kuvia ,

Kevätkunnostuksia

4/27/2013 06:16:00 ip. marjo 11 Comments

Olen kuullut useiden tuttujen puhuvan, kuinka keväällä iskee hirmuinen sisustusinto. Tai ylipäätään halu uudistua ja muuttua. Toiset laittavat vaatekaapit uusiksi, toiset oman luukkinsa ja toiset kotinsa. Meillä puolestaan on meneillään jonkin sortin jokapaikan kunnostus tallilla.

Mahakuvapose vuorokausilla 310.

Talven aikana ei pahemmin viitsi mitään laittaa ja korjata, kun kaikki on jäässä, lumen peitossa ja kaiken lisäksi mitä tahansa tekeekään, omatkin näpit jäätyvät. Nyt kevään tultua huomaa saman tien, että yksi jos toinenkin seikka kaipaa pientä pintaremonttia. Tässä on korjailtu muun muassa talikoita, maitokärryjä (joita ei saa korjattua), vesiletkuja, tarhan aitoja, ja mitäköhän vielä..

Omassa pikkutallissa aina riittää tehtävää ja laitettavaa. Niin se vaan taitaa mennä? Siltikin jaksan aina haaveilla omasta tallista, vaikka tässä vuosien varrella on kyllä tullut hyvin selväksi, kuinka työlästä tallin pito on. Aina pitäisi jotain tehdä, korjata tai rakentaa. Tällä hetkellä suurin työn alla oleva projekti meillä taitaa olla hevosille sillan rakentaminen tarhaan. Noiden tarhan poikki kulkee pienoinen oja, joka on tällä hetkellä kuraisena ja jäisenä niin vaarallinen ylittää, ettei poneja voi sinne päästääkään. Toinen tarhaprojekti on edelleen Lotan ja varsan aitauksen rajaaminen, siivoaminen ja uusien (toimivien!) porttien rakentaminen.

Oletteko muut pikkutallien pitäjät joutuneet kehittelemään yhden jos toisennäköisiä tee-se-itse ratkaisuja? Minusta jotenkin tuntuu, että näitä tulee aina vaan vastaan.. Tavallaan tosi kiva kehitellä ja miettiä ja uudistaa ja korjata, mutta kaikki tämä olisi tietysti hyödyllisempää omassa tallissa. "Meillä" (siis ponien omistajilla) on vuokralla koko talli, joten kaikki mitä sinne tehdään, tapahtuu toisten tontilla. Mitään kovin paikalle kiinnitettyjä ja kalliita ratkaisuja ei siis kannata edes ajatella. Pääasia kuitenkin on, että kaikki toimii, ja poneilla on iso tarha! Kunhan se nyt vielä kuivuisi ja saataisiin silta ojan yli..

Kyllä se vielä liikkumaan pääsee, vaikka puolelta toiselle vaappuukin...

Minulla on tämä viikko mennyt tallihommien suhteen aivan harakoille. Olen tehnyt vaan töitä, töitä ja vähän lisää töitä. Neljässä päivässä kertyi 46 tuntia duunia. Eipä siinä muuta kerennyt kuin käydä kotona nukkumassa ja koirat lenkittämässä. Maanantain sentään vietin tallilla poneja toiseen kengittäjän käsittelyssä vaihdellen. Kaikki ponit saivat pedikyyrit ja Lotalta otettiin kengät pois. Jälleen ollaan siis askel lähempänä varsomista! Lotalla on jaloissa ihan jonkun verran huomautettavaa, joten kovin kauaa tuota ei kengättä pidetä. Varmaan tässä kuukauden päivät saa olla ilman, ja seuraavalla käynnillä laitetaan jo kengät takaisin, niin pystyy taas liikuttamaan paremmin, sekä pysyvät jalat paremmassa asennossa.

Roppe sai jälleen kehuja jaloistaan, ja sillä onkin - ainakin kengittäjän mukaan - tallin parhaat jalat. Sekä jalkojen asennot että kaviot. Tämä on erittäin lohdullista kuultavaa, sillä ennen kaikkea toivon varsalle hyviä jalka-asentoja.. Kenkääjä tuossa muistuttelikin, että varsan synnyttyä pian vaan luuria korvalle, jos jaloissa on jotain häikkää. Lähes kaikki hevosten jalkojen virheasennot kun ovat korjattavissa, kunhan ne hoidetaan ajoissa.

Yksi päänvaivaa aiheuttavista projekteistamme; kaivosta veden saanti! Aiemmin haettiin vedet maitokärryillä, mutta niiden hajottua pitäisi lähes päivittäin kantaa käsin 150 litraa kaivosta vettä talliin. Ei kiva! Viriteltiinkin talliin saakka ulottuva letkun jatke, mutta liian suuren paineen vuoksi pumpussa kiinni oleva letku on päättänyt irrota pumpusta.. Jälleen siis pähkäiltävää, millä vesiletkut toimiviksi?!

Palleroinen pellolla laiduntamassa.

Mahakuvia täytyy nyt napsia aina kun mahdollista...

...koskaan kun ei tiedä, mitkä kuvat jäävät viimeisiksi!

Se on näääääääin iso

Kuinka suuri maavara teidän hevosillanne on vatsan kohdalla??

Lotta kiltti kulta, voisitko hetkeksi unohtaa sen syömisen ja otettais pari kuvaa..?

Heh, ei näköjään. Vuonohevosen elämään mahtuu tasan yksi asia, ja sitä ei kenenkään tarvitse arvailla...

Vaihteeksi kuvaa muistakin takkuturkkisista karvamammuteista kuraisessä tarhassaan.

Ja nisien tilanne vuorokaudella 310.

Lotta on niin uskomattoman kaunis poni, että jälleen kerran sydän pakahtuu ♥ Mun rakas lörppähuuleni.