erikoispostaus ,

Luukku 6 - Hyvää Itsenäisyyspäivää!

12/06/2012 11:41:00 ap. marjo 0 Comments

Rohan ekaa kertaa ajoponina.
Vapaapäivä, ihanaa! Nyt jopa mie osaan tätä arvostaa, kun taas kolme päivää on tullut vietettyä tehtaan uumenissa duunia painaen. "Olkaa itsenäisiä, mutta älkää itsepäisiä", totesi pomo meille eilen, ja samaa toivotan teille. Tai ehkä vielä ennemmin tämä kuiskaus on lähetetty kaikille bloggaajien hevosille. Onneksi Lotta ja Rousku eivät ole kuulleetkaan moista termiä. (paitsi Lotta viimeksi koppiin lastatessa, kyllä sekin näköjään osaa, uskomatonta kerrassaan)

 Viereisessä kuvassa Rousku on ensimmäistä kertaa mamman vierellä kärryjen eteen "valjastettuna".. Pikkumiehen sisäänajo aloitettiin siis aika lailla tasan vuosi sitten. Kuva käsittelyineen on Sirin käsialaa.

 Itsenäisyyspäivänä kaikilla on tietysti hirmuisesti aikaa vielä tallihommien jälkeenkin istuskella koneella ja lueskella turhia löpinöitä blogeista. Julkaisenpa siis vihdoinkin vastaukset arvonnan yhteydessä saatuihin kysymyksiin. Kiitos kaikille kysyjille, kyllä tässä raapustellessa sai jo aivonystyröitä vaivata!  Hyvin moni kysyi tavalla tai toisella muotoillen, miksi juuri vuonohevoset, joten nämä kysymykset on yhdistetty samaan..

1. Mistä innostus juuri vuonohevosiin lähti, ja mikä oli se asia johon ensimmäisenä ihastuit(te) vuoniksissa?
Marjo: Tätä on suoraan sanottuna mahdoton muistaa. En edes tiedä, missä ja koska olen ensi kertaa tutustunut vuoniksiin. Varmaan Hevoshullun kautta joskus pikkulikkana, kun en vielä ollut oikeisiin hevosiin juurikaan kosketuksissa. Mieleen on ainakin hyvin painuneet Lena Furbergin sarjikset, joissa vuoniksia seikkaili.
Ensimmäinen livenä tapaamani vuonis on luultavasti ollut Dolly II Swe joskus 90-luvun lopussa. Tamma asui kaverini kesämökin lähellä, ja aina kun kesäisin siellä käytiin, piti tietty käydä hevosia rapsuttelemassa! Dolly varsoi kesällä 2000, ja silloin vasta olikin aina pakko päästä hevosten luo varsaa ihastelemaan.. Nykyisin tuo varsa (sekä sen isäori) ovat kavereideni omistuksessa, joten on tämä vuonismaailma vaan pieni. Dollyn nykyisestä paikasta ei olekaan tietoa, tosin epäilen vahvasti liekö elossakaan enää.. (syntynyt 1983)

Lottaan tutustuin sitten tästä muutaman vuoden päästä, ja se jos jokin oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vuoniksissa on aina sykähdyttänyt niiden ulkonäkö ja olemus. Rakenne on juuri sellainen, jonka hevoselle haluankin (käyttöä kestävä, terve, sopusuhtainen, vahva ja lihaksikas). Rakastan myös pitkiä ja paksuja jouhia ja vuohistupsuja. Vaikka vuoniksilla ei niitä moneen muuhun rotuun verrattuna paljoa olekaan, niin riittävästi silti, etenkin pitkä otsatukka on aina kaunis. Ja onhan tuo värityskin omaa luokkaansa; mustat, ruskeat ja valkoiset hevoset on vaan auttamattoman tylsiä.

 Siri: Suoraan sanottuna Marjon "painostuksesta" lähti. Hänen seurassaan ei voinut välttyä tutustumasta tähän rotuun. Tietysti Lotallakin oli osuutta asiaan. Rohanin tullessa tallillemme reilu vuosi sitten oli selvää, että tämä rotu oli vienyt sydämeni lopullisesti.
Se mihin rodussa ihastuin oli yksinkertaisesti sen nallemainen kauneus, kiltteys ja monikäyttöisyys.

2. Jos olisi pakko valita yksi hevonen, jonka kanssa lähtisit autiolle saarelle pitämään seuraa, kuka se olisi?
M: Jos nyt ajatellaan puhtaasti seuran kannalta, niin varmaan Hiltsu. Se on sen verran yltiösosiaalinen hömppämummo, ettei ainakaan tulisi tylsää.

 S: Rohan -hänen seurassaan ei aika kävisi pitkäksi.

3. Kuka on/on ollut elämäsi hevonen?

 M: Voiko tähän vastata ei kukaan? Kuvittelin aina, että se olisi Blakke, mutta ei se oikeasti ollut. Vaikka viisi vuotta tehtiin yhdessä töitä lähes päivittäin varsan syntymästä saakka, ei meillä silti kemiat kohdanneet siihen malliin kuin toivoisin.. Tietty se oli minultakin vielä opettelua, eikä hyvin vahva orimainen hevonen varmasti ollut paras vaihtoehto nuoren tytön käsiin. Siihen nähden selvittiin kyllä kivasti. Ja raskasta oli luopuminen. Jos todella olisin uskonut, että Blakke on minulle SE ainoa oikea tässä maailmassa, olisin varmasti ostanut sen itselleni silloin, kun olisin hyvin halvalla vielä saanut. Mutta jotenkin sen tiesin, että parempi meille molemmille on antaa hevosen mennä. Enkä ole katunut.. Toivottavasti Lotan ensi kesäisestä varsasta tulee minulle elämäni hevonen. (tai sitten se on Yli-Tokon Bambi-varsa, johon rakastuin ensisilmäyksellä.. Ja jota kasvattaja jo yritti minulle tyrkyttääkin ;))
S: ON Rohan / OLI liinakko Suomenhevonen Muistokas ja kimo Shetlanninponi Wendy Van De Hulsveg.

4. Miksi juuri vuonohevoset? 
M: Tästä vastauksesta saisi hyvin pitkän. Mutta jos yritetään tiivistää. Vuonohevosissa on kaikki kohdillaan. Ulkonäkö. Rakenne. Luonne. Terveys. Käyttöominaisuudet. Koko. Mitään enempää en voisi hevoselta vaatia, vuonoissa on jo se kaikki samassa paketissa. Tietysti jokaisessa rodussa löytyy yksilöitä ja poikkeuksia. Ja kyllä, olen nähnyt myös järkyttävän rumia vuonohevosia sekä huonoluonteisia vuonoja. Mutta voin myös sanoa, että tiedän ja tunnen todella paljon vuonohevosia ja olen ollut niiden kanssa tekemisissä hyvin paljon – eri omistajilla, eri suvuista, erilaisissa ympäristöissä – ja lopullinen johtopäätös on aina se, että ovat nämä aivan uskomattoman upeita hevosia!

 S: Se on poni, mutta hevonen. Sen kanssa voi harrastaa ja tehdä mitä tahansa. Ne ovat rauhallisia, järkeviä, tasapainoisia ja aina valmiina hommiin ja ennenkaikkea esteetikon kaunis katsella.

5. Harmitteletteko/oletteko harmitelleet ikinä sitä, että Rouskulla on pyrstötähti ja että sen takia siitä ei voi tulla jalostusoria?

 M: Minä ainakin harmittelin vielä joskus silloin, kun se talliin saapui.. Tosin harmittelu loppui hyvin pian, ensinnäkin sen tähden, että meillä ei ole mahdollisuutta pitää oria tallissa. Ja toisekseen, kyllä Rouskusta näki jo viimeistään kesällä, että eipä siitä olisi tainnut jalostusoria tulla muutenkaan..
S: En ole harmitellut. Rohanin pyrstötähti on sen tavaramerkki, päinvastoin ilman sitä se ei olisi meitin Ropsukka-ruuna. Ruunat on parhaita :)

6. Voisitteko kuvitella elävänne enää ilman vuoniksia? Tai voisitteko kuvitella vaihtavanne rotua?
M: En kumpaakaan. Olen niin syvästi sotkeutunut vuonohevosten maailmaan, että täältä suosta ei ihan helpolla ylös kaivauduta. Enkä edes keksi, mikä rotu voisi tulla vuonojen tilalle? Luultavasti ehkä irlannincob tai shetlanninponit, en tiedä.. Kummassakaan ei vaan oikein yhdistystouhu ym. iske, ja jostain kumman syystä minulla on aina pakkomielle tunkea itseni kaikennäköiseen toimintaan rodun ympärillä mukaan. Eikä kumpikaan vedä vertoja vuoniksille.

 S: En usko. Jossain vaiheessa mietin ohimennen hankkivani joskus tytölleni Shetlanninponin, mutta huomasinkin vaihtaneeni ajatuksissani shettiksen toiseen vuonikseen! Shettis kun kuitenkin jäis jossain vaiheessa sille pieneksi ja sitten siitä ei raaskis luopuakaan joten parempi hommata kerralla oikeen kokonen poni niin ei oo kohta nurkat täynnä eri kokosia ja merkkisiä poneja.

7. Molempien tavoitteet ratsastajana?
M: Oikeastaan olen haudannut kaikki ratsastustavoitteet jo kauan sitten, kun mahdollisuutta tunneilla käyntiin ei vaan ole ollut. Saa nähdä tuleeko edes koskaan.. Sanotaanko näin, että jos joskus kehtaisin osallistua vuonismestaruuksiin, edes helppoihin luokkiin, olisin jo tyytyväinen. Toinen tavoite voisi olla uskaltaa ratsastaa rennosti ja vapautuneesti kaikki askellajit läpi myös vieraalla ja uudella hevosella rodusta riippumatta.

 S: Haluaisin osata hienoja koulukoukeroita, mutta ikävä kyllä se taitaa haluamisen asteelle jäädäkin, koska ei ole aikaa (eikä kyllä rahaakaan) käydä tunneilla jonne niin kovasti himoitsisin. Tavoitteita ei sen suuremmin ole, muuta kuin se ratsastustunneille pääsy tavoite jotta osaisi joskus ratsastaa Rouskua oikein :)

8. Jos Rouskulla voisi astuttaa ja tamman olisi oltava muun rotuinen, kuin vuonis. Minkä rodun valitsisit?
M: Onko tähän edes pakko vastata? Pelkkä vuonisristeytyksistä puhuminen saa karvat nousemaan pystyyn, vaikka meillä sellainen omassakin tallissa seisoo.. Ja vielä Rouskun veljen touhuista. Ei siis ainakaan issikkaa. Jos joku vuonisristeytys pitäisi kuitenkin tehdä, niin valitsisin ehdottomasti irlannincobin. Siinä täydentyisi ne viimeisetkin ominaisuudet, mitä voisin kuvitella vuonoihin lisääväni. Mutta silti, en ikimaailmassa tarkoituksella risteyttäisi vuonohevosta mihinkään!

 S: Islanninhevosen. Pohjoismaiset rodut kunniaan!!

9. Voisitko kuvitella, että olisit joku maailman huippu este tai kouluratsastaja? kisaisit isoja kisoja ja edustaisit maatasi ulkomailla. 
M: En ikimaailmassa. Jo kynnys lähteä koirien kanssa pieniin kisoihin on välillä valtava, saati hevosen kanssa ja saati vielä ulkomailla, huh. Eikä minua millään muotoa kiinnosta hienot kisahevoset, vaativat kouluradat ja hurjat esteet, joten ei ole pienintäkään haavetta moisesta elämästä.

 S: Helposti, jos kerta olisin huippu ;) Mielelläni tällöin edustaisin myös Suomea ulkomailla (tietysti vuoniksella). Lajillakaan ei olis sitten väliä jos tosiaan olisin se huippu. Ikävä kyllä olen surkea ja jännittäisin jo pelkkään seurakisaan osallistumista niin, että tulis varmaan pi***t housuun.

11. aijoteko itse kouluttaa Rouskun ratsuksi vai joku muu?
M: Alkeet varmaan opetetaan itse, mutta eiköhän se koulutuksessa tule käymään. Se jää nähtäväksi, montako kertaa ja kuinka pitkiä jaksoja kerrallaan.

 S: Juu ei aiota. Kyllä sen saa tehdä joku ammattitaitoinen taitava ulkopuolinen kouluttaja. Tietysti selässä aion olla ensimmäisenä könöttämässä tai korkeintaan tyttöni sinne nakkaan kun alkaa aika olla otollinen, mutta itse koulutuksen saa hoitaa joku muu.

12. Aiotteko pitää Lotan varsan vai meneekö se myyntiin?
M: Jos tuleva varsa on 1) tamma, 2) hyvärakenteinen ja nätti, 3) terve, niin se tulee varmasti jäämään kotiin. Jos varsa puolestaan on ori, saattaa myynti olla hyvinkin todennäköistä. Tässä vaiheessa oikeastaan kaikki vaihtoehdot ovat vielä melko hyvin auki, päätöksiä täytynee tehdä tosissaan vasta silloin, kun vieroitusaika koittaa, etenkin jos kyseessä on ori.

 S: Minähän nyt pitäisin mielelläni kaikki varsat, mutta onneksi varsasta tulee Marjon esikoinen joten hän päättänee miten vauvalle tulevaisuudessa käy.

13. Jos saisit valita, toivoisitko Lotan varsasta oria vai tammaa?
M: Edellisessä tulikin jo vastattua, ehdottomasti tammaa. Jos sieltä tulee ori, voi olla että Lotta astutetaan vielä kerran. Tamman kunnosta riippuen.

 S: Leikkimielisesti Marjoa kiusaan, että orihan sieltä tulee, koska Lotta ei tyttövauvoja tee, mutta ehkä me kuitenkin kaikki toivotaan sitä tähtisilmä-tammaa.

14. Millainen olisi unelmiesi hevonen ?
M: Kaunis ja hyvärakenteinen vuonistamma. Luonteeltaan utelias, reipas ja pirteä, mutta samalla kiltti ja rauhallinen. Tärkeintä olisi hyvä suhde hevosen ja minun välilläni. Voisin luottaa hevoseen täysillä tilanteessa kuin tilanteessa. Maastossa se kulkisi epäröimättä mihin ikinä keksin pyytää. Kentällä työskentelisi omalla moottorilla kuuliaisesti ja eteenpäinpyrkien, esteitä hyppäisi mielellään. Kokoa tammalla saisi olla noin 145cm, rakenteeltaan Lottaa sirompi ja pidempijalkainen.

 S: Vaaleanruunihallakko, pyrstötähtinen, kiltti, rauhallinen, utelias, älykäs, n. vuoden ikäinen ... ;)

15. Mikä on toiseksi paras hevosrotu vuoniksien jälkeen?
M: Luultavasti jo aiemmin mainittu irlannincob, vaikka kyllähän shetlanninponit myös ovat sydäntä lähellä.

 S: Shetlanninponi.

16. mikä hevonen olisi kiva seuraavaksi.
M: Toivottavasti kesällä syntyvä varsa. Ja Lotanhan tässä pian "saankin omakseni" hetkeksi ;)

 S: Hmm... Lotan voisin omistaa ;)

17. musta vai ruskea?
M: Mahdoton valinta, joka riippuu ihan mistä puhutaan! Intuitiolla kuitenkin…. ruskea.

 S: Ruskea.

18. Talvi vai kesä?

 M: Ehdin jo vastata tähän vuodatuksen jatkuvasta kurasta ja sateesta ja pimeästä. Mutta nyt taas kun on ihanaa pakkasta ja lunta, täytyyhän se todeta, että kyllä mie talvestakin pidän hurjasti. Vaikka ehdottomasti vastaus on silti kesä.
S: KESÄ! Inhoan talvea!! Kylmää ja pimeetä, paikat, kamat, vedet kohmeessa/jäässä/syväjäässä, lunta on liikaa tai liian vähän tai sitten on liukasta. No myönnettäköön, että valoisalla auringonpaisteella kun lumi pöllyää ja on lämmin on kiva vaikka hiihtoratsastaa tai vielä ihanempaa olis painella reellä pitkin pitäjiä, mutta muuten... 
KESÄ I miss youuuu....

19. Onko teillä mielessä tavoitteita hevosten / tallielämän suhteen?
M: Kasvattaa hyvätapainen ja toimiva hevonen varsasta (-varsoista), pitää hevoset terveinä ja elämäänsä tyytyväisinä, eli talliolot kaikin puolin kunnossa! 

 S: Rohanin suhteen toivon, että siitä kasvaa onnellinen ja tasapainoinen, hyväluontoinen ja helposti käsiteltävä hevonen tilanteessa kuin tilanteessa jolla voi harrastaa kaikkea laidasta laitaan. Tietysti mielelläni näkisin sen ihan omassa "piparkakkutallissani" toisen vuonohevosen, aasin, lampaitten, kanien, kissojen ja koirien seuraherrana :)
Tags: erikoispostaus , joulu , joulukalenteri , kuvia , lotta , rohan

You Might Also Like

0 kommenttia :

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.

Tilaa: Lähetä kommentteja ( Atom )