kuvia
,
Muuttuuko teidän hevosenne elämä jotenkin, kun talvi koittaa? Minä olen siinä mielessä aivan äärettömän onnellisessa asemassa, että meillä ei. Ja tarkoitan siis nyt ihmisten järjestelemiä asioita hevosen elämässä. Tottahan toki luontoäiti järjestää omat haasteensa ja muutoksensa itse kunkin elämään (saako biologi muuten sanoa näin? :D), mutta nämä ovatkin sitten ainoat hevosten elämänmuutokseen johtavat seikat.
Sattumoisin keväälle ja syksylle asettuvat selvät piikit hevosten sairastumisissa ja esimerkiksi ähkyjen määrässä. Näihin aikoihin yleensä myös siirrytään "talvielämästä" "kesäelämään" tai toisin päin. Kaikki muutokset hevosten elämässä ovat pahasta; elinpaikan muutos, ruokinnan muutos, seuran muutos, rutiinien muutos, kaikki pitäisi tehdä hyvin hitaasti ja rauhassa totutellen. Kuulostaa jopa varsin hurjalta ajatukselta, että monet hevoset yhtäkkiä keväällä heitetään laitumelle ja jätetään sinne. Saati haetaan syksyllä pois laitumelta laumasta, ja siirretään suoraan karsinaelämään sekä pahimmillaan yksin pieneen tarhaan ja muutamaan ruokintakertaan. Tässä muuttuvat kaikki mahdolliset asiat kertarytinällä.
Mutta kyllä tässä on taas pakkasten alettua saanut huomata, että omassa hevostoiminnassa on pakko tapahtua muutoksia, vaikka hevosten elämä pyöriikin samoilla urilla kuin koko syksyn. Pate liittyi porukkaan muutama viikko sitten, ja pitkän aikaa kuluikin siten, ettei hevosia tarvinnut hoitaa käytännössä mitenkään. Niillä on koko ajan ruokaa ja vettä tarjolla, ja kakat kertyivät parin hehtaarin laitumelle, mistä en ole niitä siivoamassa. Pihaton käyttö olikin alkuun olematonta, ei hevosia näkynyt siellä koskaan ja ne nukkuivatkin pellon puolella.
Miltei parin päivän sisään tuossa jokunen viikko sitten tapahtui yllättävä muutos, ja pihaton käyttö nousi uusiin lukemiin. Nemo on selvästi alkanut taas nukkua omalla tutulla paikallaan pihatossa, ja ilmeisesti Pate on oppinut tekemään perässä, sillä vieressä on ollut myös toinen makuujälki. Pate ei ole koskaan aiemmin elänyt pihatossa, joten Nemo saakin toimia tässä mentorina ja neuvoa, kuinka oma elämä järjestetään, kun ei kukaan ole sanomassa, että nyt syöt, nyt nukut, nyt menet ulos ja nyt sisälle. Kaikkea saa tehdä ihan koska sielu sietää. Ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.
Harmi vaan, että pihaton käyttö lisää myös siivouksen määrää. Tai ei muuten harmi, mutta nämä kaksi ovat päättäneet kakata ulos mieluummin kuin sisälle, ja uloshan nuo kasat jäätyvät saman tien kiinni. Joten kyllä huomaa talven tulleen, kun normaalisti minuutin kestävän pihaton siivouksen sijaan joutuukin näpit jäässä hakkaamaan jäätyneitä kasoja irti maasta. Siinä on muuten uskomaton ero, kuinka paljon kauemmin kakat pysyvät sulana pihaton sisällä kuin ulkona. Ostin juuri lämpömittarin ja vien sen pihattoon, ihan mielenkiintoista seurata, onko siellä minkä verran ulkolämpötilaa lämpöisempää kovilla pakkasilla. Eihän pihaton olekaan toki tarkoitus olla mikään lämmitetty tila, ja hevoselle on aina parempi, mitä vähemmän sen eliympäristössä on eroa lämpötiloissa. Mutta silti pihatossa tuntuu aina hieman lämpöisempää olevan kuin ulkona.
Talvisin paljon puhututtaa myös hevosten juotto. Meillä on siinäkin mielessä asiat uskomatton hyvin, että hevosilla on aina myös talvella ympäri vuorokauden sulaa vettä saatavillaan. Eikä kenenkään tarvitse sitä niille kantaa. Vesi täyttyy automaattisesti kaivon pumpusta, ja koska uutta sulaa vettä tulee saaviin riittävän tihein väliajoin, ei astia ehdi jäätyä ennen uuden veden täyttymistä. Tämä tuli toissatalvena testattua myös yli 20 asteen pakkasilla, ja kyllä vaan pysyi vesi sulana. Tällöin kyllä olen täyttänyt myös pihattoon vedet, siellä kun on käytössä sähköllä toimiva lämmitettävä astia, joka ainakin pysyy sulana keleillä kuin keleillä. Hieman on ollut nyt alkuun hakemista tuon pumpun säädöissä, joten onpa tullut tutuksi myös veden ja jään kanssa leikkiminen pakkasen keskellä.
Jotenkin olen ollut ymmärtävinäni, että myös hevosten liikutus on monelle nyt suuri ongelma pakkasten alettua? Tai ainakin niille, joilla ei ole maneesia käytössään. Mistäs tämä sitten johtuu? Joku kirjoitti jopa peltojen olevan niin kovia, ettei niillä voi juosta. Itse olen viimeksi tänään todistanut näiden kahden painattavan kiitolaukkaa pitkin peltoa, joten jos pohja on liian kova juoksemiseen, sen saa toki käydä kertomassa myös Nemolle ja Patelle ;)
Mitenköhän tähän kylmyyteen taas ikinä mahtaa tottua? Onko se tämä tuuli, joka tekee pakkasesta niin purevan, vai meinaako koko talven olla näin jäätävää? Mietin kuumeisesti, millä hanskoilla olen Nemoa viime talvena metsähommissakin ajanut, sillä nyt ainakin pehmustetut työhanskat käsissä näpit olivat niin jäässä, ettei pientä hetkeä meinannut kentällä selvitä. Talvi on pitkälti asenne- ja pukeutumiskysymys, ja minun asenteeni olisi ainakin täysin valmis ottamaan vastaan paksut hanget ja nietokset - vaikka tämä pelkkä pakkanenkin on tuhottomasti parempi kuin märät plussakelit, kyllä mieli halajaa jo rekiajeluille!
Pakkasjuttuja
Muuttuuko teidän hevosenne elämä jotenkin, kun talvi koittaa? Minä olen siinä mielessä aivan äärettömän onnellisessa asemassa, että meillä ei. Ja tarkoitan siis nyt ihmisten järjestelemiä asioita hevosen elämässä. Tottahan toki luontoäiti järjestää omat haasteensa ja muutoksensa itse kunkin elämään (saako biologi muuten sanoa näin? :D), mutta nämä ovatkin sitten ainoat hevosten elämänmuutokseen johtavat seikat.
Sattumoisin keväälle ja syksylle asettuvat selvät piikit hevosten sairastumisissa ja esimerkiksi ähkyjen määrässä. Näihin aikoihin yleensä myös siirrytään "talvielämästä" "kesäelämään" tai toisin päin. Kaikki muutokset hevosten elämässä ovat pahasta; elinpaikan muutos, ruokinnan muutos, seuran muutos, rutiinien muutos, kaikki pitäisi tehdä hyvin hitaasti ja rauhassa totutellen. Kuulostaa jopa varsin hurjalta ajatukselta, että monet hevoset yhtäkkiä keväällä heitetään laitumelle ja jätetään sinne. Saati haetaan syksyllä pois laitumelta laumasta, ja siirretään suoraan karsinaelämään sekä pahimmillaan yksin pieneen tarhaan ja muutamaan ruokintakertaan. Tässä muuttuvat kaikki mahdolliset asiat kertarytinällä.
Mutta kyllä tässä on taas pakkasten alettua saanut huomata, että omassa hevostoiminnassa on pakko tapahtua muutoksia, vaikka hevosten elämä pyöriikin samoilla urilla kuin koko syksyn. Pate liittyi porukkaan muutama viikko sitten, ja pitkän aikaa kuluikin siten, ettei hevosia tarvinnut hoitaa käytännössä mitenkään. Niillä on koko ajan ruokaa ja vettä tarjolla, ja kakat kertyivät parin hehtaarin laitumelle, mistä en ole niitä siivoamassa. Pihaton käyttö olikin alkuun olematonta, ei hevosia näkynyt siellä koskaan ja ne nukkuivatkin pellon puolella.
Miltei parin päivän sisään tuossa jokunen viikko sitten tapahtui yllättävä muutos, ja pihaton käyttö nousi uusiin lukemiin. Nemo on selvästi alkanut taas nukkua omalla tutulla paikallaan pihatossa, ja ilmeisesti Pate on oppinut tekemään perässä, sillä vieressä on ollut myös toinen makuujälki. Pate ei ole koskaan aiemmin elänyt pihatossa, joten Nemo saakin toimia tässä mentorina ja neuvoa, kuinka oma elämä järjestetään, kun ei kukaan ole sanomassa, että nyt syöt, nyt nukut, nyt menet ulos ja nyt sisälle. Kaikkea saa tehdä ihan koska sielu sietää. Ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.
 |
| Kakkavapaa alue. |
Harmi vaan, että pihaton käyttö lisää myös siivouksen määrää. Tai ei muuten harmi, mutta nämä kaksi ovat päättäneet kakata ulos mieluummin kuin sisälle, ja uloshan nuo kasat jäätyvät saman tien kiinni. Joten kyllä huomaa talven tulleen, kun normaalisti minuutin kestävän pihaton siivouksen sijaan joutuukin näpit jäässä hakkaamaan jäätyneitä kasoja irti maasta. Siinä on muuten uskomaton ero, kuinka paljon kauemmin kakat pysyvät sulana pihaton sisällä kuin ulkona. Ostin juuri lämpömittarin ja vien sen pihattoon, ihan mielenkiintoista seurata, onko siellä minkä verran ulkolämpötilaa lämpöisempää kovilla pakkasilla. Eihän pihaton olekaan toki tarkoitus olla mikään lämmitetty tila, ja hevoselle on aina parempi, mitä vähemmän sen eliympäristössä on eroa lämpötiloissa. Mutta silti pihatossa tuntuu aina hieman lämpöisempää olevan kuin ulkona.
Talvisin paljon puhututtaa myös hevosten juotto. Meillä on siinäkin mielessä asiat uskomatton hyvin, että hevosilla on aina myös talvella ympäri vuorokauden sulaa vettä saatavillaan. Eikä kenenkään tarvitse sitä niille kantaa. Vesi täyttyy automaattisesti kaivon pumpusta, ja koska uutta sulaa vettä tulee saaviin riittävän tihein väliajoin, ei astia ehdi jäätyä ennen uuden veden täyttymistä. Tämä tuli toissatalvena testattua myös yli 20 asteen pakkasilla, ja kyllä vaan pysyi vesi sulana. Tällöin kyllä olen täyttänyt myös pihattoon vedet, siellä kun on käytössä sähköllä toimiva lämmitettävä astia, joka ainakin pysyy sulana keleillä kuin keleillä. Hieman on ollut nyt alkuun hakemista tuon pumpun säädöissä, joten onpa tullut tutuksi myös veden ja jään kanssa leikkiminen pakkasen keskellä.
 |
| Vesihuolto pelaa pakkasillakin. |
 |
| Pihatossa puolestaan on lisänä sähköllä toimiva vesiastia. |
Jotenkin olen ollut ymmärtävinäni, että myös hevosten liikutus on monelle nyt suuri ongelma pakkasten alettua? Tai ainakin niille, joilla ei ole maneesia käytössään. Mistäs tämä sitten johtuu? Joku kirjoitti jopa peltojen olevan niin kovia, ettei niillä voi juosta. Itse olen viimeksi tänään todistanut näiden kahden painattavan kiitolaukkaa pitkin peltoa, joten jos pohja on liian kova juoksemiseen, sen saa toki käydä kertomassa myös Nemolle ja Patelle ;)
 |
| Mää oon nyt kuules lähdössä hommiin, pohjasta viis! Joten tuutko hakeen mut pliis?? |
Entäs maastoilu sitten? Täällä päin tiet ovat ainakin niin kovia (soraa ja asvalttia pääasiassa), ettei sillä ole käytännössä mitään merkitystä, onko talvi vai kesä. Ainoastaan liukkaus on toki omaa luokkaansa näin mustan jään aikaan. Onneksi nastat on keksitty, joten liukkaallakin pääsee. Kentän kovuus lieneekin suurin ongelma monessa paikassa. Myö käytämme kenttää niin aniharvoin, etten juurikaan kiinnitä edes huomiota siihen, missä kunnossa kenttä on. Sen verran toki huomasin ohi kävellessä, että kovaksi koppuraksihan se oli jäätynyt nyt pakkasten alettua.
 |
| Kellfrin kenttäharavalla vedetty kentän pinta. |
Tilan isäntä olikin tänään lanannut kentän traktorin ja haravakoneen kanssa, ja siitähän tuli oikein mallikelpoisen näköinen! Toki hiekka jäi vielä kovalle koppuralle ja paakuille, mutta kyllä minä tuossa jo uskaltaisin hevosen kanssa ravailla. Yritettiin Nemon kanssa vielä lanata kenttää tasaisemmaksi, mutta oli se niin kovasti jäässä, ettei tuo mitään hyödyttänyt. Perään viriteltiin kuormalava ja Kiia sinne painoksi istumaan, mutta silti oli liian kevyt taakka. Ehkäpä kokeilemme vielä paksulla tukilla tässä joku päivä.
 |
| Nemo odottelee kuorman kiinnitystä. |
 |
| Kiia kyytiläisenä. |
Tulimme muuten kentälle samaan aikaan tallin uusimman asukkaan, lämppäritamma Siirin kanssa. Onkohan Siiri nyt reilun viikon verran majaillut tallilla? Tämä tamma oli siis Nemolle vallan uusi tuttavuus, mutta niin hienosti herra käyttäytyi. Malttoi seistä paikoillaan, kun virittelimme kuormaa perään ja keskittyi hyvin itse ajamiseen. Akel kyllä reipastui selvästi kaverin ollessa mukana, mutta hei, tämä piirre on Nemon ollessa kyseessä vain ja ainoastaan positiivista, hih! :)
 |
| Ja taas hommien jälkeen halit hepalle. |
 |
| Kyllä näiden kuvien laadustakin huomaa, että talvi on alkanut.. |
 |
| Vai mitä sanotte, eikö ole loistavaa laatua? :D Kiia lämmitteli poskeaan Nemon turpaa vasten. Onneksi on ihana hevonen, josta imeä lämpöä niin monellakin tapaa ♥ |
Vaikka itse meinaakin olla jääkalikkana liikenteessä, onneksi hevoset eivät talven tulosta piittaa, vaan ovat erittäin hyvin sopeutuneet elämään kylmässä :)
Ihanan pörröinen Nemo! Taitaa vuonot olla omassa elementissään talvella. Enempi se kylmyys iskee meihin karvattomiin apinoihin :D Etenkin just kädet ja jalat. Muistan myös useamman ratsastuskerran, kun on polvet tuulessa jäätynyt..
VastaaPoistaMeinaa vähän heppailukuumetta olla nousemassa, mutta talvea ei ole yhtään ikävä :D
Terkkuja Espanjasta ;)
Täälläkin pakkanen sai nuoren vuonisorin vain lisäämään vauhtia tarhassa rallittaessaan, ei tunnu paljoa kovat pohjat menoa hidastavan vaan ennemminkin orilauma tuntuu painivan entistä enemmän lämpöä ylläpitääkseen.
VastaaPoistaKuulostaa kyllä älyttömän kätevältä tuo teidän vesijärjestelmä, ainakin näin käsipelillä lämmintä vettä ämpäreissä rahtaavan korvaan! ;)