdikäs kuvattava!

Miten tästä näin lyhyt ja paksu paketti yhtäkkiä tuli?

Popi ei tajuu mitä tässä tapahtuu..

Paras lopputulos tällä erää! Pitäisikö 4-vuotiaan takakorkeudesta päätellä, että senttejä on vielä tulossa jokunen lisää?

Edestä otettuja ravikuvia ei puolestaan voi millään tavalla laskea Popin edustuskuviksi. Pidetään tätä vaikka vertailukuvana tulevalle, kunhan mahasta on kadotettu muutama kymmenen kiloa ja muutama kymmenen senttiä.. ;)

Piilotetaan siis Popin masu vaunujen taa. Koko perhe kävelyllä (koiria lukuunottamatta)

Nemon kuvista ei sitten tullutkaan mitään. Sille tuntuu olevan hirmu vaikeaa seistä takajalat riittävän takana, vaan se haluaisi väkisin vetää takajalat suppuun mahan alle. Mietinkin kovasti, voisiko sen kehitysvaiheella ja takakorkeudella olla vaikutusta tähän - varsan etu- ja takaosa ovat edelleen kuin eri hevosista tehtyjä.

Nemon mielipide loputtomasta vääntämisestä ja kääntämisestä.

Vaan kappas, siinä naamoja napsiessamme asettui hevonen seisomaan likimain täydelliseen näyttelyasentoon! Ei muuta kun Siri toiselle puolelle hevosta äkkiä kuvia ottamaan. Koiran takajalat ja roskis eivät ole suunniteltuja elemettejä, ja pääkin osoittaa väärään suuntaan, mutta tämän lähemmäs onnistunutta rakennekuvaa emme tällä(kään) erää päässeet. Kesäkarvaa ja vihreitä taustoja odotellessa.

Ei nää edestä otetut ravikuvat taida olla edustavia yhtään kenellekään!

Moikka moi!