blakke ,

Onnea Blakke 10v!!

5/09/2013 09:27:00 ap. marjo 5 Comments

Lotan ensimmäinen varsa, Puromaan Lovende Blakken, täyttää tänään pyöreät kymmenen vuotta! Onnea hurjan paljon Blakkenille - miun elämäni hevoselle ja suurelle rakkaudelle silloin joskus muinoin teinityttönä. Viisi vuotta taaperrettiin yhdessä tätä elämää, ja Blakke opetti minulle aivan hurjasti. Virheitä tehtiin ja paljon, mutta jotenkin saatiin omin voimin tuosta pikkuorista jossain määrin toimiva ratsu ja ajohevonen.

Nelivuotiaana jätkä ruunattiin ja viisivuotiaana myytiin. Minulla alkoi opiskelut ja muutin kauas pois, jolloin poni jäi lähes unholaan. Olisin saanut sen itselleni todella halvalla, mutta jokin ääni sanoi, että näin ei ole tarkoitettu. Jokin asia minun ja Blaken välillä ei vaan ollut kohdillaan, ja ehkä syvällä sisälläni tiesin, että nyt on aika erota.. Puhumattakaan, kuinka vaikeaa olisi ollut pitää hevosta tuossa elämäntilanteessa.

Enkä olisi voinut oikeammin päättää, sillä Blakkenilla on aivan ihana koti Elinan ja toisen vuonisruunan luona. Kiitos Elina, kun pidät Blakkenista niin hyvää huolta ♥

Pian meillä on taas tällainen näky karsinassa... 
Blakke ulkoilemassa yhden päivän ikäisenä.
Mie ja Blakke Vermon poninäyttelyssä. Ikää siis noin kolme kuukautta.
Rokkitukka vielä mamman hoivissa.
Ensimmäisenä kesänä Lotta-mammaa moikkaamassa. 
Parivuotias komistus!
Tässä taitaa ikää olla jo kolme vuotta. Mie niin rakastan tuota otsatukkaa!
Ja toinen kuva kuuraparrasta tukkansa alla.
Kolmivuotiaana ajeltiin jo kunnon lenkkejä, eikä radanvarressa juokseminenkaan ollut mikään ongelma.
Selässä _kävin_ ensimmäisen kerran ponin kääntyessä kolmivuotiaaksi. Hieno mies se oli taas kerran. 
Lenkkeiltiin vielä paljon kävellen myös silloin, kun jätkällä pystyi jo ajamaan ja ratsastamaan. Tässä ihmetellään moottoritietä aidan takana. Tai no, eipä siinä mitään ihmeteltävää ollut..
Ja ensimmäisiä ratsastuslenkkejä, Siri nappasi kuvan Lotan selästä. Muistan kuinka tällä reissulla tuli vastaan kaksi pikkulikkaa shettiksensä kanssa kapealla tiellä. En muista kumpaa jännitin enemmän, sitä miten tytöt pärjäävät shetun kanssa, vai miten hyvin orimainen kolmevuotiaani kulkee ohi ratsastettuna. Hienosti kuitenkin selvittiin!
Jos otsatukka on magee, niin on kyllä tämä häntäkin...
Kolmivuotiaan poseeraus. 
Jälleen joltain metsälenkiltä napattu otsiskuva. 
Viimeisiä orikuvia nelivuotiskeväänä.. Bimikin siellä vielä orina ja niin hoikkana poikana.
Ja ensimmäiset ruunakuvat. Pitkän tauon jälkeen tammojen kanssa taas yhdessä.
Viisivuotias ruunan rupsukka.
Blakkenia moikkaamassa nykyisessä kodissaan vuonna 2010.
Ja ponit ihanalla kesälaitumellaan 2011.




You Might Also Like

5 kommenttia :

  1. Tosi ihania kuvia! Ja toi otsaharja, ah ! (;

    VastaaPoista
  2. Oi että se on kyllä kaunis. Ja oi mikä tukkajumala. Kyllä vuoniksen häntä ja harja, ja muutenkin väritys ovat aivan upeita, etenkin häntä ja siima.

    VastaaPoista
  3. ihania kuvia Blakesta! ja otsis on edelleen yhtä ihana. :)
    Blakkenilla oon käynnyt Elinan luona ratsastelemassa, se on edelleen aivan ihastuttava tapaus! :)

    VastaaPoista
  4. Eikä miten ihana harja! Oon kaua miettinyt miten on mahdollista saada vuonikselle noin ihanan otsatukan :) vaikka meillä ei sitä leikkaa ollenkaan niin ei se kasva nykyisestä pituudestaan yhtään.. :/

    VastaaPoista
  5. vappu, ihana kuulla että Blakella on kaikki hyvin ja rakastavia ihmisiä ympärillä :)

    Elli, eiköhän se ihan geeneistä ole kiinni.. Ja ruunaus vaikuttaa selvästi pojilla asiaan, oreilla on lähes aina täysin erilainen otsis kuin ruunilla. Tammoilla sitten kasvaa sen mukaan mitä perimä sanelee..

    Kiitokset kaikille kommenteista :)

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.