erikoispostaus
,
Uskomatonta, mutta jo vuosi on kulunut siitä, kun Lotta palasi ylläpidosta kotiin vauvansa kanssa. Lähes pari vuotta jouduttiin pärjäämään ilman Lottaa, mutta kun sen lopulta sai takaisin, tuntui jo siltä, ettei se koskaan olisi poissa ollutkaan. Ja samaa mieltä taisi olla Lottakin (vaikka eri talliin palasi kuin mistä lähti).
Yritän nyt kerätä teille ja itsellenikin muistiin jonkinnäköistä tiivistelmää siitä, mitä vuoden aikana on tapahtunut ja miten ollaan tammassa tapahtunut muutos saatu aikaan. Olkoon tämä esimerkkinä ja uskonvahvistuksena siitä, että koskaan ei kannata luovuttaa. Ei, vaikka hevonen olisi 20-vuotias, imettävä ja ollut vuosien ajan vähäisellä liikutuksella. Tuloksia voi syntyä silti! Ainakin, jos kyseessä on niinkin terve ja pitkäikäinen rotu kuin vuonohevonen.
Niille, jotka eivät ole seuranneet blogia alusta alkaen, taustatarinaa ylläpitoreissusta löytyy täältä. Lotta siis varsoi ylläpitäjällään kesäkuussa 2011. Takaisin kotiin haimme sen lokakuussa 2011 varsan ollessa neljän kuukauden ikäinen. Kasvattaja olisi halunnut sen jo vieroittaa, mutta emme suostuneet tähän, joten tuo antoi varsan meille ylläpitoon, kun Lotasta oli päästävä eroon..
Viereinen pyllykuva on otettu 19.10.2011. Lotta on aiemmin ollut "kuuluisa" isosta takamuksestaan, ja usein kutsuimmekin sitä nimellä Lotta-läskiperse. Sitä se todellakin myös oli. Vaan eipä ollut enää ylläpidosta palattuaan. Muutoinkin koko tamma oli kuihtunut ja "pudonnut" alaspäin joka puolelta. Etenkin selkä oli pahasti notkolla, kylkiluut näkyivät ja vatsa roikkui. Kaula oli ohentunut ja samalla koko ylälinja muuttunut. Myös tamman ilme oli väsyneen näköinen.
Kirjoituksen alussa oleva rakennekuva puolestaan on viimeinen kuntoutuskuva, joita Lotasta on otettu. Kuvasin sen kuukauden välein lokakuusta alkaen aina kesäkuun näyttelyyn saakka. Näyttelyn jälkeen Lotta lähti kuukauden laidunlomalle orin luo, jonka jälkeen tilanne taas tietysti muuttui. Lotta keräsi valtavasti massaa ja mahaa pelkällä 247 syömisellä, ja se myös näkyi. Olen tästä silti tyytyväinen, hyvä tamman oli saada lihaa luiden päälle, kun varsakin on tulossa. Vaikka samalla treenauksessa jouduttiin palaamaan monta askelta taaksepäin, kohottamaan uudelleen kuntoa ja muistelemaan, miten koulutuuppauksessa kuuluukaan liikkua..
Kolmas viikko:
Lotta liikutettiin joka päivä kolmannella viikolla, joista kuusi kertaa seitsemästä tapahtui ajaen. Tällöin alettiin jo ravailla hivenen enemmän, mutta edelleen lyhyissä pätkissä ja välissä tarpeeksi kauan kävellen. Jotain kertoo ehkä se, että sellaisen lenkin, jonka "normaalisti" ajaisi 35 minuuttiin, kesto oli joka kerta tunnin.. Hivenen siis kasvatettiin lenkkien pituutta, mutta nopeus ei juurikaan vielä muuttunut.
Neljäs viikko:
Ensimmäinen kahden tunnin lenkki mahtui neljännen viikon alkuun. Tämä sisälsi vain yhden ravipätkän, eli paljon käyntiä edelleen. Lotalla ei myöskään ollut kenkiä vielä tässä vaiheessa, joten senkin takia liikutus oli melko varovaista. Pellolla ratsasteltiin alta tunnin verran, ja vähitellen ravin lisäksi otettiin muutama lyhykäinen laukkapätkä.
Toinen kuukausi - joulukuu:
Hyvin lyhyiden ja kevyiden lenkkien lisäksi mukaan astuivat pidemmät maastoilut. Usein liikutettiin Lottaa takaa-ajaen tai taluttaen jos Rousku oli menossa mukana opettelemassa asioita. Tämän lomassa saatettiin maastoilla ratsain tai ajaen reilun tunnin lenkkejä. Pellolla ratsastaessa liikutus kesti oikeastaan aina alle tunnin, kuitenkin sen verran rankempaa on kouluratsastus märällä pellolla kuin maastoilu.
Kolmas kuukausi - tammikuu:
Liikutus alkoi jo muistuttaa hivenen normaalimpaa. Maastolenkeillä lisättiin ravin ja laukan osuutta. Pellolla ei juurikaan koulua edelleenkään väännetty, vaan maastoiltiin paljon. Anna kävi ensimmäistä kertaa ratsastamassa Lotalla, ja tamma oli ihan puhki! Annakin totesi, että sai pelätä hevosen väsähtävän kokonaan. Märällä pellolla koulutuuppaus ei todellakaan ollut Lotalle helppoa, vaikka suurimman osan ajasta se tekikin käynnissä hommia. Peräänannossa tamma jaksoi kulkea käynnissä, mutta ei laisinkaan ravissa.
Lotan ja Annan ensimmäinen yhteinen treeni. Ja kyllä, tähän on todellakin yritetty valikoida niitä parhaita pätkiä, heh..
Lotta on edelleen tosi lihaksettoman näköinen, ja varsinkin laukassa näyttää kuin koko hevonen vaan hölskyisi löysänä... Tässä se kuitenkin jaksaa ja haluaa jo laukata reippaasti ja omalla moottorilla.
Neljäs kuukausi - helmikuu:
Alettiin vähitellen käydä kentällä ratsastamassa koulua. Koulutreeneissä laukan osuus oli vielä hyvin vähäistä. Lotta oli todella jäykkä, ei meinannut taipua mihinkään suuntaan, eikä tietoakaan, että olisi kulkenut peräänannossa. Maastoilussa oli edelleen pääpointti ja lenkit kestivät usein yli tunnin sisältäen pitkiä ravipätkiä ja sopivasti laukkaa.
Viides kuukausi - maaliskuu:
Koulutreenejä jatkettiin maastoilun ja hankitreenien ohella. Pellolla lumihangessa ratsastus oli Lotalle mitä oivallisinta kuntoilua. Hyvin jaksoi tamma laukatakin uppohangessa. Maastoilussa yritettiin edelleen tehdä pitkää ja hidasta lenkkiä, jolla saatiin tammalle kestävyyttä lisää ja lihaksia kasvatettua.
Alla olevalla videolla mie ja Lotta olemme ensimmäistä kertaa tunnilla. Eipä ole järin kaunista katsottavaa tämäkään, mutta on hevonen huomattavasti paremman näköinen kuin aiemmin. Ollaan kyllä varmasti tultu tästä eteenpäin, sekä hevonen että kuski. Harmillisesti en löytänyt videoita Annan keväisistä kisatreeneistä, vaikka muistelisin niitä videolle kuvien lisäksi ottaneeni. Outoa. Siinä olisi ollut jo oikeasti hienoa ja selvästi edistyksellistä katsottavaa!
Keräsin vielä ensimmäistä kertaa yhteen kaikki Lotan muutoskuvat. Katsokaa ja ihailkaa :)
Nyt on taas jatkettu treeniä, ei enää kisamielessä eikä juurikaan koulua ole edes tuuppailtu. Maastoillaan lähinnä, ylläpidetään kuntoa ja lihaksistoa, jotta raskausaika ja tuleva synnytys sujuisivat mahdollisimman kivuttomasti. Lotta on jälleen todella hyvässä kunnossa :)
Vuosi kuntoutusta takana!
Yritän nyt kerätä teille ja itsellenikin muistiin jonkinnäköistä tiivistelmää siitä, mitä vuoden aikana on tapahtunut ja miten ollaan tammassa tapahtunut muutos saatu aikaan. Olkoon tämä esimerkkinä ja uskonvahvistuksena siitä, että koskaan ei kannata luovuttaa. Ei, vaikka hevonen olisi 20-vuotias, imettävä ja ollut vuosien ajan vähäisellä liikutuksella. Tuloksia voi syntyä silti! Ainakin, jos kyseessä on niinkin terve ja pitkäikäinen rotu kuin vuonohevonen.
Niille, jotka eivät ole seuranneet blogia alusta alkaen, taustatarinaa ylläpitoreissusta löytyy täältä. Lotta siis varsoi ylläpitäjällään kesäkuussa 2011. Takaisin kotiin haimme sen lokakuussa 2011 varsan ollessa neljän kuukauden ikäinen. Kasvattaja olisi halunnut sen jo vieroittaa, mutta emme suostuneet tähän, joten tuo antoi varsan meille ylläpitoon, kun Lotasta oli päästävä eroon..Viereinen pyllykuva on otettu 19.10.2011. Lotta on aiemmin ollut "kuuluisa" isosta takamuksestaan, ja usein kutsuimmekin sitä nimellä Lotta-läskiperse. Sitä se todellakin myös oli. Vaan eipä ollut enää ylläpidosta palattuaan. Muutoinkin koko tamma oli kuihtunut ja "pudonnut" alaspäin joka puolelta. Etenkin selkä oli pahasti notkolla, kylkiluut näkyivät ja vatsa roikkui. Kaula oli ohentunut ja samalla koko ylälinja muuttunut. Myös tamman ilme oli väsyneen näköinen.
Kirjoituksen alussa oleva rakennekuva puolestaan on viimeinen kuntoutuskuva, joita Lotasta on otettu. Kuvasin sen kuukauden välein lokakuusta alkaen aina kesäkuun näyttelyyn saakka. Näyttelyn jälkeen Lotta lähti kuukauden laidunlomalle orin luo, jonka jälkeen tilanne taas tietysti muuttui. Lotta keräsi valtavasti massaa ja mahaa pelkällä 247 syömisellä, ja se myös näkyi. Olen tästä silti tyytyväinen, hyvä tamman oli saada lihaa luiden päälle, kun varsakin on tulossa. Vaikka samalla treenauksessa jouduttiin palaamaan monta askelta taaksepäin, kohottamaan uudelleen kuntoa ja muistelemaan, miten koulutuuppauksessa kuuluukaan liikkua..
Mutta nyt itse kuntoutuksen pariin, ja mitä yllä olevan lopputuloksen saavuttamiseksi on käytännössä tehty.
Ensimmäinen viikko:
Ponit kotiutuivat tiistaina, ja seuraavina neljänä päivänä Lotalla olikin heti liikutukset. Kaikki nämä tehtiin käynnissä ja kestoa oli reilu puoli tuntia. Pari kertaa ratsastettiin pellolla ja varsa juoksi vapaana mukana. Pari kertaa käytiin teitä pitkin kävelemässä, jolloin varsaa talutettiin mukana.
 |
| Ensimmäistä kertaa Lotan selässä tamman ensimmäisenä päivänä kotona. |
Toinen viikko:
Tässä välissä Lotalla ehti olla neljä peräkkäistä vapaata. Tauon jälkeen liikutukset jatkuivat pääasiassa käyntilenkeillä, kestoltaan puolesta tunnista alle tuntiin. Pellolla kävelyn ohessa otettiin pari hyvin pientä ja lyhyttä ravipätkää. Lotta puuskutti ja hengästyi saman tien. Maastossa käytiin myös kärryt perässä kävelemässä, kun varsaa talutettiin mukana. Tässä vaiheessa muuten varsa jäi jo liikutusten ajaksi talliin kiltisti odottamaan.
 |
| Lotan ja varsan kanssa lenkille lähdössä. |
Kolmas viikko:
Lotta liikutettiin joka päivä kolmannella viikolla, joista kuusi kertaa seitsemästä tapahtui ajaen. Tällöin alettiin jo ravailla hivenen enemmän, mutta edelleen lyhyissä pätkissä ja välissä tarpeeksi kauan kävellen. Jotain kertoo ehkä se, että sellaisen lenkin, jonka "normaalisti" ajaisi 35 minuuttiin, kesto oli joka kerta tunnin.. Hivenen siis kasvatettiin lenkkien pituutta, mutta nopeus ei juurikaan vielä muuttunut.
Neljäs viikko:
Ensimmäinen kahden tunnin lenkki mahtui neljännen viikon alkuun. Tämä sisälsi vain yhden ravipätkän, eli paljon käyntiä edelleen. Lotalla ei myöskään ollut kenkiä vielä tässä vaiheessa, joten senkin takia liikutus oli melko varovaista. Pellolla ratsasteltiin alta tunnin verran, ja vähitellen ravin lisäksi otettiin muutama lyhykäinen laukkapätkä.
 |
| Neljännellä viikolla pellolla ratsastusta. Tällöin mukaan otettiin jo hivenen laukkaa. |
Toinen kuukausi - joulukuu:
Hyvin lyhyiden ja kevyiden lenkkien lisäksi mukaan astuivat pidemmät maastoilut. Usein liikutettiin Lottaa takaa-ajaen tai taluttaen jos Rousku oli menossa mukana opettelemassa asioita. Tämän lomassa saatettiin maastoilla ratsain tai ajaen reilun tunnin lenkkejä. Pellolla ratsastaessa liikutus kesti oikeastaan aina alle tunnin, kuitenkin sen verran rankempaa on kouluratsastus märällä pellolla kuin maastoilu.
 |
| Pitkät maastolenkit kohottivat tamman kuntoa ja myös sileällä työskentelyssä se jaksoi selvästi enemmän ja reippaammin ravata ja laukata. |
 |
| Välillä otettiin treenit vähän rennommin, hyvin kevyitä päiviä oli kuitenkin vielä paljon joukossa! |
Kolmas kuukausi - tammikuu:
 |
| Anna ensimmäistä kertaa Lotan selässä. Käynnissä tamma työskenteli pääasiassa hyvin, mutta muutoin meno oli todella vaivalloista pää pystyssä juoksemista. |
Pylly on jo hivenen saanut pyöreyttä, mutta kovin on voimatonta meno..
Lotta on edelleen tosi lihaksettoman näköinen, ja varsinkin laukassa näyttää kuin koko hevonen vaan hölskyisi löysänä... Tässä se kuitenkin jaksaa ja haluaa jo laukata reippaasti ja omalla moottorilla.
 |
| Lotta alkoi innostua peltospurttailusta, ja useasti pellolla kiidettiinkin täyttä laukkaa pellon päästä päähän. Tammalla oli kivaa, ja se suorastaan ampaisi vauhtiin luvan saatuaan! |
 |
| Myös irtojuoksutusta mahtui ohjelmaan ajon ja ratsastuksen lisänä. |
 |
| Muun liikutuksen ohessa raskailla hankitreeneillä kasvatettiin lihaksia ja kuntoa. |
Neljäs kuukausi - helmikuu:
Alettiin vähitellen käydä kentällä ratsastamassa koulua. Koulutreeneissä laukan osuus oli vielä hyvin vähäistä. Lotta oli todella jäykkä, ei meinannut taipua mihinkään suuntaan, eikä tietoakaan, että olisi kulkenut peräänannossa. Maastoilussa oli edelleen pääpointti ja lenkit kestivät usein yli tunnin sisältäen pitkiä ravipätkiä ja sopivasti laukkaa.
Ensimmäisiä kertoja kentällä käymässä. Ihan järkyttävää katsottavaa, apua...!
 |
| Rouskun kanssa ajeltiin paljon, jolloin Lotta sai suht kevyitä mutta kuitenkin "kunnollisia" lenkkejä. Varsa kyllä jaksoi hyvinkin juosta mukana tunnin matkan ravien ja laukkojen kera. |
Viides kuukausi - maaliskuu:
Koulutreenejä jatkettiin maastoilun ja hankitreenien ohella. Pellolla lumihangessa ratsastus oli Lotalle mitä oivallisinta kuntoilua. Hyvin jaksoi tamma laukatakin uppohangessa. Maastoilussa yritettiin edelleen tehdä pitkää ja hidasta lenkkiä, jolla saatiin tammalle kestävyyttä lisää ja lihaksia kasvatettua.
 |
| Anna toista kertaa selässä, ja nyt löytyi paikoitellen peräänanto myös ravissa. Tahmeaa ja vaikeaa oli kuitenkin koko työskentely, ja hirmuisesti sai tehdä töitä saadakseen hevosen liikkumaan ja taipumaan. |
Viimeiset kolme kuukautta ennen näyttelyä:
Lottaa liikutettiin jo täyspainoisesti kuten normaalikuntoista hevosta. Tehtiin vaihtelevasti koulutreeniä kentällä tai pellolla, maastoiltiin ja ajettiin. Mie kävin Lotan kanssa tunneilla ja Anna kävi ratsastamassa tammaa muutamaan otteeseen. Lotta alkoi kulkea kauniissa muodossa jokaisessa askellajissa. Sen kunto riitti heittämällä 20km maastolenkille, vaikka reissu sisälsi paljon ravia ja vähän laukkaa. Mie noudatin jälleen maastoillessa periaatetta tasaisella ravataan, ylämäet laukataan ja alamäet kävellään. Hyvin jaksoi Lotta tämän kaiken. Lotta kävi Annan kanssa koulukisoissa hienolla menestyksellä. Pariin kertaan hypättiin myös pieniä esteitä. Kaikin puolin Lottaa treenattiin ja liikutettiin kuin mitä tahansa aktiivikäytössä olevaa hevosta, ja tamman kunto oli huipussaan.
 |
| Lotta olisi jaksanut laukata maastossa vaikka kuinka pitkään. Monesti sai jo itsekin miettiä, että nyt on kyllä pakko hiljentää, ei liikaa uskalla kuitenkaan.. |
Alla olevalla videolla mie ja Lotta olemme ensimmäistä kertaa tunnilla. Eipä ole järin kaunista katsottavaa tämäkään, mutta on hevonen huomattavasti paremman näköinen kuin aiemmin. Ollaan kyllä varmasti tultu tästä eteenpäin, sekä hevonen että kuski. Harmillisesti en löytänyt videoita Annan keväisistä kisatreeneistä, vaikka muistelisin niitä videolle kuvien lisäksi ottaneeni. Outoa. Siinä olisi ollut jo oikeasti hienoa ja selvästi edistyksellistä katsottavaa!
 |
| Keväällä Anna kävi useastikin Lottaa ratsastamassa. Kehitys oli aivan huimaa alkuvuoteen verrattuna! Lottaa oli kevyt ja helppo ratsastaa, se hakeutui peräänantoon saman tien ja säilytti sen kaikissa askellajeissa. Ei tietenkään yhtäjaksoisesti, mutta parhaimmillaan tamma jaksoi lähes koko tunnin kulkea oikein päin. |
 |
| lokakuu |
 |
| marraskuu |
 |
| joulukuu |
 |
| tammikuu |
 |
| helmikuu |
 |
| maaliskuu |
 |
| huhtikuu |
 |
| toukokuu |
 |
| Kesäkuussa oli tavoitteet saavutettu, ja tässä kunnossa Lotta hurmasi tuomarin rotunäyttelyssä. |
Nyt on taas jatkettu treeniä, ei enää kisamielessä eikä juurikaan koulua ole edes tuuppailtu. Maastoillaan lähinnä, ylläpidetään kuntoa ja lihaksistoa, jotta raskausaika ja tuleva synnytys sujuisivat mahdollisimman kivuttomasti. Lotta on jälleen todella hyvässä kunnossa :)
 |
| lokakuussa 2012 |
Ihanaa, että joku jaksaa vielä välittää iäkkäästäkin hevosestaan. (:
VastaaPoistaTämä postaus oli aivan upeaa luettavaa, luin ihan oikeasti joka sanan ja kuvatekstin ! Videot ja kuvat toi tähän tekstiin todella paljon jatkuvuutta ja sen takia jaksoinkin lukea tekstin alusta loppuun asti. Kehityshän on ollut aivan mahtava. Moni olisi voinut tuossa tilanteessa lyödä hanskat naulaan ja ajatella, että hevonenhan on jo vanha, ei se jaksa enää liikkua. Mutta te teitte sen, mikä oli varmasti hevosellekin parhaaksi ! Pakko vielä sanoa, että todella loistavaa työtä ja tsemppiä tulevaisuuteenkin. (:
Oi vitsi, ootte kyllä tehnyt tosi hienoa työtä Lotan kanssa! Se on nykyään tosi hyvässä kunnossa, mahtavaa :)
VastaaPoistaIhan tosi mahtava muutos! En kyllä todellakaan sanoisi samaksi hepaksi, jos en tietäisi, sen verran iso muutos ;)
VastaaPoistaKiitos kaikille :) Ja kiva kuulla, että jaksoitte lukeakin. Olihan tuossa alussa aika kamalat fiilikset, ja itsekin epäilin ja pelkäsin pahasti, ettei lotasta enää "käyttöhevosta" saada, vaan toisin kävi..
VastaaPoistaSuloinen tuo vadrsa tuossa postauksen ensimmäisessä videossa.
VastaaPoista