ajo-opetus
,
Rohanin pääsiäisharjoitukset
Popino pihassa vapaana valmiina päivän treeneihin. |
Viime viikolla käytiin Ropen kanssa heittään tunnin kävelylenkki ihan uusissa ympyröissä. Ensin kauheella ravipyrähdyksellä junaradan pätkä, ettei vain tulis juna vastaan tai yllättäis takaapäin. Ei tullu, mutta monta muuta kammottavaa asiaa tuli sitten senkin edestä. Yhden pihan kiiluvasilmäiset valjakkohuskyt vainosivat Roppea kuola poskillaan, arveluttava postilaatikko tuntui aukaisevan suuren ammottavan kitansa juuri ohitushetkellä ja vanha jo henkensä heittänyt autonrämä keskellä ojanpientaretta suorastaan huusi käyntiin pärähtämistä vain päästäkseen hyökkäämään pienen keltaiseni kimppuun.
Eikä siinä vielä kaikki! Vastaantullut ihan "elävä autonrämä" (rämä siksi koska siinä ei tuntunut jarrut toimivan lainkaan) sai peilikirkkaalla tiellä aikaan melkoisen rätinäkonsertin jään rikkoutuessa renkaitten alla. Tämän seurauksena Roppe pelästyi tietysti niin, että henki melkein pojalla salpaantui ja se hyppäsi lumiseen ojanpenkkaan jonne sitten jäi jumiin. Mietin jo siinä vaiheessa kumpi reitti olisikaan meille turvallisempi kun noin nyt sätkyttää pikku-ukkoa. Paluu junaradan varteen vai pitkä pätkä isontien reunaa? Kas siinä pulma. Katsoin pienemmäksi riskiksi isontien reunan (pelkään junia) ja aargh kuinka väärässä olinkaan (hakkasi päätään karsinanseinään tallille päästyään)...Tai no eihän sitä voi tietää jos olisinkin valinnut toisin ja pendoliini olisikin kiitänyt ohi ja vienyt Ropen mennessään. It could have happened?
Isontien varrella sain sen ainakin pidettyä mukanani, vaikka hetken jo luulin että tästä ei selvitä ikinä ehjin nahoin ja menetän ponin, vakuutusbonukset ja omankin henkikultani. Nimittäin isolle tielle päästyämme Roppe ilmeisesti edellisestä auton kohtaamisesta säikähtäneenä tuntui nyt kyttäävän jokaista vastaantulevaa autoa. Pieniä pyrähdyksiä tuli joka kerta kun sataatuhatta ohi kiitävät autot suhahtelivat ohi ja minä mielessäni puin nyrkkiä jokaiselle ohiajavalle rallikuskille. Miten nuo typerät pienet ihmiset peltipurkeissaan eivät vain tunnu koskaan tajuavan, että hiljentääkin voisi jos hevosen tiellä näkee. Ärrr ja MURRR!!!
Tovin taivallettuamme kiinnitin huomiota, että sen puolen tien mitä jolkottelimme oli aura-auto hetki sitten vetänyt puhtaaksi jäästä ja lumesta, mutta tien toinen puoli oli yhä auraamatta!!! Ihokarvani nousivat pystyyn jo pelkästä ajatuksesta! Kauaa ei tarvinnut tuota ajatusta hautoa. Muutaman sadan metrin päästä tien toista reunaa alkoi näkymään (ja ennenkaikkea kuulumaan) täysiä vastaantuleva aura-auto joka puskee metrien päähän lentäviä jäälaattoja kauas pelloille asti. Mitä h****ttiä mä nyt teen?!? Hetken jo mietin hyppäämistä jäiselle lunta täynnä olevalle pellolle, mutta ojan syvyys ja lumen paksuus eivät houkutelleet tätä tekemään. Siinä ne vaihtoehdot sitten olivatkin. Ei kuin tuulta päin. Siis sehän tulee täysiä kohti!! Sieluni silmin näin ponin heittäytyvän aurankauhaan tai itseni pyörimässä täysiä laukkaavan ponin perässä holtittomasti sinne tänne. Aloin huitomaan hullun raivolla lähestyvälle aurakuskille, pysähdy nyt hyvän sään aikana!! Kuin taikaiskusta kuski huomasi päättömän heilumiseni ja alkoi hiljentää. LUOJAN KIITOS se hiljentää!!
Töpö töpö -poni töpsöttelee ohi jättiläismäisestä traktorista suurine kitoineen ja minä huokaisen maailman suurimman helpotuksen huokauksen joka ei kuskiltakaan jää hymystä päätellen huomaamatta. Me selvittiin - voihan Rohan sentään - ME SELVITTIIN :)
Hän on liimautunut heinäkasaansa :) |
Mulla on kohta siis "täysin" liikennevarman ponin lisäksi hieno ajoponi sekä vieläkin hienompi sirkusponi ;) Pitkien pyhien ja ihanien ystävien avustuksella päästiin Ropen kanssa taas aimoannoksia eteenpäin ajo-opetuksessa, vaikka eihän meillä kiire ole valmiissa maailmassa. Mielummin annan pojan rauhassa kasvaa ja kehittyä kuin hätäilisin sen asian kanssa, että saisin sille mahdollisimman nopeasti kärryt perään. Rohan on vielä lapsenkengissä tai eihän sillä oikeastaan ole kenkiä ollenkaan :) Moni sitä jo kerinnyt päivitellä miksei ponilla nyt ole jo ajettu. Miksi olisi pitänyt jo ajaa? Hitaasti hyvää tulee ja meidän Ropesta on tarkoitus tehdä hyvä. Vaikka myönnettäköön, että olen ajatellut josko sen veisi ihan ajokoulutukseen kesällä vai "pilaisinko" sen mielummin itse. We will see...
Käytiinhän me yks päivä maastolenkillä valjaat päällä niin, että mä ohjasajoin sitä takaa kävellen ja poni vain eteni yksikseen ilman taluttajaa. Lotta oli tietysti henkisenä tukena, kun Heikki talutteli sitä välillä meidän edellä, välillä takana. Hienosti meni. Mitä nyt kotiinpäin kääntyessä vaihde siirtyi pykälää ylemmäs ja jarrut ei meinanneet alun puskemisen jälkeen toimia (Rouskulla oli päässä siis naruriimu jossa kiinni tavalliset ajo-ohjat).
Vaihtelun vuoksi nahkariimu pitkästä aikaa päässä. |
Me ollaan Popinon kanssa aika veijareita kehitteleen uusia juttuja silloin kun kaksin touhutaan ja alkaa samat vanhat pressunpöllytykset ja muovipussinrapinasulkeiset kyllästyttää. Noihin ajopuuhiin kun lähes väistämättä tarvitaan niitä kuuluisia apuhändyjä. Tallin takana on kymmeniä vanhoja autonrenkaita ja napattiin niistä yksi tämänkertaiseksi harjoittelukappaleeksi. Okei ehkä jokin hieman tukevampi ja isompi olisi tähän tehtävään ollut paljon parempi, mutta niillä mennää mitä on ja melkeinhän se sai molemmat etusensa renkaan sisäänkin. Siitä lisää videolla.Tätä vauhtia kun edetään voidaan kesällä laittaa renkaat riviin ja juosta niiden läpi niin et jokainen jalka osuu omaan renkaaseensa. Heko heko :D
Pahoittelen videolla pätkivää musiikkia ja tökeröä editointia muutenkin, mutta utubella on sanansa sanottavana tekijänoikeustaltiointien suhteen ja se on nöyrimmin hyväksyttävä. Osittaisen editoinnin videolle siis tehnyt myös juutyyppi.
Tässä siis (kauhisteltavaksenne) pällisteltäväksenne video Popsun pääsiäisharkoista ja mielenkiintoisista pyrähdys-sessioista kesken harjoitusten. Mitä lie noita-akkoja luutineen katolta lenteli häntä kohti :D
Tää oli ihan mahtava, ja ponin rempseä luonne tuli tällä videolla kaikista parhaiten esille :) Ihanan rento ja reipas ja ennenkaikkea motivoitunut poni teillä on, ootte tehneet hyvää työtä :)
VastaaPoistaVoi kiitos plegis :) kyllä lämmitti mieltä tuo kommentti. Tosin nyt viime päivinä on ollut selkeästi kevättä rinnassa pojalla ja keskittyminenkin vähän hakusessa joten intoa ja reippautta on ainakin riittänyt.
VastaaPoista