ajo
,
Tämähän on itse asiassa näille jo tuttua touhua. Monet monet kerrat Nemo on kulkenut Lotan vierellä narussa kiinni vaunun edessä. Toki näistä kaikista ajoista on yli kolme vuotta aikaa..
Kohti parivaljakkoa?
Kaikkea sitä tuleekin harrastettua, kun on itse tarpeeksi päästään vajaa(??), luotto hevosiin on kohdallaan, ja molemmat ovat kaikin puolin varmoja, toimivia pelejä. Voisinpa silti heti alkuun todeta, etten suosittele kokeilemaan tätä kotona..
Haaveilen kovasti, että pääsisin vielä joskus testaamaan Nemoa ja Lottaa parivaljakoksi siten, että molemmat ihan oikeasti kulkevat vaunun edessä vetämässä parivaljakkoon kytkettyinä. Tämä ei ole ihan yksinkertainen asia, jo pelkästään varusteista ja vaunuista lähtien, enkä itse ole ikinä valjastanut tai ajanut parivaljakkoa, joten en missään nimessä pystyisi yksin moista toteuttamaankaan. Jos ja kun suunnitelmat vaan saadaan toteen, tulee tämä ehkä joskus silti onnistumaan.. Pidetään peukut ja varpaat pystyssä!
Kuitenkin ennen varsinaista parissa ajoa on hyvä opettaa touhu hevosille ja varmistua siitä, että ne kykenevät toimimaan kylki kyljessä ja turpa turpaa vasten toistensa läheisyydessä. Niinpä päätin testata! Olisi se vähän tylsää toteuttaa kaikki valmistelut, ja sitten todeta, että hevoset vaan vinkuvat ja napsivat toisiaan..
|
 |
| Valmiina lähtöön. Lotta kytketty narulla Nemoon kiinni. |
 |
| Alkuun toki vaan talutettiin Lottaa mahdollisimman lähellä Nemon vieressä. |
Tällä kertaa äidin ja pojan roolit vaihtuivatkin ihan konkreettisesti. En miettinyt hetkeäkään, kumpi hevosista vetää ja kumpi kulkee matkustajana mukana. Nemolle napsahti työjuhdan rooli ihan automaattisesti.
Ja hommahan sujui kuin vanhoilta tekijöiltä. Emilia istui kyydissä mukana lähes koko ajan ja piteli Lotan ohjia käsissään. Ainoa moka oli, ettei otettu piiskaa mukaan. Sen olisi Lottaa varten nimittäin tarvinnut. Nemolla oli hirmuisesti menohaluja, joten jouduin pitelemään sitä välillä ihan tosissaan. Lotta ei meinannut pysyä paikoitellen vauhdissa mukana, vaan meinasi valua taakse kävelemään. Liikaa perään jäädessään Lotan takajalat olisivat voineet ottaa kiinni vaunun pyöriin.
 |
| Nemon ensimmäinen kerta vaunun edessä <3 |
Näin ei onneksi kertaakaan päässyt käymään, ja tuskin Lotta olisi mitään välittänyt, vaikka olisi osuman ottanutkin. Lottaa siis joutui vaan ohjilla naputtamaan välillä reippaampaan käyntiin, kun ei sille maiskuttaakaan voinut. Nemo vaan otti lisää kierroksia, jos yritti äänellä Lotalle pyytää vauhtia enempi.
 |
| Kerrankin Lotalla korvat pystyssä. |
 |
| Nemo oli että mennään mennään, ja Lotta oli että blaah.. |
 |
| Haha, kääk mitkä edustavat hevoset! |
 |
| Olisi se hienoa katsella näitä ihan oikeasti parissa. |
 |
| Lottakin mukamas keskittyneenä. |
 |
| Samikset. Taas vaihteeksi. |
 |
| Olisipa kiva tietää, mitä hevoset tällaisesta menosta tuumasivat? |
 |
| Onneksi Nemo ei tainnut tajuta, että hän joutui tekemään kaiken työn, ja äiti vaan chillaili mukana.. |
 |
| Vähän tasaisempi alusta olisi kiva ajoon, mutta onneksi on edes pelto käytössä. |
 |
| Tilaa kyllä riittää. |
 |
| En ihan jokaisella nelivuotiaalla lähtisi ajamaan toinen hevonen längessä kiinni sidottuna.. |
 |
| ...mutta näiden kanssa homma meni kyllä ihan nappiin <3 No kertaalleen Lotta meinasi ruveta pakittamaan sivulle, ja sitten he hieman kiukuttelivat toisilleen, mutta siitäkin selvittiin eteenpäin jatkamalla. |
 |
| Jos jotain niin paikoillaan seisomisen nämä ainakin osaavat ja hyvin :) |
Vielä vertailuna sama valjakko tammikuussa 2014 ja elokuussa 2017. Näin se aika menee ihan huomaamatta. Snif :')
 |
Videonpätkä kyydistä:
Kuvista ja avusta kiitokset Emilialle!
0 kommenttia :
Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.